tag:blogger.com,1999:blog-91047992701156211902024-03-19T11:47:00.704+03:00Ulkosuomalaisen äidin merkintöjäPetrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.comBlogger616125tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-82175628093333616682020-09-07T14:07:00.000+03:002020-09-07T14:07:08.608+03:00Muista pakata mukaan juustohöylä<p>Terveiset Suomen syksystä! Kukapa olisi uskonut, että muuttomme etenee hiuksianostattavan nopeasti kun alkuun päästiin. Nykäisy Izmirin hautovasta elokuusta keskelle Espoon raikasta syksyä tapahtui niin nopeasti, ettemme ole tainneet vielä tytön kanssa ymmärtää olevamme täällä jäädäksemme. Kuuntelen öisin hiljaisuutta, ja ihmettelen päivisin hiljaisuutta. Lillumme välitilassa, jossa tekee mieli ostaa kaupasta päättömästi unohtuneita makuja ja soittaa päivittäin suomikavereille ja varmistaa olevansa oikeasti täällä. Tuijottelen jääkaapin tuotteita joka aamu yhtä ihmeissäni, ja säpsähtelen postin pudotessa luukusta sisään. Tuijottelemme parvekkeella istuvien oravien kanssa toisiamme yhtä kummissamme.</p><p> <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit7qCCAGwvl0SBpiWpblY8zRDpwyuQhb1a1pUlR4nfHEM2t3Wv1KPZ_ALScH-XRWjZrjS0Lrqz3J7JEUy9mJmeSv4hnRVQ4qxivnHwOarQIom3eFzHgwubygBFsq5fLmTLUdnguKpDscY8/s2048/20200804_094845.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="469" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit7qCCAGwvl0SBpiWpblY8zRDpwyuQhb1a1pUlR4nfHEM2t3Wv1KPZ_ALScH-XRWjZrjS0Lrqz3J7JEUy9mJmeSv4hnRVQ4qxivnHwOarQIom3eFzHgwubygBFsq5fLmTLUdnguKpDscY8/w625-h469/20200804_094845.jpg" width="625" /></a></p><p>Turkkia emme ole ehtineet vielä kaivata, ainoastaan sinne jäänyttä miestä ja koiraa, jotka pakkaavat kotia ja saapuvat myöhemmin. Suomessa meitä odottaneet ystävät ja läheiset ovat olleet kultaakin kalliimpia, ja pitäneet meidät ruuassa, lämmössä ja viitoittaneet tietä kuinka asioita hoidellaan yksi kerrallaan. Sähkösopimus, vakuutukset, verokortti, vuokranmaksu, kela ja monet muut asiat ovat hoituneet helposti sähköisesti. Suomessa asioiden hoitaminen on uskomattoman sulavaa, ja palvelun taso joka instanssissa laadukasta. Ei draamakohtauksia virastoissa, jotta asiat saadaan nytkähtämään eteenpäin eikä useiden lippulappujen leimauttamista virkamiehillä. Perin kummalliselta tuntuu myös se, että virastoissa vastataan puhelimiin ja sähköpostiin salamannopeasti, eikä kukaan pyri pallottelemaan asiaamme toisen viraston hoidettavaksi. Asiat tuntuvat sujuvan niin helposti, että pohdin alkaako haasteiden vähyys jopa tympäisemään?</p><p>Vuosien varrella pääkaupunkiseutu on muuttunut uskomattoman kansainväliseksi. Tyttärelleni eri kulttuuritaustaisten värikkyys on todellinen shokki, sillä Turkissa olemme eläneet hyvin monokulttuurisessa ympäristössä. Nyt naapureinamme on sukunimien perusteella muitakin monikulttuurisia perheitä meidän lisäksi. Turkista tultuamme olemme pysytelleet parhaimman mukaan karanteenissa, joten tutustuminen paikkoihin alkaa vasta ensi viikolla. Ensimmäiset yöt vietin miettien mitä kaikkea unohdin pakata kotoa mukaani, myös sen juustohöylän, jota olin pitkään itselleni muistutellut. Viime yöt olemme säpsähdelleet kuuntelemaan hiljaisuutta, missä ihmiset ovat?<br /></p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGXBCqZTfL-SKVvPOP4DciQ9cz0BPGIrPTV42_NRq4v9WElMYDOXqx_1hrguVOBTfYTN0Y9Q80YA9D6rw6v6nna0txdqH-Lkm07RI-BmvK6SrKZB0-k2Zo0ZqLHzcWQIm6MqO8v-mHu1IR/s2048/20200804_094556.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="469" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGXBCqZTfL-SKVvPOP4DciQ9cz0BPGIrPTV42_NRq4v9WElMYDOXqx_1hrguVOBTfYTN0Y9Q80YA9D6rw6v6nna0txdqH-Lkm07RI-BmvK6SrKZB0-k2Zo0ZqLHzcWQIm6MqO8v-mHu1IR/w625-h469/20200804_094556.jpg" width="625" /></a></p><p>Tytön koulumatkaa on harjoiteltu jo muutaman kerran. Pieniä teitä ja osittain metsäreittiä kulkiessamme en voi olla vertailematta sitä tytön reittiin Izmirissä, jossa lapset on saatettava kouluun vaarallisen liikenteen ja olemattomien turvallisten kadunylityspaikkojen vuoksi. Ruokamarkettin tarjonta on pöyristyttävän monipuolinen, mutta ainakin tälläiselle turkkilaisiin selkeisiin jogurttihyllyihin tottuneelle perustuotteiden etsiminen tuottaa välillä tuskaa. Kaikkea on modifoitu kymmeniksi erilaisiksi tuotteiksi, joiden seasta yritän etsiä jotain tuttua ja turvallista. Muistikirjani on täyttynyt nopeasti kaikesta muistettavasta, ja puhelimen muistitila vilkkuu punaisena. Suomi on täynnä sovelluksia ja sähköisiä asiointiväyliä, joiden oppimiseen on hyvä käyttää osa karanteeniajasta.</p><p>Turkin inflaation ja yhteiskunnan epävarman tilan jälkeen Suomi tuntuu vihreältä syliltä, jossa asiat hoituvat puoliksi itsestään. Sähköt saadaan uuteen kotiin puolessa päivässä, vuokranvälitystoimistosta tiedustellaan tarvitsemmeko apua vielä jossain ja vakuutukset hoituvat hetkessä. Olen kysynyt monesti että oliko kaikki nyt varmasti tällä selvä? Yhtä monesti olen pyytänyt asioiden selvittämistä rautalangasta ja kysellyt samaa asiaa monesti. Yritän muistella millaista Turkkiin sopeutuminen aikoinaan oli mutta muistan ainoastaan ettei se ollut tälläistä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiCuzjrYKmROvAA8Z6YO662SHWM9G1h1V_nbjiDGVcqtm7SSGGSVtqmfpx-Essstr-EM2ZyY2ic6aEINIFQ_SN3Kt6G8_R5yiqGIkazB7jIWSKmJBwNjQHx9ar9ye8oSvhuzxGZt_qXbXw/s2048/20200806_071258.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="469" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiCuzjrYKmROvAA8Z6YO662SHWM9G1h1V_nbjiDGVcqtm7SSGGSVtqmfpx-Essstr-EM2ZyY2ic6aEINIFQ_SN3Kt6G8_R5yiqGIkazB7jIWSKmJBwNjQHx9ar9ye8oSvhuzxGZt_qXbXw/w625-h469/20200806_071258.jpg" width="625" /></a></div><p>Suomi on kävelijän ja pyöräilijän paratiisi. En edelleen ymmärrä kuinka voimme asua lähellä pääkaupunkia ja kuitenkin metsien kupeessa. Olemme ottaneet takaisin koronan aikana menetettyjä lenkkejä tutustuen uusiin maisemiin. Moni pelottelee marraskuun loskalla ja pimeydellä mutta luulen sellaisien asioiden olevan meille sivuseikkoja. Laitemme kumpparit jalkaan ja käännämme katseen kohti räntää ja tuulta, tervetuloa syksy ihan kaikkine mausteineen! Ikävöimme Izmirin lahtea, sen ihmisiä ja kujia kissoineen sitten myöhemmin mutta nyt on aika opetella takaisin suomalaiseksi.</p><p> <br /><br /><br /><br /></p>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com81tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-13125072641396459872020-06-02T12:23:00.002+03:002020-06-02T12:23:50.913+03:00Mitä maksaa ruokakori Turkissa?<div>Koronan aikana olemme olleet aiempaa tarkempia ruokaostosten suhteen, sillä ostokset on keskitetty viikon yhteen kauppareissuun. Kaupasta ei kuitenkaan saa kaikkea tarvittavaa, joten sen lisäksi olemme käyneet kerran viikossa <i>manavissa</i> (vihannes- ja hedelmäkauppa) ja <i>sarküterissa </i>(oliivit, juustot ja makkarat). Kalakausi on laitettu Turkissa pakettiin, sillä kalastuskielto on voimassa huhtikuulta syyskuuhun emmekä ole käyneet pienkalastajien luona, jotka saavat kalastaa myös kesäaikaan. <br /></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxZ8hKPHHfed4LHac2CGks7nEe_Xutc5N0HSrTQATyDJw6tZgFoEUR_J0p2SOYqdbpe1qWpmIhNzr3DOO3v6Jdmjw0ibOQ7PtZbtFYZ2VAYP2P6V9Q9nWREdfGVY4W0z2ZttNPUcGq8UYX/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxZ8hKPHHfed4LHac2CGks7nEe_Xutc5N0HSrTQATyDJw6tZgFoEUR_J0p2SOYqdbpe1qWpmIhNzr3DOO3v6Jdmjw0ibOQ7PtZbtFYZ2VAYP2P6V9Q9nWREdfGVY4W0z2ZttNPUcGq8UYX/w640-h480/20200522_115054.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><div>Manaviin ovat onneksi saapuneet jo ekat kesän hedelmät ja vihannekset, mutta osa, kuten vesimelonit ja aprikoosit, ovat vielä liian mauttomia ostettavaksi. Tuontivihanneksia ja -hedelmiä en osta juuri muutenkaan ja nyt koronan aikana niiden hinnat ovat nousseet entisestään. Vertailun vuoksi: yhden avokadon hinta on noin 15 liiraa kun taas paikallisia mansikoita saa 7 liiralla kilon. Osa toreista on ollut koko ajan auki, mutta tungokseen meneminen ei ole kiehtonut ja miksi turhaan kun kodin kulmalla on loistavia manaveita ja kortteleissa ajelee suoraan kylistä tavaraa tuovia vihannes- ja hedelmäkauppiaita kuormineen. Eilen autonlavalta kaupattiin perunoita, tomaatteja, paprikaa ja mulperinmarjoja.</div><div><br /></div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha0TvNSPzUr7w9sSDQkyEVmp2-D1dtofv11IJKHf7Q0Q4fmXeHp-fjVYKuhzz5xD4qWUKsoN9IY3D5MT-fYrubKe_x34WzUWLTTmvcHkp4xyBC6s1fOHMl4flHw5fZaSLN-uTf56QjK_6F/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha0TvNSPzUr7w9sSDQkyEVmp2-D1dtofv11IJKHf7Q0Q4fmXeHp-fjVYKuhzz5xD4qWUKsoN9IY3D5MT-fYrubKe_x34WzUWLTTmvcHkp4xyBC6s1fOHMl4flHw5fZaSLN-uTf56QjK_6F/w640-h480/20200527_080241.jpg" width="640" /></a></div><div>Eniten olen kaivannut koronan aikana kylämarkkinoita, joissa vierailemme noin kerran kuussa. Oman alueen markkinat ovat hyvät, mutta kylästä saa juuri sen kylän omia tuotteita pienviljelijöiltä. Kun kylä avautuu aion hakea sieltä hunajaa, leipää, vihanneksia, villiyrttejä ja kanamunia.<br /></div><div><br /></div><div>Keräsin kuitteja viikon varrelta talteen. Inflaatio on jyllännyt Turkissa viime aikoina kiihtyvällä tahdilla. Tuotituotteiden hinta on nykyisin todella korkea, ja ostoskoriin ei oikeastaan eksy mitään ulkomaisia tuotteita. <br /></div><div><br /></div><div><b>Ostoskori</b></div><div><b><br /></b></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Maito 1 l <span style="line-height: 1;"><span style="line-height: 1;"></span><span></span><span></span><span></span><span></span><span style="line-height: 1;"><span></span></span></span>4,95 tl<br /></li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Tiskikoneen tabletit 1<span style="line-height: 1;">4</span>,25 tl <br /></li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kivennäisvesi 12x300ml <span style="line-height: 1;"> </span><span></span><span></span>9 tl <br /></li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Hiiva 4x42g <span style="line-height: 1;"> </span><span></span><span></span><span></span><span></span><span></span><span></span><span></span><span style="line-height: 1;"> </span>1,60 tl <br /></li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kananmunat 30 kpl 20 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1;"><li style="line-height: 1;">Voi 250g 10,90 tl</li></ul><ul style="line-height: 1;"><li style="line-height: 1;">Bulgur 1 kg 10 tl</li></ul><div><b>=70,70tl</b></div><div><b></b><br /></div></div><div style="line-height: 1;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoioO7s8WuWDYRx5VN_A_McKb7ejHJQe-DZpaR9nbgaC-yoqJxxcndpxT3-n_S327T1uHsF7ZqP-2hzh37lDAQyZbcBRN3hnvg_ra_7HsEBKOCMeRiDYX-KqcRU79NJqxGeO3zJIUH9DqP/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2125" data-original-width="3246" height="418" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoioO7s8WuWDYRx5VN_A_McKb7ejHJQe-DZpaR9nbgaC-yoqJxxcndpxT3-n_S327T1uHsF7ZqP-2hzh37lDAQyZbcBRN3hnvg_ra_7HsEBKOCMeRiDYX-KqcRU79NJqxGeO3zJIUH9DqP/w640-h418/20200228_090124.jpg" width="640" /></a></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Jogurtti 1500g 9,95tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Paksujogurtti 500g 9 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Mustat sele-oliivit 400g 14 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Pienet Halhal-oliivit 500g 14tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Vihreät Edremitin oliivit 500g 10 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Lampaanmaitojuusto 700g 34 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kypsytetty Tulum-juusto 700g 45tl<br /></li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Mieto Kaşar-juusto 500g 20tl</li></ul><div><b>=155,95 tl</b></div><div><b><br /></b></div><div><b></b><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHoFgbJThKO0FNRZ9iF2EtAPY7nH-YX2yEs8sogpzoAfezH8qMNKlO94L9K2NPoiKKO1FJBJrKB4ARYjL8SqzcP-XdqFw8iaAmjR4Pd2GwzON7is7Nbd7vayiqX8LIAbBgli65U5kakm6w/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1496" data-original-width="844" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHoFgbJThKO0FNRZ9iF2EtAPY7nH-YX2yEs8sogpzoAfezH8qMNKlO94L9K2NPoiKKO1FJBJrKB4ARYjL8SqzcP-XdqFw8iaAmjR4Pd2GwzON7is7Nbd7vayiqX8LIAbBgli65U5kakm6w/w362-h640/IMG-20200506-WA0008.jpg" width="362" /></a></div></div></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Jauheliha 1 kg 44 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">19 l juomavettä 10 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Yufka-taikinalevyjä 6 kpl 10 tl</li></ul><div><b>=64 tl</b><br /></div></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Portulakka-nippu 2tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Lehtisalaatti 3tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Punaiset suippopaprikat 1 kg 5tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Sitruunat 1 kg 8 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Perunat 3 kg 7tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">6 kpl artisokkaa 10 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kurkut 1 kg 5tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Tomaatit 1 kg 4 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Ruokaan käytettävät tomaatit 1 kg 2 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Munakoiso 2 kg 7tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kesäkurpitsa 1 kg 3 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Osterivinokas 500g 7tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Mulperinmarjat rasia 5 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Kirsikat 0,5 kg 5tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><ul style="line-height: 1; text-align: left;"><li style="line-height: 1;">Mansikat 0,5 kg 7 tl</li></ul></div><div style="line-height: 1;"><b>= 80 tl</b><br /></div><div style="line-height: 1;"><b><br /></b></div><div style="line-height: 1;"><b>Kokonaissumma: 370,65 tl, joka on noin 48€</b></div><div style="line-height: 1;"><b><br /></b></div><div style="line-height: 1;"><b>1 € = 7,64 tl<br /></b><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEVbZ9dqTthkdPh0iCSdbj_kz7L6CDY1HVQkXdL2kdzB-4zG55s3aZNEZu-VTHs4NG9ntXru4mdwDEVW3QwywtALIZOf2g5RRBuhqoVrKEb4jBbs18MF7uPRfYhE4GbIKqgAup97jbHQKS/" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEVbZ9dqTthkdPh0iCSdbj_kz7L6CDY1HVQkXdL2kdzB-4zG55s3aZNEZu-VTHs4NG9ntXru4mdwDEVW3QwywtALIZOf2g5RRBuhqoVrKEb4jBbs18MF7uPRfYhE4GbIKqgAup97jbHQKS/w480-h640/20200520_122715.jpg" width="480" /></a></div></div><div style="line-height: 1;"><b><br /></b></div><div style="line-height: 1;">Viikon ostoksissa on aika vähän lihaa, sillä pakkaseen on koronan aikana kertynyt kalkkunaa ja naudanlihaa muutenkin. Toisaalta viikon aikanal lihaa meillä kuluu muutenkin aika vähän. Oliiveja ja juustoja ostamme aina kerralla enemmin, ja ne riittävät ainakin 2-3 viikoksi. Ostoslistalla varmasti painottuu myös niiden tuotteiden korkeampi hinta, jotka ovat meille tärkeitä. Juustoja saisi edullisemminkin mutta niiden ja oliivien kohdalla tykkäämme panostaa laatuun. Alkoholia ei listalla ole, sillä ostimme edellisellä viikolla isomman satsin valkoviiniä, josta riittää useammalle viikonlopulle. Alkoholin verotuksen takia se on nykyisin hinnakas tuote. Yksi iso olut maksaa kaupassa 10 liiraa ja pullo edullista viiniä on noin 35 liiraa pullo. Kuivamuonaa kuten jauhoja, riisiä, makaronia, linssejä ja teetä sekä kahvia on ostettu koronan aikana isompia satseja kerralla.</div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxJfn8Um2QabOpmn2DwbIIqA0l7hi6MdQWVMl3PGN-9DbgH262mJK67YbOexq6J0vQfNTenPQgjucGmpjQrc96E4FU09uLvNeOtfAUzLBFNFbg-ZHchPzY4jShyphenhyphen8u5JB0xMyNnhTvMN4Qj/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxJfn8Um2QabOpmn2DwbIIqA0l7hi6MdQWVMl3PGN-9DbgH262mJK67YbOexq6J0vQfNTenPQgjucGmpjQrc96E4FU09uLvNeOtfAUzLBFNFbg-ZHchPzY4jShyphenhyphen8u5JB0xMyNnhTvMN4Qj/w640-h480/20200520_122649.jpg" width="640" /></a></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;">Loppusumma tuntuu aika maltilliselta, ja koronan ajan suunnitelmallisuus ostoksissa on varmasti yksi syy. Aiemmin kävin ohimennen useamman kerran viikossa kaupassa, ja kokkailin enemmin fiilispohjalta. Nyt ruokia on mietitty etukäteen ja kun ostokset on keskitetty enemmin viereiseen markettiin, tulee tarjouksiakin hyödynnettyä paremmin. <br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;">Vaikka viikon ruokaostoksiimme uponnut 48€ tuntuu aika pieneltä summalta, kannattaa se laittaa paikallisen palkkatason ja kulujen kanssa vertailuun:</div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;">Minimipalkka: 2 343 tl (netto) = 325€<br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;">4 henkisen perheen nälkäraja: 2 373tl/kk <br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;">4 henkisen perheen köyhyysraja: 7 732tl/kk</div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><i>Onko ostoskorisi keventynyt koronan aikana? </i><br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div><div style="line-height: 1;"><b><br /></b></div><div style="line-height: 1;"><b></b><br /></div><div style="line-height: 1;"><br /></div>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-733320015790014822020-05-26T15:34:00.001+03:002020-05-26T15:34:10.790+03:00Korona paljasti että sisälläni asuu erakko<div>Tänään on Turkissa vietettävän Sokerijuhlan kolmas ja viimeinen juhlapäivä. Normaalisti kortteleissa pyörisi lapsia leikkimässä ja naapureita toivottelemassa toisilleen iloista paastokauden loppua. Tänä vuonna koko maa laitettiin 4 päiväksi kotieristyksiin, joten toivotuksia on viskelty vain parvekkeelta toiselle ja juhlittu videopuheluiden välityksellä. Itseäni asia ei ole niin haitannut, sillä oven takana ei ole tarvinnut panikoidan tulijoista ja kaikki suklaat on saatu syödä itse. Ennen maan sulkeutumista juhlien ajaksi sain puhelun tuttavaltani. <i>Hei, mitä teet? Haetaanko take-away kahvit ja ajellaan johonkin juttelemaan? </i>Olin työn touhussa, joten toivottelimme toisillemme vain hyvä tulevat sokerijuhlat. Puhelun jälkeen olin hetken pöyristynyt. Palaaminen ihmisten ilmoille, kahviloihin ja lenkkipoluille tuntui kovin kaukaiselta ja pelottavalta. Ihan hyvinhän tässä on pärjätty Whatsappin välityksellä ja olen jo melkein unohtanut miltä maistuu kahvi kantakuppilassa, ja mihin juttu jäi viimeeksi kaverin kanssa?</div><div><br /></div><div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH9IMuADcEcynJA_apyIWEB1cBd1rRLFdV1RjSCC7Q6AFPJOK6g9s8Dhn530AH5Lo_p_5kOfIICp1w4HxRHITzSy77UzkJfzt9xNLTVpMs0X5IY4JTZRUqPjj193H6EegeDG0hXfMPhwqL/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH9IMuADcEcynJA_apyIWEB1cBd1rRLFdV1RjSCC7Q6AFPJOK6g9s8Dhn530AH5Lo_p_5kOfIICp1w4HxRHITzSy77UzkJfzt9xNLTVpMs0X5IY4JTZRUqPjj193H6EegeDG0hXfMPhwqL/w640-h480/20200522_081931.jpg" width="640" /></a></div></div><div><br /></div><div>Ihan vielä emme palaile edes normaalin suntaan, sillä vanhempien ihmisten ja nuorison ulkonaliikkumiskielto on edelleen voimassa. Uimisesta ja kielletyille alueille, kuten puistoihin, menemisestä saa sakot eikä Izmiristä pääse matkustamaan ilman virallista lupaa toiseen maakuntaan. Ostarit ovat kuitenkin jo auki ja kaupunkimme ranta-alueelle on rakennettu merkittyjä istuskelu ympyröitä, joiden on tarkoitus estää tulevaisuudessa liian läheiset kontaktit vieraisiin. Pysytellään siis omissa ympyröissä!</div><div><br /></div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjN8MvDYpxHbIxWpEyTQL9KPOiyx2szwWlz0fEGYW1lbmZdFzgglkCgUJA5akezJ5PCuZlqW368-JneU00Nbc5-j52UBb63tnNyQYkkTGFthuZ2AuuFZ9MzawDEe5j3_RhKiHPCkN8R_L9/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjN8MvDYpxHbIxWpEyTQL9KPOiyx2szwWlz0fEGYW1lbmZdFzgglkCgUJA5akezJ5PCuZlqW368-JneU00Nbc5-j52UBb63tnNyQYkkTGFthuZ2AuuFZ9MzawDEe5j3_RhKiHPCkN8R_L9/w480-h640/20200508_084927.jpg" width="480" /></a></div><div><br /></div><div style="text-align: left;">Puursin pitkään, että sain itselleni työn, jossa sain olla ihmisten kanssa tekemisissä oman aikataulun puitteissa. Nyt kun olen tehnyt töitä jo toista kuukautta kotoa käsin, ei paluu entiseen huvitakaan. En ole varma onko korona paljastanut, että sisälläni asuu erakko vai onko kyseessä vain mukava tauko kiireisestä arjesta? Korona on paljastanut monta muutakin asiaa vain piintyneiksi kuvitelmiksi. Olin varma, että kotona liikkuminen säännöllisen rytmin mukaan on mahdotonta mutta eihän se olekaan. Sehän on yhtä helppoa kuin töiden tekeminen kotona, ei siirtymisiä paikasta toiseen ja turhia pulinoita ihmisten kanssa. Vai ovatko ne pulinat sittenkin se syy, miksi kannattaa ulostautua tai voi alkaa kuvitella oikeasti nauttivansa kotona olemisesta hieman liikaakin?</div><div><br /></div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT74VRnUAnIWBOrqRl92GWxfSt4HDkjhogKLtA41nUghLXi1HltM4j2blmzBVAFtOT8TdPABr-3xYQZF2bOUUDPEcMbb0PKsb_weS5HWZyj-Caqf1RlDqwsPHZCmQkLg_VJ6qfvhxkmQYe/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT74VRnUAnIWBOrqRl92GWxfSt4HDkjhogKLtA41nUghLXi1HltM4j2blmzBVAFtOT8TdPABr-3xYQZF2bOUUDPEcMbb0PKsb_weS5HWZyj-Caqf1RlDqwsPHZCmQkLg_VJ6qfvhxkmQYe/w640-h480/20200522_083609.jpg" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Kotona oleminen on paljastanut, että tyttö ja mies haluavat omaan makuuni liian monena aamuna sucuk-makkara munakkaan kun itse söisin mieluummin munakkaani pinaatilla. Onneksi olemme hankkineet joskus kaksipuolisen pannun! Olen aina ollut se, joka on kyllästynyt melkein kaikkiin elokuviin ensimmäisen tunnin sisällä ja valinnut siksi katsottavaksi vain sarjoja. En tykkää muuten myöskään fantasiaelokuvista. Viimeisen kahden kuukauden aikana olemme ahmineet kaikki mahdolliset fantasiaelokuva-trilogiat. Mitähän seuraavaksi? <br /></div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwxfwTt_ufeTORlKzEjj2dxRFk6jLRVqT0tnAzeJNZnSP9aKe64N5A3qVhVUfvfSLPcJQByrH2bSAh-LY-AIpyeq5xYcPp3z7S-1Mf7F9CBEWxwoAHkF-XRUg894FlW3ZF5r5sbizzjToU/" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="489" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwxfwTt_ufeTORlKzEjj2dxRFk6jLRVqT0tnAzeJNZnSP9aKe64N5A3qVhVUfvfSLPcJQByrH2bSAh-LY-AIpyeq5xYcPp3z7S-1Mf7F9CBEWxwoAHkF-XRUg894FlW3ZF5r5sbizzjToU/w640-h480/20200508_084348.jpg" width="652" /></a></div></div><div><br /></div><div>Olemme leikanneet miehen kanssa toistemme hiukset, ja yleensä ulkonäöstään tarkkaa miestäni ei paljon haitannut vaikka vedin koneella miehen päähän viirun. Leikkasimme koko tukan sitten samalla mallilla. Olen ollut aikeissa mennä silmälääkärille tarkistuttamaan näköni, joten en huomannut pituuden olleen säädetty neloselle, eikä seiskalle kuten oli tarkoitus. Koronan aikana olen myös alkanut epäillä aamuvirkkuuttani, sillä valvonkin mielelläni myöhään ja tykkään pastastakin enemmin kuin luulin. Kävelenkö joku päivä ulos koronaeristyksestä muuttuneena naisena? <br /></div><div><br /></div><div>Kotimme vieressä on iso puisto liikuntahalleineen ja ravintoloineen. Puisto on muuttunut viimeisen kahden kuukauden aikana sosiaalisesta kanssakäymiskeskuksesta syrjäytyneiden miesten alueeksi. Siellä missä ennen lapset ja koira juoksentelivat ja mummelit hörppivät teetä, tehdään nyt entisen kahvilan takana paukkuja puhtaasta alkoholista ja tuetaan melkein sammuneen kaverin askellusta kohti kodittomien suojaksi muutettua urheiluhallia. Ennen koiranpissatus-tuttavani haki minusta tukea jos puiston penkillä nukkui laitatien kulkija, eilen kailotimme niitä näitä turvavälin päässä useampien kodittomien nukkuessa siellä sun täällä. Miten nopeasti tottuukaan olemaan erakko, syömään liikaa lihaa ja keksimään tekosyitä.<br /></div>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-84495805847643326672020-05-14T17:01:00.000+03:002020-05-14T17:01:13.441+03:00Korona-ajan ruokapäiväkirjat 2<div>Pari viikkoa sitten mies tuli kaupasta onnesta soikeana, sillä hyllyyn oli juuri tuotu tuorehiivaa. Alussa leivoimme hieman liikaakin, mutta nyt olemme pyrkineet rajoittamaan leipomisen maksimissaan kahteen kertaan viikossa. En ole koskaan nauttinut leipomisesta, mutta viime viikkojen leivontasessioiden jälkeen alan ymmärtää miksi toisille leivonta on euforinen kokemus. <br /></div><div><br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCn26Cf5KF5NlJec5U9Z5oOLMXgWW9w4x1zcJmuMQcOPeIlsAQOV1mGmY7Dhfp-8VbsMuL963ZBLv0Rj5WYPWviBglpy1PEUAvu9acmI6aMMfrZrHA9NAj2-cOLVD2lxPnhAANPvcHl4k-/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCn26Cf5KF5NlJec5U9Z5oOLMXgWW9w4x1zcJmuMQcOPeIlsAQOV1mGmY7Dhfp-8VbsMuL963ZBLv0Rj5WYPWviBglpy1PEUAvu9acmI6aMMfrZrHA9NAj2-cOLVD2lxPnhAANPvcHl4k-/w480-h640/20200401_161708.jpg" width="480" /></a><div><br />
</div><div>Turkkilaiset lapset rakastavat Açmaa, joka on myös tytön valinta leipomon luukulta. Se ei poikkea paljon pullasta, mutta täällä se on usein täytetty oliivilla tai juustolla. Acma korvaa joskus aamiaisen tai toimii koululaisten välipalana vihanneksien kera. Tein tytön mieliksi açmaa ilman täytteitä, vaikka paras olisi kuulemma ollut oliiveilla täytetty.</div><div><br /></div><div>
Leipomolla on paikallisessa kulttuurissa ihan oma paikka, ja se on huomattu koronan aikanakin. Kun ensimmäinen ulkonaliikkumiskielto julistettiin huhtikuussa, ryntäsivät ihmiset ensimmäisenä leipomoihin. Siitähän saatiin aikaan melkoinen kaaos, ja paikalliset virologit nieleskelivät kauhuissaan miettiessään tulevia tartuntoja. Kansaa rauhoiteltiin ilmoittamalla heti perään leipomoiden pysyvän auki, ja ellei kodin lähellä ole leipomoa, luvattiin leipää kuljettaa niihin kortteleihin. Pakatun pussileivän ostaminen tai puuttuva tuoreen leivän tuoksu tuntuu täysin mahdottomalta, ehkä siihenkin tottuu? <br /></div><div><br /></div><div>Viime viikkoina marketissa on ollut hiivaa tarjouksessa eli kysyntä ja tarjonta on saatu taas kohdilleen. Turkkilaiset eivät ruuanlaittoon vakavasti suhtautumisesta huolimatta ole mielestäni mitään jauhopeukaloita. Anopin mielestä täytekakun tekeminen itse synttäreille kuulosti aivan mahdottomalta, ja muistan hänen kyselleen kolmesti ettenkö tilaisi vaan kakkua konditoriasta. Turkkilaisille leipominen tarkoittaa useimmiten käyntiä korttelin yufka-kaupassa. Loistavia ne kyllä ovatkin, ja parasta on hakea ne omalta <i>yufkacilta, </i>josta saa tuoreita ja ohuen ohuita taikinalevyjä. <br /></div><div><br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOLb9fcyHFYreyxhk1pBRB6DYwIkTWFwkis8bELhObCNv3pgbUBZ84lgbhU0izokwMfDhlT-x_QxLaDWoYlmXT9BpOZT_wlrRUX-UrsvuWtZ0BawzW-U70Ne067iTBTE9dY96X4adP1ysD/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOLb9fcyHFYreyxhk1pBRB6DYwIkTWFwkis8bELhObCNv3pgbUBZ84lgbhU0izokwMfDhlT-x_QxLaDWoYlmXT9BpOZT_wlrRUX-UrsvuWtZ0BawzW-U70Ne067iTBTE9dY96X4adP1ysD/w640-h480/20200423_182048.jpg" width="640" /></a><br />
Kuluneen viikon ruokia:<br />
<br />
<b>Maanantai Açma ja kikhernesalaatti</b><br />
<b><br /></b>
<b>Tiistai Sulu köfte eli lihapullia ja perunaa tomaattikastikkeessa</b><br />
<b><br /></b>
<b>Keskiviikko Vihreitä papuja tomaattikastikkeessa ja pilahviriisi</b><br />
<b><br /></b>
<b>Torstai Perunasalaatti</b><br />
<b><br /></b>
<b>Perjantai Savustettuja kalkkunankoipia ja uunivihanneksia</b><br />
<b><br /></b>
<b>Lauantai Linssipullat ja sigara börek</b><br />
<b><br /></b>
<b>Sunnuntai Karniyarik eli täytetyt munakoisot</b><br />
<br />
<div><b>Maanantai Semizotu yemek eli portulakkapannu <br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b>Tiistai<span> </span> Kizartma eli paistettuja vihanneksia ja perunoita <br /></b></div>
<br />
<u><b>Açma</b></u><br />
<br />
42 gr tuorehiivaa<br />
2 rkl sokeria<br />
3 juomalasillista lämmintä maitoa ( n.6 dl)<br />
2 kanamunaa<br />
1 juomalasillinen öljyä ( 2 dl)<br />
1 rkl suolaa<br />
10 juomalasillista jauhoja<br />
Seesamin- ja nigellansiemeniä koristeluun.<br />
<br />
1. Murusta kulhoon hiiva, lisää sokeri ja lämmin maito, sekoita.<br />
2. Lisää kaksi munaa, mutta säästä toisen keltuainen lopuksi voiteluun.<br />
3. Lisää öljy ja suola ja sekoita. Alusta lopuksi jauhot. Annan taikinan nousta noin tunnin ajan.<br />
4. Pyörittele taikinasta mandariininkokoisia palloja, anna levätä vielä 10 minuuttia liinan alla. Levitä pienellä kaulimella tai käsin ne pyöreiksi levyiksi (n.15-20 cm halkaisija). Rullaa pitkuloiksi ja kieritä kaksi letiksi. Jos haluat oliivitäytteen, voit lisätä oliivinpaloja nyt niihin.<br />
5. Kiinnitä letin päät yhteen, ja nosta pellille. Anna levätä vielä 10 minuuttia, voitele keltuaisella ja koristele nigellan siemenillä ja seesaminsiemenillä.<br />
6. Paista 180 asteessa noin 15 minuuttia. Ohjeella tulee noin 11-12 acmaa.<br />
<br /><div>
Odotan keväisin semizotunippujen eli portulakan rantautumista vihanneskauppaan, sillä siitä saa ihania kevyitä ja nopeita ruokia. Lempparini on paksuun jogurttiin sekoitettu portulakka valkosipulin ja oliiviöljyn kera. Ruokaisampaa siitä saa pannulla. <span style="color: #ba67c8;"><a href="http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2014/07/mita-on-turkkilainen-kotiruoka.html" target="_blank">Tätä on kokattu blogissa ennenkin</a></span> ja portulakan sijaan sopii pinaatti tai melkein mikä tahansa lehtivihreä kuten kiiltomalva, voikukka tai peltoretikka.Turkkilainen perunasalaatti on useimmiten kirkas, ja siihen puristetaan
sitruunaa oliiviöljyn ja omenaviinietikan lisäksi. Perunasalaattiin
kuuluvat tuore persilja, keitetyt kanamunat, fetajuusto sekä omena- ja
perunalohkot. <br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHdu_7wW-dOEVFh9CHLhl094bm5PFweX-eUEgKCaGFQAEjQaSO-RlV9vVgEToi4pqVU5TXERo0XYdA_yCeNHOXf4t2X3LSesY-tOaCfCRG1U9DMGl0Uq11H5SfqgLOtF8xoUT1qpThwsZp/" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2265" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHdu_7wW-dOEVFh9CHLhl094bm5PFweX-eUEgKCaGFQAEjQaSO-RlV9vVgEToi4pqVU5TXERo0XYdA_yCeNHOXf4t2X3LSesY-tOaCfCRG1U9DMGl0Uq11H5SfqgLOtF8xoUT1qpThwsZp/w444-h640/20200429_191322.jpg" width="444" /></a></div>
<div><br />
</div><div>Viikon varrella mies vastasi oikeastaan kaikista ruuista, ja ne olivatkin hyvin tyypillisiä turkkilaisia ruokia, savustettuja kalkkunoita lukuunottamatta. Sähkösavustimia en ole Turkissa nähnyt, ja omamme on tuotu aikoinaan Suomesta. Kyseinen ruoka oli viikon aterioista miehen suosikki, tytön suosikki taas oli sulu köfte eli lihapullia ja perunaa tomaattikastikkeessa, kun taas itse valitsen listalta lempparikseni <span style="color: #ba67c8;"><a href="http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2013/05/karnyark-eli-taytetyt-munakoisot.html" target="_blank">Karniyarikin eli täytetyt munakoisot</a></span>, jotka on nähty aiemminkin blogissa. Listan viimeinen eli kızartma kuuluu myös kaikkien suosikkeihin vaikkei se niin terveellinen olekaan; öljyssä nopeasti paistetut perunat, pienet tummanvihreät kesäkurpitsat ja tuliset vihreät paprikat kera valkosipulijogurtin.</div><div><br /></div><div>Viikonloppuna tehtiin tytön toivomuksesta juustorullia eli<span style="color: #ba67c8;"> <a href="http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2013/11/sigara-borek-eli-turkkilaiset-taytetyt.html" target="_blank">sigara börek</a></span> ja <span style="color: #ba67c8;">l<a href="http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2016/02/linssipullat-eli-mercimek-koftes.html" target="_blank">inssipullia</a></span>. Lämpötilat ovat nousussa ja ensi viikolla on odotettavissa ensimmäinen hellepiikki. Se tietää ruokavalion keventämistä kuten aiempinakin vuosina. Koronan myötä ruokarytmimme on asettunut helpommin kohdilleen kuin ennen. Aiemmin ehdimme kokoontua korkeintaan kerran päivässä samaan aikaan ruokapöydän äärelle, nyt yhdessä syömisestä on osattu nauttia. <br /></div><div><br /></div><div>Mitä teillä on kokkailtu ja onko korona tuonut muutoksia ruokailuihin?<br /></div>
Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-86649674035621659532020-05-01T12:54:00.001+03:002020-05-01T12:54:33.474+03:00SalaattisoppaEnsimmäisen kesän aikana, jolloin löimme miehen kanssa kimpsut yhteen, keittiössä kohdattiin useita erimielisyyksiä. Ongelmia eivät aiheuttaneet tiskivuoret, tai safkan valmistusvuorot vaan se <i>kuinka</i> ruoka tehdään. Kun kerroin paistavani perunoita, ajattelin suomalaista pyttipannumaista tyyliä kun mies taas odotti rasvassa uppopaistettuja ranskalaisia. Kun mies kertoi tekevänsä pastaa, olin tyrmistynyt, miksi spagetin sekaan tungetaan lopuksi voita. Sama juttu keiton kanssa, miehelle keitto tarkoittaa soseutettua, sileää soppaa, kun taas valmistamani lihakeitto edusti lounasruokaa. Missä on riisi, ihmetteli mies soppalautanen edessään? Mies raastoi spagettikastikkeeseen tomaattia pannulle ja itse raastoin spagetin sekaan juustoa, tuijottelimme toisiamme pöydän yli, ja ihmettelimme mihin asentoon keittiön kahvelit ja kipot tulevaisuudessa laitetaan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU9GMzT7dmKA7gYwEBJDwjLsyuUGBQBXGAcEPXPhLSX5RTxWXaPtr0_kZE5dGaeBIdnrLm_ByiPks3Vc3Y3fDjmxvmM-oEk9HhPwKTIPvnwUpD4bNFqShvVExGKqZQ-CPBaaieX5EVKZj2/s1600/20161218_145034+%25282%2529.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU9GMzT7dmKA7gYwEBJDwjLsyuUGBQBXGAcEPXPhLSX5RTxWXaPtr0_kZE5dGaeBIdnrLm_ByiPks3Vc3Y3fDjmxvmM-oEk9HhPwKTIPvnwUpD4bNFqShvVExGKqZQ-CPBaaieX5EVKZj2/s640/20161218_145034+%25282%2529.jpg" width="640" /></a><br />
Salaatti kuului mielestäni huitaistavien ruokien joukkoon. Salaatinlehtiä paloiksi, pari kirsikkatomaattia kahteen osaan, kurkkua siivuiksi ja päälle sipulirenkaat. Miehellä oli salaattiin toinen ote, sen on oltava ruokaa ja tavaraa kunnolla kuin sopassa. Esiin kaivettiin sen aikaisen keittiömme suurin potti eli kattila. Salaatti revittiin minimaalisiksi palasiksi, tomaatit kuorittiin ja silputtiin pieniksi. Olin tässä vaiheessa jo luovuttanut, salaattipotti ei valmistukaan viidessä minuutissa. Kurkut pieniksi kuutioiksi, samoin sipulit ja tuliset paprikat eli biberit, sekaan reilusti sitruunaa ja oliiviöljyä, sekaan hieman mustapippuria ja suolaa. Sitten kauhomaan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-q6iOWAtypKEK1m1Ao6jySZTk1W34RnTyKiQ0sQogTP_0HJR2MFxsWj4kEDxEk1SlAajaL7tWh0CUEgHPr3wtOSeH-n6SmvvldErpqnOfnQOjgf80lJ0W-DCfbAfNVtk35yIhZgPT2zAk/s1600/20200307_134635.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-q6iOWAtypKEK1m1Ao6jySZTk1W34RnTyKiQ0sQogTP_0HJR2MFxsWj4kEDxEk1SlAajaL7tWh0CUEgHPr3wtOSeH-n6SmvvldErpqnOfnQOjgf80lJ0W-DCfbAfNVtk35yIhZgPT2zAk/s640/20200307_134635.jpg" width="640" /></a><br />
Vuosien varrella olen kuitenkin ymmärtänyt, että pieteetillä puuhattu yksinkertainenkin ruoka on jotain ihan muuta, kuin oma äkkiä jotain kokoon. Mies oli suhtautunut ruuan valmistukseen samanalaisella määrällä rakkautta ja aikaa jo sinkkuna, kun taas itse muistan eläneeni pussinuudeleilla ja jogurtilla.Olin syönyt varmasti puolet elämäni aterioista seisoen ja ilman veistä,
sillä haarukalla kauhoi kiireessä nopeammin. Mies taas ei ollut tottunut
laatikkoruokiin, joista voi lämmittää seuraavanakin päivänä. Nykyisin
keittiömaailma kotona on kombo, jossa ruokaan panostetaan viikonloppuna
ja kun on aikaa, mutta kiireessä syön edelleen munakkaan tietokoneen
edessä ilman veistä ja teen toisella kädellä töitä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvH1NjYqtvMbSo1LO7SNFKhF0Ck0G1MoPUl7MWMHIpymaeXb517A1zsoIbqZio1wC-7QIdT7VlpsdeCebdS__Eg2KegRATpy7VYlcHGvb6qGpamq4PH9wKdrpYGlKuQDX6vefP6wUnY4cb/s1600/20161210_141238.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvH1NjYqtvMbSo1LO7SNFKhF0Ck0G1MoPUl7MWMHIpymaeXb517A1zsoIbqZio1wC-7QIdT7VlpsdeCebdS__Eg2KegRATpy7VYlcHGvb6qGpamq4PH9wKdrpYGlKuQDX6vefP6wUnY4cb/s640/20161210_141238.jpg" width="640" /></a><br />
Muistan edelleen salaattielämyksen vuodelta 2007. Olin työmatkalla, ja ajoimme Bodrumista kohti Antalyaa kolleegan kanssa. Auton kanssa oli ollut ongelmia, ja ennen Finikeä olimme väsyneitä ja nälkäisiä, joten parkkeerasimme auton makean veden rapuja tarjoavaan paikkaan. Nykyisin alueella on hienompia ravintoloita, mutta noihin aikoihin tarjolla oli ainoastaan telttoja ja ränsistyneitä tienvarsikuppiloita. Ruoka oli kuitenkin taivaallista, myös salaatti. Minimaalisen pieniksi pilkottua porkkanaa, punakaalia, tulisia turkin pippureita ja runsaasti sitruunaa sekä oliiviöljyä, voi taivas. Muistan edelleen, miten hyvää se oli. Ja sitten vielä ne ravut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCIq2uhnJThn_L9fgyLCExpwpvty1bOZycK_mkSxkvwp0zBj8nE9gRr-i_dqSKH5QTYbAVzavatYWFv_wg-sy3oWM6o6-y4yr8jXT-fbnNO3R00wRTSdJTZctDb8egq35-oRsK2okBV5UK/s1600/20200314_140150.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCIq2uhnJThn_L9fgyLCExpwpvty1bOZycK_mkSxkvwp0zBj8nE9gRr-i_dqSKH5QTYbAVzavatYWFv_wg-sy3oWM6o6-y4yr8jXT-fbnNO3R00wRTSdJTZctDb8egq35-oRsK2okBV5UK/s640/20200314_140150.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Turkkilaisessa kodissa salaattipotti nostetaan usein keskelle ruokapöytää. Vaaleaa, tuoretta leipää dipataan salaatin öljyiseen ja sitruunaiseen kastikkeeseen, ja sitten taas kauhotaan. Leuat louskuvat kun tuoreet tomaatit ja kurkut häviävät kiposta. Salaatti kauhotaan aina loppuun, sillä sitä ei säilötä. Ellei kukaan muu jaksa enää kauhoa salaattia, syö miehen perheessä anoppi salaatin loppuun. Mitään ei heitetä pois! <br />
<br />
Turkin tyypillisin salaatti on varmasti talonpoikaissalaatti, johon kurkut, kuoritut tomaatit, sipuli ja aavistuksen tuliset paprikat pilkotaan hyvin pieniksi, jonka jälkeen sekaan lotrataan reilusti sitruunamehua ja oliiviöljyä, monesti myös granaattiomenauutetta. Paikalliset hyödyntävät hyvin villiyrttejä, joista olen kirjoitellut aiemminkin ja vihanneksien mukana tulevat naatit ja varret käytetään viimeistä lehteä myöten hyväksi. Edellisen viikon sellereistä jääneistä naateista tehtiin viikonlopuksi hyvä sörsseli, jota dippailtiin leipätikuilla ja porkkanoilla:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4OqLdLbECJGNKBcfpevsWN5f_jsQaGq6qG8HGYirDhSEFsHhzRtKalIJvCEIryY4UyTns1ZMjiHM2jFdAHyKUEEjCe9UBB-RYapAxHufe17TvfFuc4A83qUkvQU8ykWedr17c8CYe4sbL/s1600/20200417_185815.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1364" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4OqLdLbECJGNKBcfpevsWN5f_jsQaGq6qG8HGYirDhSEFsHhzRtKalIJvCEIryY4UyTns1ZMjiHM2jFdAHyKUEEjCe9UBB-RYapAxHufe17TvfFuc4A83qUkvQU8ykWedr17c8CYe4sbL/s640/20200417_185815.jpg" width="544" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Dippi naateista</b><br />
<br />
<b>Sellerinvarret ja lehdet</b><br />
<b>Paksua jogurttia</b><br />
<b>1 tl sinappia</b><br />
<b>1 tl hunajaa</b><br />
<b>Inkivääriä </b><br />
<b>Kurkumaa</b><br />
<b>Chilirouhetta</b><br />
<b>Valkosipulia </b><br />
<b><br /></b>
<b>1. Leikkaa varret ja lehdet pieniksi ja sekoita kaikki sekaisin. Anna tekeytyä jääkaapissa ennen tarjoilua.</b><br />
<br />
Hauskaa Vappua!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge_56dnjYmmn-8F0az-sD48H2iAABMMYrgjy9g8g8G1UZv6NRFwfhgqZCXXwq4xUoT2CCfYsQk4m-nQQZfc-7Jf6m-Ji_e048zzKVemIUd96sQ8JnAX5Jsn6hQGo6_ssszkfeIv8HvUnPv/s1600/IMG-20200418-WA0016.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge_56dnjYmmn-8F0az-sD48H2iAABMMYrgjy9g8g8G1UZv6NRFwfhgqZCXXwq4xUoT2CCfYsQk4m-nQQZfc-7Jf6m-Ji_e048zzKVemIUd96sQ8JnAX5Jsn6hQGo6_ssszkfeIv8HvUnPv/s640/IMG-20200418-WA0016.jpg" width="480" /></a></div>
Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-73782422500114831982020-04-21T14:25:00.001+03:002020-04-22T10:44:12.302+03:00Korona-ajan ruokapäiväkirjatEristäytymisen aikana arki on muuttunut. Jos ennen olimme niin kiireisiä, ettemme viikolla ehtineet kunnolla jutella, on nyt aikaa loputtomasti. On ollut aikaa suunnitella ruokia, joita ei ole tehty vuosiin ja herätä aamulla kohottamaan leipätaikinaa kello 06. Aamiaisen jälkeen pohdimme, mitäs syödään seuraavaksi? Ruuasta ei ole ollut puutetta kaupoissa, ja tuoretavaraa on ollut tarjolla kuten aiemminkin vihannes- ja hedelmäkaupoissa. Kotiinkuljetukset ovat aina kuuluneet monien pienempienkin markettien palveluun, ja nyt niitä tarjoavat lähes kaikki. Marketeista usein loppuvat tuotteet ovat olleet tonnikala, hiiva ja leivontatarvikkeet, alussa tyhjinä olleet kolonya ja käsidesihyllytkin on nyt täytetty.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCV-weF6aA-pLCke_GOKl4xp3u1ncrmujM6834dxgD2_SH4RZZB9MES4IB5cAJmS75qOMMZKHf0cPYyS5u8PEvcZ-AT1-IVnk0kl4vG_js1U_dpVrXZtAXpR2asSVMaSoY6h4Qw2Of3cOQ/s1600/20200408_153028.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCV-weF6aA-pLCke_GOKl4xp3u1ncrmujM6834dxgD2_SH4RZZB9MES4IB5cAJmS75qOMMZKHf0cPYyS5u8PEvcZ-AT1-IVnk0kl4vG_js1U_dpVrXZtAXpR2asSVMaSoY6h4Qw2Of3cOQ/s640/20200408_153028.jpg" width="640" /></a><br />
Nyt kun on aikaa, on meillä kokattu ruokia, joita emme aina ehdi kiireessä. Pihalta on kerätty minttua, sipulia, tilliä, timjamia ja kiiltomalvaa. En ole koskaan ollut innokas leipuri, mutta nyt uunissa on paistettu sämpylöitä, leipää ja piirakoita. Kyökissä on aherrettu vuorotellen, ja välillä toisiin törmäillen. Viime viikon ruokalista näytti seuraavanlaiselta:<br />
<br />
<b>Maanantai Linssikeitto </b><br />
<b><br /></b>
<b>Tiistai Etli ekmek </b><br />
<b><br /></b>
<b>Keskiviikko Kışır</b><br />
<b><br /></b>
<b>Torstai Bosnak börek perunasta ja Selleri-omenasalaatti </b><br />
<b><br /></b>
<b>Perjantai Kurufasulye</b><br />
<b><br /></b>
<b>Launtai Vihannesbulgur ja cacik</b><br />
<b><br /></b>
<b>Sunnuntai Täytetyt paprikat</b><br />
<br />
<b><u>Etli ekmek</u></b><br />
<b><u><br /></u></b>
Etli ekmek on miehen kotikaupungin Konyan erikoisuus. Se on tietynlainen pide eli turkkilaistyylinen pizza. Pidestä se poikkeaa siinä, että täyte on aina sama eikä reunoja käännetä. Etli ekmekissä pohja on parhaimmillaan paperisen ohut, ja kiviuunissa sen paistaminen kestää vain hetken.<br />
<br />
<b><u></u></b>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEim_QAQVixZIM3g3mWCUG4MBz4QSw7eu28Bz6GIeY7rxsImK-TxxnPW8DaMVCRSWNJE30U_Ir_E_S5-7VLcDr5c4WihqxfjMNR6s-sGdbKUTZ9uCrXq600z7fyKK30-5-ZDti3w850xXoXz/s1600/IMG-20200410-WA0006.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="844" data-original-width="1496" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEim_QAQVixZIM3g3mWCUG4MBz4QSw7eu28Bz6GIeY7rxsImK-TxxnPW8DaMVCRSWNJE30U_Ir_E_S5-7VLcDr5c4WihqxfjMNR6s-sGdbKUTZ9uCrXq600z7fyKK30-5-ZDti3w850xXoXz/s640/IMG-20200410-WA0006.jpg" width="640" /></a><br />
Mies ahersi taikinan kanssa keittiössä pari tuntia, ja oli melko poikki urakan jälkeen. Nykyisin Turkissa on hyviä pizzerioita, mutta valitsen silti mieluummin piden. Anopilla, ja aika monilla muillakin turkkilaisilla on tapana valmistella toisinaan piden täytteet kotona ja viedä ne sitten lähimpään pide-leipomoon valmistettaviksi. Kunnon kiviuunissa paistuvat rapeat ja ohutkuoriset pidet ovat aivan huippuja, ja harva jaksaa edes yrittää vääntää niitä kotona.<br />
<b> </b><br />
<br />
<b>Taikina</b><br />
<br />
<b>6dl lämmintä vettä</b><br />
<b>1 kg jauhoja </b><br />
<b>45g tuorehiivaa</b><br />
<b>2 tl suolaa</b><br />
<b>1 tl sokeria</b><br />
<br />
Tee kuten pizzataikina ja anna kohota noin tunnin.<b> </b><br />
<br />
<b>Täyte</b><br />
<b><br /></b>
500g jauhelihaa<br />
Puolikas nippu persiljaa silputtuna<br />
Tuoretta minttua silputtuna<br />
2 hyvin pieniksi silputtua tomaattia<br />
1 iso pieniksi silputtu sipuli<br />
Pieneksi silputtua paprikaa tai chiliä <br />
suolaa<br />
chiliä<br />
jeeraa<br />
mustapippuria<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKBVwrt6n0WeX5CfGNa5nWkF7ZeQmLem3WOyolBT8Zzdh3R6lT8TQAFveNFv_w3wnYhr0rcbmHy5ylCeGyLIzt7kX2NawIkJsaoPnMNNlYpWmZG0hQ9mP15b0BmFUzGnmW5MXiBEkOo-iQ/s1600/IMG-20200410-WA0015.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="833" data-original-width="921" height="578" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKBVwrt6n0WeX5CfGNa5nWkF7ZeQmLem3WOyolBT8Zzdh3R6lT8TQAFveNFv_w3wnYhr0rcbmHy5ylCeGyLIzt7kX2NawIkJsaoPnMNNlYpWmZG0hQ9mP15b0BmFUzGnmW5MXiBEkOo-iQ/s640/IMG-20200410-WA0015.jpg" width="640" /></a><br />
1. Sekoita kaikki ylläolevat ainekset hyvin keskenään massaksi.<br />
<br />
2. Jaa taikina isohkojen mandariinien kokoisiksi palloiksi, ja kaulitse levyt pitkulaisiksi ja mahdollisimman ohuiksi jauhojen avulla. Taputtele niiden päälle ohut kerros jauheliha-yrttiseosta<br />
<br />
<b></b>
3. Paista 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Tarkkaile, etteivät pidet pala. Tarjoile sitruunan ja yrttien kanssa.<br />
<br />
<u><b>Kısır</b></u><br />
<br />
Kısır on mun ehdottomia lemppareita turkkilaisista ruuista! Samaan
aikaan raikas ja täyttävä sekä helppo. Tähän ei kyllästy ikinä, ja
makua voi varioida kokeilemalla vaikka punakaalia, suolakurkkua ja
erilaisia mausteita salaattiin.<br />
<br />
<b>2 juomalasillista hienoa bulguria</b><br />
<b>1,5 lasillista kuumaa vettä</b><br />
<b>2 rkl tomaattisalsaa tai -pyreetä</b><br />
<b>3 kevätsipulin vartta pilkottuna</b><br />
<b>2 tomaattia pilkottuna</b><br />
<b>Tuoreita yrttejä silputtuna</b><br />
<b>2 sitruunan mehu</b><br />
<b>0,5 dl oliiviöljyä </b><br />
<b>1 rkl granaattiomenan uutetta</b><br />
<b>suolaa</b><br />
<b>chilirouhetta</b><br />
<b>mustapippuria</b><br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHafONWmJDXz1CYJ7NV1Kt1zKzSAKHpN3k0XnquBLLf5dfnAeGRvCrApCYAqS6bS3gtXEMIwjCrnOQJ5Y3Vk_Ue3_bf0vpq7opG4dZwjFys43il3OxZymGH6ab37_bqIAVSN8tuhdJXnhV/s1600/IMG-20200414-WA0015.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="844" data-original-width="1496" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHafONWmJDXz1CYJ7NV1Kt1zKzSAKHpN3k0XnquBLLf5dfnAeGRvCrApCYAqS6bS3gtXEMIwjCrnOQJ5Y3Vk_Ue3_bf0vpq7opG4dZwjFys43il3OxZymGH6ab37_bqIAVSN8tuhdJXnhV/s640/IMG-20200414-WA0015.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bulguria, selleri-omenasalaattia ja bosnak börekiä.</td></tr>
</tbody></table>
1. Kaada bulgurit kulhoon ja kumoa kuuma vesi sekaan. Sulje kulho kannella tai kelmulla, jonka aikana bulgurit kypsyvät.<br />
2. Pilko sipulit, vihannekset ja yrtit pieniksi.<br />
3. Sekoita irtonaisen bulgurin sekaan öljy, sitruunoiden mehu, granaattiomenan uute ja tomaattisalsa.<br />
4. Sekoita pilkotut vihannekset, yrtit ja sipulit sekä mausteet.<br />
5. Tarjoa salaatinlehtien kera.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLMDVQcCvJ4SfOul0SdvTUwFTduVdzG4ujsThfMHcWbyWXtA4L4dk23tIZpdBZ4SzaY5AxJdrQaHGEf7nA7moFh2_hcOfQfLm_hfUhoj3LRhFZqxNSOeB3qd7WoVgMG5JvfRjCohLSmI1e/s1600/20200412_121618.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLMDVQcCvJ4SfOul0SdvTUwFTduVdzG4ujsThfMHcWbyWXtA4L4dk23tIZpdBZ4SzaY5AxJdrQaHGEf7nA7moFh2_hcOfQfLm_hfUhoj3LRhFZqxNSOeB3qd7WoVgMG5JvfRjCohLSmI1e/s640/20200412_121618.jpg" width="640" /></a> <u><b>Kuru fasulye</b></u><br />
<br />
Kyseisellä ruualla on ihan oma paikkansa paikallisessa ruokakulttuurissa. Se löytyy useimmiten lounasruokalan listalta, ja on myös rehtiä kotiruokaa parhaimmillaan. Kyseisen ruuan kanssa tarjoillaan usein pilahviriisiä ja sipulilohkoja, mutta meille riitti itse papupata, tuoreet mintut ja leipä. Sitä onkin kokattu blogissa jo vuosia sitten: <a href="http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2013/03/paasiaista-ja-papupataa.html">http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2013/03/paasiaista-ja-papupataa.html</a><br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8UenZSFfB32RsArUNIktZbAwywtdO6V4bGT1ehoB6ZiA_KvFL8AT_hbGNYuXTFGiwcNjqAsNFk8FEwbG_tY_CPf9vU0AwXk44WDNya_M-MtQqhLxRc9orPzqB1x-fBef7PXQTdbxJIyqd/s1600/20200416_191939.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8UenZSFfB32RsArUNIktZbAwywtdO6V4bGT1ehoB6ZiA_KvFL8AT_hbGNYuXTFGiwcNjqAsNFk8FEwbG_tY_CPf9vU0AwXk44WDNya_M-MtQqhLxRc9orPzqB1x-fBef7PXQTdbxJIyqd/s640/20200416_191939.jpg" width="640" /></a> Mitäs teillä on kokkailtu? Jaa omat ideasi ja ruokalistasi!Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-30957719814832057052020-04-12T15:13:00.004+03:002020-04-12T15:13:46.594+03:00Kuntta - Ulkosuomalaisten antologia<i>''Kuntta eli siirtovarvikko on paitsi mainio nykypäivän maisemointikeino, niin myös hyvä allegria viittaamaan ulkosuomalaisuuteen. Kotoisen maaperän taakseen jättänyt suomalainen ei pääse eroon itseensä piintyneestä vahvasta turpeen tuoksusta eikä kaipuustaan varvikkoiseen maastoon, vaikka hänestä on tullut vieraslaji eri maaperällä.'' </i><br />
<br />
Anu Heiskasen toimittama ulkosuomalaisten antologia on kokoelma tunteita, ajatuksia, runoja, pakinoita ja tarinoita eri puolilla maailmaa asuvilta suomalaisilta. Näistä maailmalla kierretyistä vuosista on koottu kansiin teos, jossa tunteet päästetään paperille. Anu on ohjannut, korjannut ja toiminut prosessin vetäjänä, ja teokseen on hyväksytty kaikkien halukkaiden kirjoitukset. Tämä tekee kirjasta elävän ja erikoislaatuisen. Sivuilla ikävöidään, kaivataan ja muistellaan mutta myös iloitaan. Kuntta on ulkosuomalaisten rehellinen tunnustus, jolle ei ehkä myönnetä kirjallisuuspalkintoa mutta sen sivuja käännellessä on helppo samaistua toisen ulkosuomalaisen sielunmaisemaan. Tuotos on sekoitus itseironiaa, surua, iloa, satiiria ja itsetutkiskelua - ulkosuomalaisen luupilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOiO_O6fhHlxhyXXaq-A8efd9mjH2NQLO7oORUoluK68FThNGFG1JEk_HOdwXsVROGpdaeltNMx_lbkWMC7GYvnhyphenhyphenpRWNywkGCciB9PvexB69cYloYxyWGReTBYJwy80A19V5R1er8_iZI/s1600/20200410_115936.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOiO_O6fhHlxhyXXaq-A8efd9mjH2NQLO7oORUoluK68FThNGFG1JEk_HOdwXsVROGpdaeltNMx_lbkWMC7GYvnhyphenhyphenpRWNywkGCciB9PvexB69cYloYxyWGReTBYJwy80A19V5R1er8_iZI/s640/20200410_115936.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<i>'' Tosin huomaan, että minuun on ikään kuin huomaamatta vuosien mittaan tarttunut norjalaista iloisuutta ja keveyttä. Ei toki missään nimessä liioitellusti; perusolemukseni on edelleen vaitonainen ja vakava suomalainen. Mutta joskus saatan ilman mitään syytä hymyillä vastaantulijalle, tulla sovittuun tapaamiseen jopa kolme minuuttia myöhässä, ja onpa sellaistakin sattunut, että olen aloittanut keskustelun ventovieraan kanssa.'' - Ulla-Maija Ahokas-</i><br />
<br />
<i> </i><br />
Monissa kirjoituksissa on uppouduttu syvälle omiin ajatuksiin ja menneeseen. Sieltä on nostettu muistoja, jotka ovat peittyneet uuden kotimaan hyökyessä päälle. Ikävä edesmenneitä, Suomea jota ei enää ole, omaa äidinkieltä ja ymmärretyksi tulemista siellä, missä siihen ei anneta mahdollisuutta. Katkeria hetkiä kun ymmärtää, että lähdön jälkeen ei ole hankittavissa paluulippuja menneisyyteen. Huomattavaa on, että monille kirjoituksissa esiin nouseva kipukohta on otteen menetys kotimaasta. Miksi taakse jääneet eivät ymmärrä minua, vai enkö minä ymmärrä heitä?<br />
<br />
Kirjan takalehdiltä vilkaistuna me kirjoittajat olemme asuneet
ulkomailla melko pitkän ajan, itse noviisina vasta 17 vuotta kun taas
konkarit pitkälti yli 50 vuotta. Lähtiessäni ensimmäistä kertaa maailmalle yhteydenpitoa kotiin ylläpidettiin kirjein ja lankapuhelimella. Istuin englantilaisen majapaikkamme portaikossa kerran viikossa puhelimen vieressä odottamassa äidin soittoa. Vuosien varrella yhteydenpito kehittyi, mutta olen kantanut leijonaosia palkastani puhelinlaitokselle ikävän iskiessä ja kuunnellut alkeellisempien internetyhteyksien aikana loputonta yhteydenhakua palvelimeen puhelinlinjan avulla. Internetin keskusteluryhmät, blogit ja sosiaalinen media kokonaisuudessaan ovat olleet käänteentekeviä monille ulkosuomalaisille. On löydetty vertaisryhmiä, ja päästy ilmaisemaan itseä omalla äidinkielellä.<br />
<br />
Itselleni oli luontevaa peilata kirjoituksissani omia kokemuksia
muihin ulkomaalaisiin ja niihin hetkiin, jolloin itsensä sovittaminen
turkkilaiseen muottiin tuntuu yhtä vaikealta kuin paikallisen
baklavaleivoksen vääntäminen. Monia kirjoittajia ulkosuomalaisuus puhuttelee suomalaisen luonnon kautta, itseäni taas arjen kohtaamisissa. Kirjan prosessin aikana meillä osallistujilla ei ollut tietoa toistemme tuotoksista, ja itselleni oli yllätys miten erilaisilla tavoilla aihetta oli lähestytty. Punaista lankaa ei tarvitse kuitenkaan etsiä, sillä se kulkee mukana kaikissa teksteissä alkusivuilta asti.<br />
Jokaisella meillä on omat selviytymiskeinot uuden kulttuurin hetkissä, jolloin ote lipsuu. Toisinaan tarvitaan annos mustaa huumoria, ja joskus asian tarkastelua välimatkan päästä. <br />
<br />
<i>'' Muutaman kerran matkoillamme olen hämmästellyt, miten pitkän matkan päähän aito suomalaistaito on levinnyt. Olimme matkalla Tiibetissä, joka sijaitsee noin 4000 kilometriä itäkaakkoon ohrarieskan alkuperäisiltä synnyinsijoilta eli Oulusta. Tiibetissä meille tarjottiin lämmintä ohrarieskaa. Kiittelin suomeksi tiibetiläisten vieraanvaraisuutta - olivathan he käyneet lapsuuteni kotiseudulta asti hakemassa reseptin.'' -Anu Heiskanen-</i><br />
<br />
Kirjan varhaisimmat kokemukset ulkosuomalaisuudesta sijoittuvat Suomesta lähteneen siirtolaisen kirjeisiin ja historiaan 1900-luvun alkupuolella. Vaikka teknologia on kehittynyt, niin on mielenkiintoista huomata että pohjimmiltaan moni meistä ulkosuomalaisista käy läpi samoja vaiheita ja tunteita vuosikymmenestä huolimatta. Ulkosuomalaisen elämänkaari ei mene useinkaan perinteisen kulttuurishokin kaavion mukaan, vaan vuosiin maailmalla sisältyy useita kaaria, joiden lomassa suhtautuminen vanhaan kotimaahan vaihtelee. <br />
<br />
Lukiessani kävin läpi monia tunteita, naurua ja aika monella sivulla tuli tirautettua kyynelkin. Monelle ulkosuomalaiselle side kotimaahan on kulmikas. Kaipuun ja ylpeyden rinnalla moni tekee tilitystä syistä miksi jäi, ja kyselee rivien välistä itseltään onko väärin kiintyä juuriltaan tiukasti uuteen tai uusiin kulttuureihin? Onko väärin laskea irti perinteistä joista ei nauti, ja luoda itse uusia uudessa maassa? Tarinasta toiseen, ja runosta pakinaan siirtyessä pääsee tutkimusmatkalle eri maissa asuvien ulkosuomalaisten ajatuksiin. Meitä yhdistävä suomen kieli on taipunut tulkitsemaan kipukohtia ja erävoittoja.<br />
<br />
<u><i>Olen mielissäni</i></u><br />
<i>''Olen mielissäni'', kirjoitti ystäväni seinällään.</i><br />
<i>Siitä tuli minulle niin hyvä mieli.</i><br />
<i>Paitsi hänen puolestaan, mutta myös</i><br />
<i>koska se toi mieleeni ilmaisun,</i><br />
<i>jonka jotenkin olin unohtanut.</i><br />
<i>Ulkosuomalaisen iloja. Olen mielissäni.</i><br />
<i>-Jaana Haouari-</i><br />
<br />
Toisessa kulttuurissa asuminen ei tee kenestäkään sen viisaampaa, mutta on selvää, että se pakottaa useimmiten katsomaan maailmaa erilaisesta kulmasta. Ulkosuomalaisten antologiassa niitä näkökulmia on tarjolla runsaasti. Anu Heiskasen ja Irma Weiselin avulla päästään aikamatkalle ulkosuomalaisten maailmaan viime vuosisadan alussa, Anne Gandolfo tulkitsee tuntojaan maalaustaiteen kautta ja Heta Lumsdenin radiokuunnelma on kohtaus eräästä kesävierailusta. Kirjan raikas ja konstailematon lähestymistapa ihastuttaa suorittamisen aikakaudella, jolloin kaikki on hiottu vähän liiankin täydelliseen muotoon. Elämme aikaa, jolloin kirjoitukset blogeissa ja kuvat instagramissa ovat usein pitkällisen prosessin tuotoksia. Olikin ilo lukea tekstejä, jotka tuntuivat tulevan suoraan ihmiseltä toiselle. Ilman liikaa hiomista, kaunistelua ja jahkailemista. Tälläisiä me olemme, ulkosuomalaiset. Eri paikoista kaikkiin ilmansuuntiin lähteneitä. Kiitos kirjoittajille omien tuntojen jakamisesta.<br />
<br />
<i>'' En tiedä, millainen tieni olisi ollut, jos olisin jäänyt Suomeen, enkä halua tietääkään. Sen tiedän, että sisulla on menty eteenpäin yli kaikkien vaikeuksien, joita on eteen tullut.'' - Leena Köpfer-Lakkinen-</i><br />
<i><br /></i>
Kuntta - Ulkosuomalaisten antologia<br />
Toimittanut Anu Heiskanen<br />
OK-kirja<br />
<br />
Kunttaa voi tilata:<br />
<a href="https://suomi-seura.mycashflow.fi/product/180/kuntta--ulkosuomalaisten-antologia" target="_blank">Suomi-Seura</a><br />
<a href="http://www.ok-kirja.fi/uncategorized/kuntta-ulkosuomalaisten-antologia/" target="_blank">OK-kirja</a><br />
<a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/kuntta-9789526799780" target="_blank">Adlibris</a><br />
<a href="https://www.booky.fi/kustantaja/OK-kirja#!product_id=9789526799780" target="_blank">Booky </a><br />
<br />
Kirjan facebook-sivu:<br />
<a href="https://www.facebook.com/ulkosuomalaisten.antologia/posts/120872159552045">https://www.facebook.com/ulkosuomalaisten.antologia/posts/120872159552045</a><br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-21413956412965262742020-03-29T13:20:00.003+03:002020-03-29T15:34:49.668+03:00Arkea ikävöidessä<b>Torstai 26.3</b><br />
<br />
Herään klo 05.20 enkä saa unta. Päätän olla avaamatta puhelinta, mutta avaan kuitenkin tarkistaakseni koronatilanteen. Turkissa tilanne päivittyy joka yö klo 01.00. Sairastuneiden määrä on pompannut 2450:en ja kuolleita on nyt 58. Yle kertoo Uudenmaan menevän kiinni perjantaina. Jatkan unia, ja herään kellon soidessa 07.25 kuten ennenkin. Lenkkeilen koiran kanssa rantaan sumuisessa kelissä, sillä luvassa on sadetta. Liikennevalojen vaihtumista ei tarvitse odottaa edes vilkkaassa risteyksessä, sillä liikennettä on vähän. Bussit ja ratikat ajelevat melkein tyhjinä, mutta osan on mentävä edelleen töihin.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ4ZmyPlCr-db44UktyzELKP8OVM0QHQ0BlKhF0L33CknaLh8JyW3DZ7LtbSjphyAKZDoTVc3Vpmz6x-NqwAA9xuVBVTF4Wxb3pnzpobhYFuwvMOBd8rsft8Xa8q1513OOlWjup8YrRAj_/s1600/20200319_075232.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ4ZmyPlCr-db44UktyzELKP8OVM0QHQ0BlKhF0L33CknaLh8JyW3DZ7LtbSjphyAKZDoTVc3Vpmz6x-NqwAA9xuVBVTF4Wxb3pnzpobhYFuwvMOBd8rsft8Xa8q1513OOlWjup8YrRAj_/s640/20200319_075232.jpg" width="640" /></a><br />
Kotona mies on jo herännyt ja aamiaisen valmistuksessa. Koronaeristyksen myötä keskitämme tarmomme ruokaan, liikuntaan ja lukemiseen. Jonkunlainen uudenlainen päiväjärjestys on jo alkanut muodostua. Tarjolla on siis kotiruokaa, tuoreita sämpylöitä ja itse tehtyjä keksejä, mikä on melko harvinaista. Syömme yhdessä aamiaisen, jonka jälkeen tyttö siirtyy etäopiskelun pariin. Tänään on vuorossa koulu-tv:n kautta tunnit yhteiskuntaoppia ja biologiaa kera tehtävien. Aiheina ympäristön turvallisuus ja kasvien erityispiirteet. Internetin ruuhkaisuuden takia alakoululaisten verkkoalusta ei toimi, joten opettaja on alkanut lähettää läksyjä sähköisesti.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbUh6xYurTxbcPtWLacpvWyN7l0SOyCjzHT56EnnkFYnpliZGuOUtTJs6HqOpS7IdO6L35VBtL1bRrCORaxlyPh9q4KY7Z22ATJdlvFy0OpSAnk0mO2t0qGVoTSuJJXXbeXxJaUFy2YvHc/s1600/20200322_101103.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbUh6xYurTxbcPtWLacpvWyN7l0SOyCjzHT56EnnkFYnpliZGuOUtTJs6HqOpS7IdO6L35VBtL1bRrCORaxlyPh9q4KY7Z22ATJdlvFy0OpSAnk0mO2t0qGVoTSuJJXXbeXxJaUFy2YvHc/s640/20200322_101103.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
Tällä viikolla olemme kaivaneet painot ja penkin pölystä, ja aloittaneet treenit. Tytön kanssa pidämme päivittäisen joogasession, ja iltapäivällä teemme Alexin kanssa lenkin. Leikkipuistot ja ulkoilmassa olevat kuntoilupisteet on eristetty teipein ja puistonpenkit on ruuvattu irti. Apteekkeihin ei pääse enää sisälle, vaan niistä palvellaan yksitellen luukun kautta. Vanha pariskunta istuu parvekkeellaan lounaalla pipoihin ja takkeihin pukeutuneena, sillä yli 65-vuotiaiden liikkuminen ulkona on kielletty. Lenkin jälkeen vetäydyn terassille oppilaani online-tunnille, ja illalla vetäydymme sohvannurkkaan.<br />
<br />
Katselemme iltaisin turkkilaisia sarjoja, Indiana Joneseja ja monta kertaa läpi naurettuja komedioita. Liian jännät dekkarit, ja Ilkka Remeksen kirjat saavat jäädä hyllyyn, ja kaivan iltalukemiseksi reseptikirjan. Viihteen pitää olla nyt tuttua ja turvallista, ilman suurempia jännitysmomentteja.<br />
<b><br /></b>
<b>Lauantai 28.3</b><br />
<br />
Herään hyvin nukutun yön jälkeen pirteänä ja lähden Alexin kanssa lenkille rantaan. Ilma on taas sumuinen. Vastaan ei tule kuin kaksi muuta koiranulkoiluttajaa, ja ranta on melkein tyhjä. Kotona tee pannu porisee, ja seuraamme aamupalaa syödessä aamu-tvn koronatilannetta. Tyttöä harmittaa koristreenien loppu, ja harjoitellun lasten päivän juhlallisuuksien peruuntuminen. Koulut ovat kiinni ainakin 30.4 asti, samoin kaikki harrastukset. Opetusministeriössä on tehty valmisteluja, jonka mukaan koulut saattavat pysyä kiinni koko kuluvan lukukauden.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL-WvhN7-D21KypG1-FKco8FNvvW9972qc3_tNXq6GalOEc0pGmpxkm5xf0teNB-FbTiJGFZIY2MhEoNVzGJmDz83a3N1rvfEjDhwIPgMvJI8nvAHbNQJhyCvxxpuxwZGpt77lDiL5vUxw/s1600/IMG-20200321-WA0002.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL-WvhN7-D21KypG1-FKco8FNvvW9972qc3_tNXq6GalOEc0pGmpxkm5xf0teNB-FbTiJGFZIY2MhEoNVzGJmDz83a3N1rvfEjDhwIPgMvJI8nvAHbNQJhyCvxxpuxwZGpt77lDiL5vUxw/s640/IMG-20200321-WA0002.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Klo 12 alkaa online-tuntini, jolloin mies lähtee lenkille koiran ja tytön kanssa. Itse taas lähden kauppaan kärryn kanssa. Lähes kaikilla on maski ja kauppoihin pääsee koosta riippuen vain tietty määrä asiakkaita kerrallaan. Kaupassa on hermostunut tunnelma, joku raivoaa tyhjentyneen makaroonihyllyn edessä, ja toinen karjaisee liian lähelle maitohyllyllä tulleen toisen asiakkaan takia. Ei iloista puheensorinaa. Hermostuneita vilkaisuja, ja salaa köhimisiä hyllyjen välissä. Kauppakierroksen jälkeen olo on kuin jumppatunnilta tullessa. Hikoiluttaa, ja päässä surisee. Taisin hengitellä sisäänpäin virusta vältellessä? Käyn tarkistamassa yläkerran Aynye rouvan kunnon, sillä vanha rouva asuu yksin eikä pääse enää kiellon jälkeen kauppaan. Haen rouvalle leipomosta leipää ja minimarketista jogurttia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoFdc-85zexO7p4JgLkjeP5J2r-F3csMa53Jj3TUn6e7g-1_7m3CSgZNpf98cMuMN1jvREcOkk8m6g1ToLf4fBMHzH-vjkKexYlW8a-r1sw4CYVpIQ5fAtKwSW7rrh5gd9CghdNckhsaKS/s1600/20200326_080443.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoFdc-85zexO7p4JgLkjeP5J2r-F3csMa53Jj3TUn6e7g-1_7m3CSgZNpf98cMuMN1jvREcOkk8m6g1ToLf4fBMHzH-vjkKexYlW8a-r1sw4CYVpIQ5fAtKwSW7rrh5gd9CghdNckhsaKS/s640/20200326_080443.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
Vaikka perjantai ei enää tunnu perjantailta, tehdään viikonloppuna parempaa ruokaa, avataan viini ja soitellaan kavereille. Konferenssipuhelu yhdistää meidät kavereiden koteihin Suomessa. Lomautukset ja epävarmuus vaivaavat kaikkia, mutta onni on ystävät ja tietoliikenneyhteydet. Soittelemme päivittäin omille vanhemmilleni Espanjaan, jossa ulkonaliikkumiskieltoa on takana jo pitkään. Illalla kuuntelemme presidentin puhetta, jonka jälkeen liikkuminen kaupunkien välillä onnistuu vain erikoisluvalla. Onneksi mies ei lähtenyt katsomaan äitiään Konyaan, huokaamme. Sairastuneita on vajaa 6000 ja kuolleita 95. Isoissa kaupungeissa aletaan valmistautua tilanteeseen, Izmirin kaupungin iso puistoalue ja uusi messukeskus aiotaan muuttaa kenttäsairaalaksi.<br />
<br />
<b>Sunnuntai 29.3</b><br />
<br />
Mies on lenkittänyt koiran, ja hakenut pişi-leipiä varten taikinan leipomosta jo ennenkuin kömmimme tytön kanssa ylös. Luvassa on vesisadetta, ja telkkarin katselua. Aamiaisen jälkeen mietitään, että mitäs tänään syödään? Kaupoissa on riittänyt tavaraa hyvin, ja pakkasen sekä kuivakaapin varastojen olen tarpeessa laskenut riittävän ainakin 2 viikkoa. Uudet koronaluvut ovat: sairastuneita 7400 ja kuolleita 108. Tulevien päivien sanotaan olevan kriittisiä tilanteen etenemisen kannalta, mutta harmittavan moni tuntuu edelleen liikkuvan kuten ennenkin lukuisista varoitteluista huolimatta. Eristäytyminen muista ihmisistä on osalle turkkilaisista tuskaita, ja toisille myös mahdotonta. Monissa kodeissa asutaan useamman sukupolven kanssa yhdessä, ja tehtaissa ja terveydenhuollon parissa työskentelevät joutuvat liikkumaan edelleen ulkona.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBu0ulSZqC-J-6SI0Plw0tLR76WbXZdQXxjIboXqfAskrd1DSy5eayUoHq5Sc1HSDE7d1MazQ7laoiJ53Q5-OB2wW-Umuwcabx9sce17itd0zYIZCZ6inWhuKcGGnTc3YMPQzRgnIJx8Ap/s1600/20200313_131607.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBu0ulSZqC-J-6SI0Plw0tLR76WbXZdQXxjIboXqfAskrd1DSy5eayUoHq5Sc1HSDE7d1MazQ7laoiJ53Q5-OB2wW-Umuwcabx9sce17itd0zYIZCZ6inWhuKcGGnTc3YMPQzRgnIJx8Ap/s640/20200313_131607.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Haastavinta tilanteessa on epävarmuus tulevasta, mutta oman kodin seinät ovat onneksi pysyneet paikoillaan. Emme ole introvertteja, mutta tunnumme viihtyvän hyvin yhdessä. Jokainen osaa myös antaa tilaa ja tukea toiselle tarpeessa. Tilanne on laittanut myös katsomaan työtä uudesta vinkkelistä, sillä opetustuntien siirtäminen verkkoon on toisaalta haastavaa, mutta avaa samalla uusia mahdollisuuksia.<br />
<br />
Miten ikävöinkään jo vanhaa arkea! Ikävöin mikrokohtaamisia, huoletonta jutustelua minimarketin omistajan kanssa, ja tiet täyttävien koululaisten kikatusta arkisin. Ikävöin jopa tytön luokkakaverin ärsyttävän äidin omakehua. Ikävöin suunnittelua, ja viikonlopun tunnelmaa. Sitä, kun perjantaina on vähän väsynyt viikosta, ja tuntee ansainneensa lasin viiniä. Ikävöin teelasin kilinää kulmakunnan kuppiloissa, ja ystävien halaamista tavatessa. Onneksi on virtuaalipuhelut, ja halit. Onneksi on kevät. Onneksi ei tarvitse potea koronaeristystä yksin. Voimia kaikille lukijoille, kyllä tästä noustaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiONCvKWyPSTxLCj9x280qkJBMsnknP4xRYxiIV2TNyMSSV_ubqefXTeLambvlO4TFdNtyXSqL457YFU-5H9y6gTBlF4AuFCx291Ivp-N8P_qOvVAEcw1jzd1DZYeY1m0lM_mnKedzrKCCf/s1600/20200321_085051.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiONCvKWyPSTxLCj9x280qkJBMsnknP4xRYxiIV2TNyMSSV_ubqefXTeLambvlO4TFdNtyXSqL457YFU-5H9y6gTBlF4AuFCx291Ivp-N8P_qOvVAEcw1jzd1DZYeY1m0lM_mnKedzrKCCf/s640/20200321_085051.jpg" width="640" /></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7QbfJnKM8tHB9JIM1Xmwf8DvQm4cO3fwoOMgI_Dz8qitmzaJ1Twmkkwh4nM2EFU4HSGDZ7zkhaPtNRj_Iw1PbVH7Xk15Llrn9yEYEgmW4QXuOB7aickmTA7xe1Yjbmq5fAU6jf2O_ADwx/s1600/20200310_113827.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7QbfJnKM8tHB9JIM1Xmwf8DvQm4cO3fwoOMgI_Dz8qitmzaJ1Twmkkwh4nM2EFU4HSGDZ7zkhaPtNRj_Iw1PbVH7Xk15Llrn9yEYEgmW4QXuOB7aickmTA7xe1Yjbmq5fAU6jf2O_ADwx/s640/20200310_113827.jpg" width="640" /></a></div>
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-13032251310430826122020-03-18T17:16:00.000+03:002020-03-18T17:16:10.455+03:00Koronaa pidellessä - tilanne TurkissaKorona on muuttanut arjen myös Turkissa. Kaksi viikkoa sitten tutkin Suomen asuntoilmoituksia, ja viilailin työhakemuksia. Suunnittelimme kesää, muuttoa, miehen töitä ja illanistujaisia kavereiden kanssa. Vielä viime lauantaina ajelimme kavereiden kanssa lähikylään aamiaiselle, ja vedimme mielen täyteen keväisiä niittyjä ja maalaisilmaa lenkkeillen. Puhuimme muutosta, teimme treffit tulevalle perjantaille ja suunnittelimme. Viime päivinä tilanne on muuttunut nopeasti, ja suunnitelmiin on tullut tauko. Tulevat asiat roikkuvat narulla, kuin sinne unohtamani pyykki sateessa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVRy_6Oj5acz4DMxcCqHsNF9arrHh2rNKugeX6Nd7z0LLr_EcsVf6lVbz5mscmP6BumVB2kmLw9B8eN2rY6-syZsOIgQgdxeZ3XBTz_F6AJhIdPJwdAWy5eFKriXLFTc9rcykiVAzB0hM8/s1600/20200314_123232.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVRy_6Oj5acz4DMxcCqHsNF9arrHh2rNKugeX6Nd7z0LLr_EcsVf6lVbz5mscmP6BumVB2kmLw9B8eN2rY6-syZsOIgQgdxeZ3XBTz_F6AJhIdPJwdAWy5eFKriXLFTc9rcykiVAzB0hM8/s640/20200314_123232.jpg" width="640" /></a>Turkki on sulkenut maanantaista alkaen tarhat, koulut, yliopistot sekä baarit, kahvilat ja ravintolat. Teatterit, nähtävyydet ja tapahtumat on peruttu. Osa rajoista on kokonaan kiinni, ja matkustamista Turkkiin ja maasta pois on rajoitettu monien valtioiden kesken. Rukoushetket moskeijoissa on peruttu, ja jalkapalloliigaa pelataan ilman katsojia. Julkisen liikenteen vuoroja on vähennetty, ja lomakohteissa normaalisti tähän aikaan aukeavat hotellit sulkevat oviaan. Sunnuntaina ihmiset kerääntyivät ulkoilemaan, maanantaina marketeissa hamstrattiin ja eilen kadut tuntuivat autioimmilta kuin koskaan aiemmin. Ellen olisi tiennyt olevan normaali arkipäivä, olisin luullut heränneeni uudenvuoden aaton jälkeiseen juhlakrapulaan, jolla on tapana tyhjentää miljoonakaupungin vilkkaat kadut. Tartuntaluvut seuraavat Turkissa samaa kaavaa kuin muissakin maissa, ja moni arvelee edessämme olevan tiukempia rajoituksia. Viime hetken tiedon mukaan sairastuneita on noin 100 ja kuolleita yksi. Ulkomailta palanneita on karanteenissa yli 10 000.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNMXiFVLHzyAR4xCyNQtG6lJWdoZ6RP39lUZhjSjkMNPQgpm6pimy9lk74bZDiTnF9vrg663zG04UicZvkjaXtTA0AdFhqrfOFyn9w0X2rYqbgWh86sQqRgfm1F4VzYDHAcwO7E789cRrO/s1600/20200314_124941.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNMXiFVLHzyAR4xCyNQtG6lJWdoZ6RP39lUZhjSjkMNPQgpm6pimy9lk74bZDiTnF9vrg663zG04UicZvkjaXtTA0AdFhqrfOFyn9w0X2rYqbgWh86sQqRgfm1F4VzYDHAcwO7E789cRrO/s640/20200314_124941.jpg" width="640" /></a><br />
Kaupoista loppui ensimmäisenä turkkilaiseen kulttuurin olennaisesti kuuluva kolonya, jota on tapana tarjoita virkistykseksi vieraille. Yhtäkkiä alkoholipitoista kolonyaa hamstrattiin hyllyt tyhjiksi, ja tuotteen hinta lähti nousuun. Seuraavaksi olivat vuorossa käsidesit, makaroonit ja vahvat puhdistusaineet. Maskeihin sonnustautuneiden marketin hamstraajien kärryissä näkyi myös wc-paperia, keksejä ja kuivamuonaa. Itse olemme täydentäneet normaalistikin ainakin viikoksi riittäviä varastoja vain hieman, mutta luotamme tuoretavaran riittävän kaupoissa melko pitkään. Maskien, lääkkeiden ja tiettyjen tuotteiden myyntiä on alettu rajoittamaan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2mobOarbswCssbHBh2ZuGbMq8KbtETs-rFG6MYHX_A12pniRxG_ydYSGbeJrQw6W-xZGb1WONlx_hcm6Jeh875PAQsbJ22ejuQoUYWe3V0rHSzveEI7_N-67d1Mb-dszzjY_B4p-19EaZ/s1600/20200314_141316.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2mobOarbswCssbHBh2ZuGbMq8KbtETs-rFG6MYHX_A12pniRxG_ydYSGbeJrQw6W-xZGb1WONlx_hcm6Jeh875PAQsbJ22ejuQoUYWe3V0rHSzveEI7_N-67d1Mb-dszzjY_B4p-19EaZ/s640/20200314_141316.jpg" width="640" /></a>Tyttö on muiden koululaisten tavoin ensimmäisen viikon lomalla, sillä huhtikuun kevätlomaa aikaistettiin. Ensi maanantaista alkaen alkaa etäopetus valtiollisen verkkokoulun, tv-kanavan ja muutaman yksityisen verkkoympäristön tuella. Omat työt ovat tyssänneet seinään, ja haasteena on nyt siirtää opetus verkkoon. Uskoisin rajoitusten mahdollisesti tiukentuessa monen olevan mielissään järjellisen ja tavoitteellisen opetuksen jatkumisesta. Ennen koronatilanteen räjähtämistä oman arjen keskiöksi olimme tehneet jo muutamia siirtoja Suomeen muuttoa ajatellen. Nyt kaikki on jäädytetty.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3uUdgP8opt5H-2cJcPta49EE9tF5VkhwBfc2kKeKpH7mRXN8MvTgMP2kcK-kDcxWP2F6foRs9oCiViLbq7qsr9tChqSJfe0NdCw0XPyY8BdUan-3OeJnG6Zt6LKigY2z7Dmcevq7CzMhf/s1600/20200314_125836.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3uUdgP8opt5H-2cJcPta49EE9tF5VkhwBfc2kKeKpH7mRXN8MvTgMP2kcK-kDcxWP2F6foRs9oCiViLbq7qsr9tChqSJfe0NdCw0XPyY8BdUan-3OeJnG6Zt6LKigY2z7Dmcevq7CzMhf/s640/20200314_125836.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Aamulla puhelimeni herättää klo 07:25. Ruudulla vilkkuu 'Kouluun ja töihin'. Mihinkään ei olekaan kiire, mutta pyrimme noudattamaan joitain rutiineja. Koiraa lenkitetään kuten aina, ja aamiainen syödään yhdessä. Ulkoilua, pyöräilyä, siivousta, pyykkiä, lounasta, leipomista ja lautapelejä. Öisin ajatuksilla on vaarana alkaa kiertää kehää. Riittääkö
katueläimille ruokaa, kun ravintolat ja kahvilat ovat kiinni? Kuka niitä
ruokkii, jos alkaa ulkonaliikkumiskielto? Mies on kunnostaunut parturoimalla minun ja tyttäreni hiukset, ja olemme kuoputelleet pihalla. Kotikaan on tuskin koskaan ollut näin siisti, ilman normaalisti vierashuoneessa vellovaa pyykkivuorta. Korttelistossa ajelevat desinfiointiautot, ja jokainen päivä tuo esiin surullisia uutisia tuttujen lomautuksista. Hahmottelen normaalia tulevaa viikkoa kalenteriini, mutta sivut pysyvät melko tyhjinä. Jokaisen suunnitelman perään laitetaan kysymysmerkki. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXHTO6lCKcab3K0-RJPixGr_8LoeXpES0I9kp5hu1LqvBakgfLWdgEa9Pwdb17_ZGfVmaWiCjE-Jb7h56oaBllIEgmv9vZ6ASWqqkXIO5ht0N3WGDoucfXs_FVEG55qCWnocflk-4s4vgl/s1600/20200314_124817.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXHTO6lCKcab3K0-RJPixGr_8LoeXpES0I9kp5hu1LqvBakgfLWdgEa9Pwdb17_ZGfVmaWiCjE-Jb7h56oaBllIEgmv9vZ6ASWqqkXIO5ht0N3WGDoucfXs_FVEG55qCWnocflk-4s4vgl/s640/20200314_124817.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-11801201009417048402020-03-08T12:16:00.001+03:002020-03-08T12:16:24.855+03:00Millainen Suomi on?Niin kauan kun facebookissa on ollut ryhmiä, on osassa niistä väännetty Suomesta. Millainen Suomi on ulkosuomalaisten, paluumuuttajien ja siellä asuvien mielestä? Yksi paluumuuttaja kertoo, että saa aina juttuseuraa bussipysäkillä, ja toinen pakkaa jo laukkujaan. Suomalaiset ovat tylyjä ja ilmeettömiä. Jonkun mielestä sosiaalisia ja haastelevia. Ennen sosiaalista mediaa aiheesta on taisteltu muilla tantereilla, eikä minkäänlaista päätöstä ole löytynyt. Hiljainen ja tasainen Suomi on toisen ankea ja toisen turvallinen kehto. Millainen on sinun Suomi?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJlSlSvAEPgUa-dtMImCtnS_BUfwbsmEcv1S4WZbOyzUBHuMMRj0yHAuhR-WMb7Nz-vbz9_gAlWSxclbFI8IjYPhvv6_3qAqsOekSC6VemaLDm3izUo2mpwTgExAtikz6mSdLkukTZab2z/s1600/20200211_103909.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJlSlSvAEPgUa-dtMImCtnS_BUfwbsmEcv1S4WZbOyzUBHuMMRj0yHAuhR-WMb7Nz-vbz9_gAlWSxclbFI8IjYPhvv6_3qAqsOekSC6VemaLDm3izUo2mpwTgExAtikz6mSdLkukTZab2z/s640/20200211_103909.jpg" width="640" /></a><br />
Torstai-aamuna otan kohteeksi vesilaitoksen. Sinne ei kannata lähteä autolla, sillä Karşıyakan ytimen pienillä kujilla on tunnetusti olemattomasti parkkitilaa, ja pienien kujien labyrintissa on vaikea muistaa yksisuuntaisten, ja kävelylle varattujen pätkien paikkoja. Kipitän ohi leipomoiden, kahviloiden ja pienten puotien. Maaliskuun 5. ja mereltä leijuu kevään tuoksu. Pienten pöytien ääreen on kokoonnuttu aamun ensimmäiselle teekupilliselle, sanomalehtien otsikot saavat äänet nousemaan ja nälkä kurnii jokaisen leipomon kohdalla. Miltä Suomessa tuoksuu? Puhtaalta? Metsältä? Tuskin kuitenkaan turkkilaiselta painomusteelta ja Egean mereltä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzThjJnZ4fMq8bXSqLQdu0TN2CvAqsovo3dVVF2keDmlJT0QWVKLJV-XmcC1ZyY9lpYNzn5JuHHrdRFSMPDut9SCCm3zCfFkgm5fNFL9NclolmS9j6NqnxNVDiSN8ordoi4RQy0sAr_Et2/s1600/20200123_132811.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzThjJnZ4fMq8bXSqLQdu0TN2CvAqsovo3dVVF2keDmlJT0QWVKLJV-XmcC1ZyY9lpYNzn5JuHHrdRFSMPDut9SCCm3zCfFkgm5fNFL9NclolmS9j6NqnxNVDiSN8ordoi4RQy0sAr_Et2/s640/20200123_132811.jpg" width="640" /></a><br />
Me Suomeen palaavat tulemme erilaisista maista, kulttuureista ja lähtökohdista. Toiselle suomalainen koulumaailma on taivas, ja suomalainen työelämä helpotus. Järjestelmä kantaa eteenpäin, ja kaikki tuntuu hoituvan nappia painamalla netissä. On niitäkin, joita järjestelmä ahdistaa, eivätkä ovet tunnu avautuvan minnekään. Suhtautuminen ulkomailla vietettyihin vuosiin ei ole aina suopeaa. Keskustelupalstoilla aiheen ympärillä vellova keskustelu toistaa samoja uriaan vuodesta toiseen. Mitäs lähtivät? Paluumuuton ajatuksia kohtaan mielipiteet jakautuvat kahteen laariin. On ne, joiden mielestä Suomesta on tullut niin kauhea paikka, ettei sinne kannata palata ja sitten ne toiset. Ne, jotka kertovat miten ihanaa on ollut paluumuuton jälkeen tuoksutella metsien märkää sammalta, ja ottaa ilo irti koulutusmahdollisuuksista. Ihmetellä hanasta valuvaa juomavettä, ja puhua omaa sydämen kieltä.<br />
<br />
Vesilaitoksella edessä on vellova lauma kansalaisia. Järjestelmässä on ollut edellisinä päivinä ongelmia, ja sen huomaa. Juoksemme tiskiltä toiselle, ja kulutamme aikaa notkuen viraston edustalla. Vielä 38 jonottajaa ennen omaa numeroa, ja epätoivoa saanko asian hoidettua ennen puolenpäivän lounastuntia. Kello 12.25 valotaulut pimenevät, ja siirryn muiden jonoon jääneiden jatkona etsimään pieniltä kujilta sopivaa lounaspaikkaa. Onneksi töissä on joustoa, ja tottumus on tehnyt samaa hermoille. Toisinaan puolet päivästä voi kuluttaa istuen vesilaitoksen edustan kukkaruukun reunalla miettien tulevia ja menneitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr1vEbUl49E-C4dAxI4Oz8yca5l3LBDT8rMT7jc_4bcPxNfo3xpZVLfZjFg00wUaJFXqDagMeZp3OepeecS4cPAwot8LsHaCjRFSOCDm65gKwYKqTV47TrwQeG9bJSuMF981N08fNXsVoW/s1600/20200211_103834.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr1vEbUl49E-C4dAxI4Oz8yca5l3LBDT8rMT7jc_4bcPxNfo3xpZVLfZjFg00wUaJFXqDagMeZp3OepeecS4cPAwot8LsHaCjRFSOCDm65gKwYKqTV47TrwQeG9bJSuMF981N08fNXsVoW/s640/20200211_103834.jpg" width="640" /></a></div>
Päätös Suomeen muutosta on yllättänyt meidät ja muutaman muunkin. Suunnitelmista on päätetty pysyä vielä tietyissä piireissä vaitonaisina, jotta normaali arki töissä ja koulussa voi jatkua. On kummallista olla mukana arjessa ja tulevan suunnitelmissa, joiden osia emme kohta olekaan. Keskustelut tulevan vuoden oppilaiden kurssiasioista, tytön kavereiden yläkoulun valinnoista ja ensi vuoden lomista soljuvat ohi. Yritän saada otetta tulevasta Suomen työpaikka- ja asuntoilmoistusten kautta. Suomi on täynnä työtehtäviä, joiden nimet eivät avaudu ja asuinalueita, jotka vaikuttavat kaikki toistensa kaltaisilta. Olen toistellut lukuisia kertoja itselleni ja muille, että jostain on aloitettava. Asia kerrallaan ja jalka jonkun oven väliin. Öisin yritän palautella mieleen, millaiselta näyttää maitopurkin kylki Suomessa. Miten tilataan kahvilassa, yksi kahvi, kiitos vai otan kahvin?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5oe0aLFoMctNyw6CCASYdXM2WVn_-utMyQsTXp72hQnNEPDCauM23LPj-YMz01RztKvNX2KzxegGDxNT4ZdI3x2eDSBUCcnj7sTj2NjDJ5vSu-x3X_dBypl01_OxUSF-F9ND0aHejlbbY/s1600/20200211_103802.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5oe0aLFoMctNyw6CCASYdXM2WVn_-utMyQsTXp72hQnNEPDCauM23LPj-YMz01RztKvNX2KzxegGDxNT4ZdI3x2eDSBUCcnj7sTj2NjDJ5vSu-x3X_dBypl01_OxUSF-F9ND0aHejlbbY/s640/20200211_103802.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Kello 13.30 vesilaitoksen virkailijat palaavat lounastunniltaan, ja hetken kuluttua pääsen asioimaan lappuineni tiskille. Tarvitaan kopio henkilökortista, jota lähden toimittamaan viereiseen kopiointipisteeseen. Ihmismuurin läpi survon takaisin virkailijan luokse, ja saan asian hoidettua. Kanssani jonotellut puolituttu toivottaa lähtiessäni tuttuun tapaan <i>geçmiş olsun </i>- paranemisia. Niin sanotaan sairaille, syvissä vesissä kahlaaville, raskaan työn raatajille ja virastossa puoli päivää tuhranneille. Mitähän Suomessa sanotaan vai sanotaanko mitään? <br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-10905562810265138332020-02-14T12:12:00.003+03:002020-02-14T12:12:37.097+03:00Kaksi asiaaVuosi 2020 on alkanut Turkissa kuoppaisesti. Heti vuoden alkuun maa on alkanut järistä. Joulukuusi ja kattolamput heiluivat useamman kerran tammikuun aikana, ja kerran mietimme onko järistysten sarja jo sitä luokkaa, että on parasta poistua talosta. Isompi maanjäristys osui kuitenkin Elaziğin alueelle, jonka pelastustöitä seurasimme mahanpohjassa kylmiä väreitä. Seuraavaksi lumivyöry surmasi kahdessa sarjassa joukon paikallisia ja avustustyöntekijöitä, samaan aikaan kun Izmirissä vesi pulppusi viemäreistä ja myrskysi nostaen merenpinnan keskustan kaduille asti. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli saatu vasta loppuun kun Izmiristä Istanbuliin matkalla ollut lentokone tipahti kiitoradalta. Sormet täristen tekstailin kyseisessä lentoyhtiössä työskenteleville kavereilleni, ja mietin että mitähän seuraavaksi?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn6hgPulP-2j6mmAp3Q9_r9qDHfSkY1LgfVBnbApM2BaE_EdNT-Ut5hSqe4sCUHx1pFPnpuPKDHuaBqyb0KpP9IaGMt-mbqCVp52qgilmFLglcu19CXsILDDFNULgvcb50MAb0HDb9iN3B/s1600/IMG-20200208-WA0001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn6hgPulP-2j6mmAp3Q9_r9qDHfSkY1LgfVBnbApM2BaE_EdNT-Ut5hSqe4sCUHx1pFPnpuPKDHuaBqyb0KpP9IaGMt-mbqCVp52qgilmFLglcu19CXsILDDFNULgvcb50MAb0HDb9iN3B/s640/IMG-20200208-WA0001.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<span style="background-color: #d5a6bd;"><a href="https://konalla.com/2020/02/14/kaksi-asiaa/?fbclid=IwAR0koSGri9-rRV8EmbiXlIkjZ788QON5mq6xxFPwmGpeB_JRafQFJ8k0bSY" target="_blank">Anu Australiasta</a></span> kertoi ystävänpäivän aamuun kaksi asiaa, jotka halusi kertoa lukijoilleen. Jatkan Anun teemalla ja jaan kaksi asiaa, jotka ovat mielessäni päällimmäisenä tänään. Ystävänpäivä tai rakastavaisten päivä on meille miehen kanssa tärkeä, vaikka emme juhlistakaan sitä kovin suuresti. Korkeintaan lasillisilla viiniä ja hyvää suklaata, joka on tarpeeksi pitkän viikon päätteeksi. Ystävänpäivänä mies saapui vuosikausia sitten lomalle Thaimaahan, jossa sinä talvena työskentelin ja seuraavana kesänä muutimmekin hynttyyt yhteen. Pidän kuitenkin mieluummin ystävänpäivän suurimmaksi osaksi omistettuna ystävilleni, joista yhden kanssa aion ehtiä tänään kahville ja toisen kanssa toivottavasti huomenna viinilasin äärelle.<br />
<br />
<br />
Tapoihini kuuluu nykyisin soittaa viikon kiireiden tauottua muutamille ystäville, ja miten kiitollinen olenkaan nykyteknologiasta, jonka ansiosta kuulumisia on niin helppo vaihtaa. Voimme pulista välittämättä kuluista, ja tehdä samalla vaikka ruokaa, ripustaa pyykkiä tai käyttää koiraa ulkona. Aina ei näin ole ollut, ja muistan puhuneeni melkoisen siivun palkastani taivaan tuuliin jumittaessani vietnamilaisessa hotellihuoneessa tai Torremolinoksen homehuoneistossa. 1990-luvun lopussa mukana kulkevasta puhelimesta ei vielä haaveiltu, joten istuskelin kerran viikossa Englantilaisen majapaikan käytävässä kolikkopuhelimen edessä odottaen sen pian pirahtavan. Siihen aikaan kuulumiset kavereilta saatiin viikon viiveellä kirjeitse, sillä elettiin aikaa ennen verkkoa. Verkon tullessa kuvioihin alkuvuodet olivat enemmin piippailun kuuntelua ja odottelua, kuin sujuvaa jutustelua. Rätisevän linjan yhdistymistä puhelinlinjan kautta sai odotella niin kauan, että kaikki sanomiset oli jo puhuttu omassa päässä läpi muutamaan kertaan.<br />
<br />
Ilman ystäviä elämä olisi vaikeaa, harmaata ja vailla sitä, että toinen päättää lauseeni. En pystyisi tekemään kunnolla töitä, ja lapsi saisi istua tyhjentyneellä koulunpihalla monena iltapäivänä. Olisi kamalaa, ellei voisi kalkattaa whatsappissa, kahvilassa ja puistokahvilassa kaikesta, mikä juuri silloin ärsyttää ja ilostuttaa. Ensimmäinen asia olivat siis ystävät, ja toiseen päästään aasinsiltaa ystävistä ja aloituksen turbulenssinomaisesta tammikuusta Turkissa.<br />
<br />
Viime kuukausien blogihiljaisuuteen on ollut osansa kiireellä, mutta myös ajatusmyrskyllä joka on pyörinyt kotonamme. Olemme päättäneet muuttaa Suomeen. Tarkkaa ajankohtaa, paikkakuntaa ja paljon muutakaan emme vielä tiedä, mutta sen tiedämme että turbulensseissa tarvitaan nyt tasoitusta ja moni asia vetää meitä puoleensa Suomessa. Asiaa on harkittu ja pyöritelty monelta kantilta, mutta tunteilut on jätetty vasta tulevaan. Järkisyiden pohjalta syntynyt päätös on tuonut helpotusta ainakin alussa, sillä olemme hokeneet toisillemme kaikkia muuttoon liittyviä hyviä puolia, kuten koulutusta, systeemejä, tasaista arkea ja mielenrauhaa. Tänä aamuna saatoin tytön koululle, ja katselin neitiä kulkemassa kaulakkain kavereiden kanssa sisään koulunovista. Kurkkua kuristi, ja silmään meni roska hakiessani rinkeleitä tutun papan leipomosta. Eroaminen ystävistä ja tutuista arjen kuvioista tulee olemaan raastavaa meille kaikille, eikä sitä kukaan ole vielä uskaltanut edes miettiä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-25101683036090044972020-02-07T12:51:00.000+03:002020-02-07T12:51:00.147+03:00VauvatalkoitaHuomattavan pitkän blogitauko puhjetkoon nyt, perjantaisen ja ihanan aurinkoisen arkivapaan kunniaksi. Arkivapaa on siitä mukava, että silloin herääminen koiran märän kuonon osuessa omaan nenään tuntuu mukavalta, eikä lapsen sinne tänne lentäneiden vaatteiden korjailukaan suututa. On nimittäin aikaa, eikä jatkuvaa aikataulutaiteilua toimesta toiseen. Lapsen sukkia, alusvaatteita ja vessassa tehtyjä hammastahna-kohtaa-kasvorasva -kokeiluja korjaillessa hätkähdin tajuamaan, että tyttö on jo niin iso, että sillä on omat salaisuudet kavereiden kanssa, fanituksen kohteena olevia korealaisbändejä ja vakaa aikomus muuttaa opiskelemaan tulevaisuudessa Koreaan. Meidän perheessä tulevaisuuden toivoja kasvaa yksi, mutta Turkin keskiarvo on hieman yli kaksi lasta per perhe. Ihan kuten Suomessakin, myös Turkissa on osoitettu huolta syntyvyyden laskun takia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBIkmgrQyCbT7t4RNF9pV5O1I9-9fM63SimGSqqMmW5pFMj4yinNQpcHrXqurWD3phgk268BZYMgb8pG4unjsTNC8zHERKqRA88h5kqIpmJTK1P4ZyrC13hv6ik-xie738MuNZwTwHH8Yl/s1600/20191028_132104.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBIkmgrQyCbT7t4RNF9pV5O1I9-9fM63SimGSqqMmW5pFMj4yinNQpcHrXqurWD3phgk268BZYMgb8pG4unjsTNC8zHERKqRA88h5kqIpmJTK1P4ZyrC13hv6ik-xie738MuNZwTwHH8Yl/s640/20191028_132104.jpg" width="640" /></a><br />
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11179985?fbclid=IwAR2ffEgZ_aUeWmwLPgdkdCK5Xr4gXuhRoPZT0xv8qgK2ZsKaohLFMEnspuM&utm_source=facebook-share&utm_medium=social" target="_blank">Emmi Nuorgamin kolumni </a>on oivallinen muistutus siitä, että syntyvyyttä tuskin saadaan nousuun rassaamalla muutaman euron muutoksia lapsilisiin tai voivottelemalla peräkammariin unohtuneiden poikamiesten perään. Omassa tuttavapiirissä Turkissa kaupunkilaisperheissä lapsia on yksi tai kaksi, ja syynä on yleensä vauvan, työnteon ja pennin venytyksen painava yhtälö. Viime vuosina valtio on pyrkinyt saamaan vauvatalkoisiin pöhinää maksamalla useamman lapsen tehneille könttäsumman per lapsi, synnytysrahaa ja maitorahaa sekä järjestämällä uusia päivähoitopaikkoja, toimittamalla maitoa suoraan vauvaperheille ja mahdollistamalla äideille osa-aikatöitä ja imetysvapaata. Raskas työsektori ja sen vaatimukset painavat kuitenkin sen verran paljon vaa'assa, että talkoot tuskin ampaisevat nousuun, ainakaan tässä taloustilanteessa.<br />
<br />
Viime viikolla tapasimme suominaisten kesken puistokahvilassa, jossa olen käynyt tytön kanssa niin kauan kuin olemme Izmirissä asuneet. Aurinko paistoi, ja tyttökin sai ikäistään seuraa yhtä nopeasti kuin itse löysin suominaisten valtaaman pöydän. Tilasimme oluet, pulisimme pitkän iltapäivän loppuun asti ja nautimme olostamme. Työmaailman vaatimukset painavat synnytyslukuja, mutta toisaalta Turkissa lapsen kanssa oleminen on monille melko mutkatonta. Lapsen voi ottaa mukaan mihin vaan, kukaan ei mulkaise kaupungissamme kaljaa litkivää äitiä puistossa eikä kohota kulmia, jos lapsi tulee mukaan töihin. Osa lapsista harrastaa, toiset eivät. Naapurin pojat viettävät enemmin aikaa mummolassa kuin kotonaan, mutta tuskinpa nekään sen kierompaan kasvavat.<br />
<br />
Turkki on konservatiivinen maa verrattuna Suomeen, mutta sen sisältä löytyy monenlaisia kuplia. Lastentekoa ei täällä juuri mietitä siitä näkökulmasta, onko se kivaa vielä tekemisen jälkeen. Lapsia tehdään, koska mukuloiden kanssa ajatellaan olevan toisinaan työlästä, mutta suurimmaksi osaksi aika hauskaa. Ja niinhän se onkin. Lapsia varten ei tarvitse jatkuvasti keksiä hoitopaikkaa tai aktiviteettia, sillä lapsilla riittää touhua monesti ilman sen enempiä suunnitelmia. Lapset jotenkin aina hoidetaan tilanteen mukaan. Ystäväni muistaa aina kysyä koulunportilla, haluaako tyttö heille töideni takia eikä toisten lasten kaitsemista pidetä kahden kauppana, jossa punttien on oltava aina tasan.<br />
<br />
Taloudellinen taakka painaa kuitenkin tällä hetkellä monessa perheessä, eikä toista lasta ole mahdollista tehdä. Suomalaiset vanhempainvapaat, lapsilisät, päivähoitojärjestelmä ja huippuunsa kehitetty koulujärjestelmä näyttävät niin houkuttelevilta täältä katsottuna, että kokonaiskuvan valaiseminen turkkilaisille tuntuu täysin mahdottomalta. Jopa tammikuun lopun aurinkoisena lauantaina, jolloin elämä maistuu makealta velvollisuuksien odottaessa vasta seuraavaa viikkoa. Kaikki kuitenkin useimmiten järjestyy, vaikka etukäteen tarkasteltaessa tilanne ei siltä vaikuttaisi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-5493932250828084492019-12-28T11:33:00.001+03:002019-12-28T11:33:23.541+03:00Joulu keskellä arkeaAatonaattona eli maanantaina puhelimeni piippasi ennen seitsemää. Tihrustelin pimeässä oppilaaltani tullutta viestiä '' Aamun tunnin on peruttava. Alueemme on tulvinut koko yön, emmekä ole nukkuneet yhtään jatkuvien sireenien ja kovaäänisten kakofonian takia. Joka paikassa on niin paljon vettä, ettemme pääse ulos, etkä sinä tänne.'' Sade oli alkanut sunnuntaina ja koko yön oli salamoinut, satanut kaatamalla ja jyrissyt. Alavilla alueilla rannan tuntumassa olivat talven kelit tehneet taas tuhojaan. Painoin pääni tyynyyn ja päätin hoitaa loput joulutouhut yllättävien vapaiden aikana.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZvYJ1c2mLFqEEFejRgqksiMNj5bv-_yjd3cZ9Q0z7fU61eCMSE-3lluZGFr4_-KJuC9xC71yEFvncYuzuDCeHHHf6Drs7sOHTEBHjnlnQ9-mA-4dMOqZCYA_n6vlUtvAARhem2OaNO4hC/s1600/20191206_145008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZvYJ1c2mLFqEEFejRgqksiMNj5bv-_yjd3cZ9Q0z7fU61eCMSE-3lluZGFr4_-KJuC9xC71yEFvncYuzuDCeHHHf6Drs7sOHTEBHjnlnQ9-mA-4dMOqZCYA_n6vlUtvAARhem2OaNO4hC/s640/20191206_145008.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Marssin aamiaisen jälkeen postiin, jossa oli ollut yleinen kaaos jo pari viikkoa aiemmin. Silloin olin yrittänyt lähettää pakettia Suomeen, laihoin tuloksin. Lähetystarrat olivat loppu, joten virkailija neuvoit minut tylsistyneen oloisena johonkin muuhun konttoriin. Tarroja löytyi lopulta kolmannesta konttorista ja paketti saatiin matkaan. Maanantaina puljun koneet piippasivat rikkinäisinä, ja konttorissa vallitsi maailmanlopun meininki. Tarrat olivat loppu, ja käännyin pakettini kanssa takaisin jo ovelta. Täältä on turha etsiä joulumieltä. Ulkona satoi kaakosta ja koillisesta, tuulen tempoessa sateenvarjoa joka suuntaan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg59b46F9whxP2OKeVGSSi5bDGbjVHvt3NtWJpxeufxlA2ZoNrR3rLrSMLhxEALXh9JDd16EbUKsJQXlllAd4wKGhdf3Ccg0veEvYMmv5aMNeSGcUf-FyXtVlQPUiA0BhyphenhyphenV4x6r7e1FSCrn/s1600/20191214_141431.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg59b46F9whxP2OKeVGSSi5bDGbjVHvt3NtWJpxeufxlA2ZoNrR3rLrSMLhxEALXh9JDd16EbUKsJQXlllAd4wKGhdf3Ccg0veEvYMmv5aMNeSGcUf-FyXtVlQPUiA0BhyphenhyphenV4x6r7e1FSCrn/s640/20191214_141431.jpg" width="640" /></a><br />
Joululahjojen etsinnän kanssa käy joka vuosi samoin. Suunnittelen ne hyvin jo lokakuussa, mutta haeskellessani lahjoja, niitä ei enää ole sillä tilalle ehtivät saapua rumat kiinalaiset joulukoristeet ja krääsä. Palloilen siis pari viikkoa ennen ulkomaille lähtevää pakettia paniikinomaisesti kaupasta toiseen, ja toisen paniikkikierroksen säästän tyypillisesti jouluaattoon. Niin tänäkin vuonna. Jouluntunnelmaa haetaan Ranskan kulttuurikeskuksen joulubasaarista, jossa on tarjolla mukavaa tunnelmaa ja vahvaa glögiä. Tänä vuonna piipahdimme tytön kanssa joulunalusreissulla Alanyassa, jossa osallistuimme suomalaisyhdistyksen pikkujouluihin. Suomea puhuvaa joulupukkiakin ihmeellisempää oli iso määrä suomea puhuvia ihmisiä. Jaksoimme kummastella asiaa vielä reissun jälkeenkin, sillä omassa turkkilaisessa maailmassamme suomea puhuvat isommat laumat tuntuvat hallusinaatioilta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgomVLLdkTE4oK3PKNxtUM451oM-JLh5Rq4iiaTxUL-FDoiLqCXFp-e6fLdg4F73GTbJKhvuP1jCJddDuI1uqq5oEaPmjzEI2G3VIUB_OrZZ0PrFua6u5Y17b_M9ffn8Xw1B-hVu4M8edEP/s1600/20191221_144858.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgomVLLdkTE4oK3PKNxtUM451oM-JLh5Rq4iiaTxUL-FDoiLqCXFp-e6fLdg4F73GTbJKhvuP1jCJddDuI1uqq5oEaPmjzEI2G3VIUB_OrZZ0PrFua6u5Y17b_M9ffn8Xw1B-hVu4M8edEP/s640/20191221_144858.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Jouluaatton olin järjestellyt itselleni vapaaksi, ja kuvittelin ehtiväni varsin hyvin kahvittelemaan, samalla kun pyöräyttelen torttuja oikealla kädellä. Turkissa asiat eivät kuitenkaan etene niin. Ikinä. Vuoden loppua kohti mennessä poliisiratsiat ruuhkauttavat liikenteen, enkä ollut ottanut huomioon asiaa. Kulutin siis luvattoman paljon aikaa istumalla ruuhkassa, jonka olisin voinut välttää reippaasti kävellen. Olin laskeskellut ehtiväni keskustaan vaihtamaan tytölle ostamani kirjan, joka löytyikin jo tytön hyllystä. Kirja oli lähtenyt mukaan katukauppiaalta, joka pakkaili kiireellä laatikoitaan saapuessani paikalle ja vilkuili samalla hätääntyneenä kulmien alta. Alueelle oli tehty juuri ratsia, ja luvattomat kaupustelijat pakenivat paikalta viranomaisten näpsiessä kuvia. Hukkareissu siis.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5zf_aGdABg4y0n8Tymq62tgNmrl3UmolAVSbL5Mi343ehyphenhyphen4DnhkC5qvSUVUAih7jSZInXXjZcuBQ-q8GEU5rblTiGr8xHrsnwrSx0otYQFZwTpfmR7gBZzOiwVL3tkAPSpH4omkCmqhis/s1600/20191221_141400.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5zf_aGdABg4y0n8Tymq62tgNmrl3UmolAVSbL5Mi343ehyphenhyphen4DnhkC5qvSUVUAih7jSZInXXjZcuBQ-q8GEU5rblTiGr8xHrsnwrSx0otYQFZwTpfmR7gBZzOiwVL3tkAPSpH4omkCmqhis/s640/20191221_141400.jpg" width="640" /></a><br />
Jouluruokien ja perinteiden ylläpidon kanssa oppii ottamaan maailmalla rennosti. Kinkuista, graavilohesta ja laatikoista voi haaveilla, mutta todellisuudessa monesta joutuu tekemään jonkunlaiset paikalliset versiot tai keksimään ihan omanlaiset jouluruuat. Tänä vuonna söimme siis burgundinpataa, joulumaisia mezeitä ja teimme glögiä kirsikkamehusta. Piparit on tehty jo vuosia paikallisella uudenvuoden keksiohjeella, johon tulee niin paljon hunajaa että pyörryttää. Vuosien varrella pöydässä on nähty naurislaatikkoa, itse graavattua lohta, johon unohtui ruodot ja jättikalkkuna, minkä jälkeen emme syöneet kalkkunaa moneen vuoteen. <br />
<br />
Aattoiltana puhelimeen kilahtaa viesti '' Joko lahjat on jaettu, soitellaan pian''. Olemme juuri saapuneet kaatosateesta kotiin. Muistan illalla kello kuusi, että joulurauha on julistettu Suomen Turussa jo aamupäivällä. Ensi vuonna sitten. Laitan liedet tulille, tortut uuniin, mehun kuumenemaan glögiä varten ja paketoin vauhdilla lahjoja. Oppilaani soittaa ja kyselee mahdollisuutta vaihtaa tuntiensa paikkaa. Anoppi soittaa ja toivottaa uutta vuotta. Ystäväni soittaa, ja kysyy pitikö joulua toivottaa minulle tänään vai huomenna? Lopulta istahdetaan ja rauhoitutaan. Seurataan tuttua kaavaa, glögit, illallinen, lahjat ja viinit sekä herkut. Luvataan tytölle, että jonain vuonna ollaan jouluna siellä, missä jokaisen hössötykset ja traditiot sattuvat yhteen eikä aamulla tarvitse herätä töihin ja kouluun. Heti joulun jälkeen alkaa paikallisiin tulla vauhtia, sillä suurin osa turkkilaisista valmistautuu samanlaisella tarmolla uuden vuoden juhlintaan. Joululaulut soivat, kuusia koristellaan ja kaupoista kahmitaan paketteja. Voimme siis halutessamme tehdä saman uudelleen!<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-5551117636479539662019-12-05T11:10:00.004+03:002019-12-06T08:16:06.777+03:00Kulttuurieroja koulutielläOlemme jo kolmannen luokan syyslukukauden loppusuoralla. Syysloma on ohi, ja lukukausilomaan on reilu kuukausi. Tyttö aloitti turkkilaisella koulutiellä jo 3-vuotiaana, sillä ajattelin puolipäiväisen esikoulun olevan hyvä tapa tutustua paikalliseen kouluun, ja sen sosiaalisiin kiemuroihin. Ounastelin silloin, että aikainen aloitus on hyvä tapa tutustua itselleni vieraaseen koulumaailmaan. Törmäyksiltä ei olla vuosien aikana vältytty, mutta paljon hyvääkin on systeemistä löytynyt. Emme ole joutuneet kuormitetuiksi vielä läksypinoilla, ja eniten hermoja ovat koitelleet opettajan ja systeemin sijaan muut vanhemmat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8U2sly0g727YCSMShWgJPgMHoAJyCXepvYDOKc447J4VotgyKJCqA0kzVU4iCmNmxKNf5kxaqxnTjN9vkqqMNDSL2_yToK7Vbmj4M71xUayuwxqxQhIKf69OBIl4euy7tUogokPmvi_jH/s1600/IMG_7176.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8U2sly0g727YCSMShWgJPgMHoAJyCXepvYDOKc447J4VotgyKJCqA0kzVU4iCmNmxKNf5kxaqxnTjN9vkqqMNDSL2_yToK7Vbmj4M71xUayuwxqxQhIKf69OBIl4euy7tUogokPmvi_jH/s640/IMG_7176.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<br />
Ensimmäiset kolme vuotta valtion esikoulussa sujuivat ensimmäisen itkuviikon jälkeen niin hienosti, etten keksi ajoilta oikeastaan mitään negatiivista. Tutustuin mukaviin vanhempiin, joista osan kanssa olemme edelleen ystäviä. Tytön kaksi läheistä ystävää on peruja noilta ajoilta. Opettajat olivat asiaan paneutuneita, ja tyttö viihtyi koulussa loistavasti. Aloittaessani itse opettajana yksityisellä sektorilla, kiittelin päätöstämme kokeilla valtionpuolta. Yksityinen näyttäytyi kulissien takaa rahanhimoisena areenana, jossa mainonnan ja todellisuuden välillä kulkee syvä juopa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yksi syy aikoinaan muuttoon ja aluevalintaan oli juurikin valtionkoulujen taso alueella, ja yksityiskoulujakin on joka lähtöön.<br />
<br />
Tytön ekaluokan aloituksesta vetovastuun otti baba, sillä olin itse kiireinen töissä. Ihmettelin miehen nihkeää suhtautumista muutamiin vanhempiin, ja koululta kuuluvia kummia uutisia vanhempien välisistä kahnauksista. Toisen kouluvuoden aikana saimme todistaa yhtä jos toista turhaa tapahtumaa, joissa takana oli kateutta, juoruilua, turhaantuneita kotiäitejä ja varmasti pian harmaantuneet hiukset päästään pudottava opettaja. Samaan aikaan kasvavien lasten välillä alkoi olla erinäisiä sosiaalisia kahnauksia, joiden selvittelyä eivät muutamien lasten vanhempien väliintulot ainakaan auttaneet.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4fmwD2DwckJtf18ncb-D3E9xsQG-Cp7DmQ8pyeMA1vcXUd7J4NBIWjn_Yfk9SlPi6gEyVpyiUqkDkf523nMuA7QiW7PDcMC1IvfTaSLiULbLIUSsf-Rol31u8t4gdVNIaEo8VTW8ZoRyy/s1600/20170424_160231.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4fmwD2DwckJtf18ncb-D3E9xsQG-Cp7DmQ8pyeMA1vcXUd7J4NBIWjn_Yfk9SlPi6gEyVpyiUqkDkf523nMuA7QiW7PDcMC1IvfTaSLiULbLIUSsf-Rol31u8t4gdVNIaEo8VTW8ZoRyy/s640/20170424_160231.jpg" width="640" /></a><br />
Turkissa hiljainen, vetäytyvä ja harkitseva koetaan ongelmalliseksi, sillä sanavalmiit johtajatyypit pääsevät monesti pitkälle. Luokan dynamiikka pyörii juuri tälläisten henkilöiden ympärillä, jonka tietävät myös vanhemmat. Omaa lasta ohjaillaan siten herkästi toteuttamaan vaadittuja taitoja, joskus keinoja kaihtamatta. Moni turkkilaisessa yhteiskunnassa oleva lainalaisuus on ollut tiedossani, mutta koulun kautta asia on muuttunut lihaksi. Toisella luokalla opettaja alkoi vetää ilmaisutaidon ryhmää, joka oli suunnattu luokan hiljaisimmille oppilaille. Näissä iltapäiväryhmissä vetäytyvät oppilaat pääsivät testailemaan äänijänteitään ja nauttimaan esiintymisestä. Omalle tytölle syksy oli käänteentekevä, sillä lukukausiloman jälkeen hieman taustalle jäävästä tytöstä nousi esiin selkeästi oma tahto. Sen jälkeen en enää murehtinut koulun portilta aamulla lähtiessäni.<br />
<br />
Sosiaalisten taitojen tukeminen, esiintymiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun panostaminen tuli itselleni hieman yllätyksenä. Tokihan tiesin, että turkkilaisessa kulttuurissa nämä taidot ovat avainasemassa mutta en osannut ajatella niiden nousevan yhtä tärkeiksi muiden aineiden rinnalla. Luin vähän aikaa sitten jostain sosiogrammista, ja tajusin tytön kouluissa olleen sen aina käytössä. Opettaja päivittää oppilaiden sosiaalisen verkoston tasaisin väliajoin, ja pyrkii pitämään huolen siitä, että kukaan ei jää välitunneilla yksin. Kiusaamista tai minkäänlaista tylytystä en ole huomannut koko tytön koulu-uran aikana ja siihen on varmaan yksi syy vanhempien melko tiukka side kouluun ja sen toimintaan. Opettajan auktoriteettinen aura hehkuu myös sen verran korkealla, että opettajan pyynnöt ja ohjeet otetaan tosissaan. Häntä ei tervehditä Moikka Mustafa vaan Hyvää päivää Mustafa Oppinut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAjom_7ZXfc67Pfo5OZWFsIt9_KvwvXRr65X4E6XygQZRwnu0zafQ_AyJDuUWPa57AJNkNIae3iwlQr4PZmu2_D5cU2vs1UwDm09ADdUHpGqNqQlmWMt8F5uf1O7F6bZMTHRCskgzihppZ/s1600/20190101_143132.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAjom_7ZXfc67Pfo5OZWFsIt9_KvwvXRr65X4E6XygQZRwnu0zafQ_AyJDuUWPa57AJNkNIae3iwlQr4PZmu2_D5cU2vs1UwDm09ADdUHpGqNqQlmWMt8F5uf1O7F6bZMTHRCskgzihppZ/s640/20190101_143132.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Opettajahan on siitä mielenkiintoisessa asemassa, että hän tuntee perheet lasten kautta. Jokainen lapsi on perheensä peili, ja viestii käytöksellään kodin kulttuuria. Suomalaisittain lapseni kasvaa rutiineista rakennetussa arjessa, johon ei kuulu iltakuuden uutisten katastrofeja, eikä patistamista näyttää sille naapurin itsestään liikaa luulevan rouvan tytölle missä kaappi seisoo. Turkkilainen taas kasvattaa usein lastaan maailmaan, jonka sosiaaliset kivikot on parasta oppia tuntemaan ilman pehmittelyä jo nuorella iällä. Matematiikan, turkin kielen ja kansalaistaidon rinnalle kipuaa näkymätön oppiaine, jossa opitaan luovimaan paikallisessa sosiaalisessa ympäristössä.<br />
<br />
Yksi rasittavimpia puolia koulussa on ollutkin juuri pakollinen sukellus näihin sosiaalisiin sekoiluihin, kuten itse alaa kutsun. Itse annan mieluusti tytön itse etsiä kaverinsa, enkä kerro ajatuksiani julki niistäkään äideistä, joista joskus tekisi mieli jotain sanoa. Itseään tyrkyttävät kehuskelijat lähinnä huvittavat. Kaikki muut eivät näe asiaa samoin, vaan tyrkkivät lastaan
haluamaansa kaveriporukkaan, eivätkä esimerkiksi sen eronneen naisen
lapsen kanssa leikkimään.<br />
Luokkaerot kummittelevat kuitenkin taustalla, eikä niiltä voi välttyä. Ne tulevat esiin vanhempainkokouksissa ja koulun pihan ryhmittymissä. Toisessa nurkassa lapsiaan odottavat itsensä edistykselliseksi kokevat ja toisessa perinteisemmät, kuulumiset toki vaihdetaan mutta rajaa ei ylitetä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnpuqjpcNk1vM0NvxE9KkLkyodJ6zbYimUeUYllX_2euTGGRoZtObMut1FWUnmMDWnF5rtoP4IBdi907LY08Evpkx8kccdWhDIxSmQqd55IkCapzH2CRQNjdr4UzflO5MXh_n4lAF71P8Y/s1600/20171029_093919.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnpuqjpcNk1vM0NvxE9KkLkyodJ6zbYimUeUYllX_2euTGGRoZtObMut1FWUnmMDWnF5rtoP4IBdi907LY08Evpkx8kccdWhDIxSmQqd55IkCapzH2CRQNjdr4UzflO5MXh_n4lAF71P8Y/s640/20171029_093919.jpg" width="640" /></a> Olen löytänyt oman porukkani vanhemmista, joiden kanssa olemme samalla aaltopituudella mutta eniten mieltä lämmittää lasten taito olla välittämättä vanhempien luomista näkymättömistä rajoista. Seuratessani tyttöä koulukavereiden kanssa olen niin onnellinen, miten kannustavia ja kivoja lapset osaavatkaan toisiaan kohtaan olla. Monissa tytön korisharkoissa katsomossa on ollut kannustamassa viereisellä kentällä hetken päästä jalisharkkoihin suuntaava luokkakaveri, jota me taas olemme käyneet treenien päätyttyä kannustamassa. Uusi sukupolvi on ehkä tietyissä asioissa edellistä viisampi.<br />
<br />
Turkkilaisella on tapana löytää aina keino joka tilanteeseen, sanoi opettaja, kun juttelimme kasvatuseroista eri kulttuureissa. Toisinaan keinot ovat omalla mittapuullani kyseenalaisia, sillä tärkeintä on päämäärän saavuttaminen. Parhaimpia asioita koulussa ovat olleet kivat luokkakaverit, opettajan panos, sosiaalisen puolen kehittyminen, yhteisöllisyys ja pieni kouluyhteisö. Rasittavimpiin lasken eräiden vanhempien jatkuvan tarpeen olla haukkana tarkkailemassa, ja ohjailemassa lapsen toimintaa. Vanhempainkokouksissa opettaja on usein muistauttanut, ettei meidän tarvitse tykätä toisistamme mutta olemme velvollisia kunnioittamaan toisiamme. Millaiset keinot suomalainen löytää erilaisessa koulukulttuurissa selviytyäkseen?Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-4333757122820812852019-11-21T20:46:00.003+03:002019-11-21T21:14:03.135+03:00Sivuni ulkosuomalaisten ystäväkirjaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span lang="FI">Sivuni
ystäväkirjaan</span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Bloginimeni
tarina:</span></b><br />
<br />
<span lang="FI">Blogi sai alkunsa tytön ollessa pieni kun asuimme vielä Ankarassa. Kotiäitinä aloin kaivata jossain vaiheessa muuta puuhaa joten aloin kirjoittamaan. Myöhemmin blogista on tullut tärkeä kanava pitää yllä kirjoitettua suomen kieltä. Nimi oli sillä hetkellä tilannetta kuvaava, sillä peilasin arkeani vahvasti ulkosuomalalaisen äitiyden kautta. Blogin punainen lanka on aina ollut turkkilaisen kulttuurin käsitteleminen ulkomaalaisen näkökulmasta, vaikka aiheet ovatkin valikoituneet elämäntilanteen mukaan.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibBsqiuTWav0hgQC9RCZL82Q_9iFjUzsrkmtWyFchxxfSaDdt7gqWcWkhZhouhUgXzucXd25cuPt0uTUGhoDC-OoqOKsez54mYoeI46bZOWLi7eBuR1-DXDxe6Ku7LfNYsQNI3ODRdRILZ/s1600/20190604_151056.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibBsqiuTWav0hgQC9RCZL82Q_9iFjUzsrkmtWyFchxxfSaDdt7gqWcWkhZhouhUgXzucXd25cuPt0uTUGhoDC-OoqOKsez54mYoeI46bZOWLi7eBuR1-DXDxe6Ku7LfNYsQNI3ODRdRILZ/s640/20190604_151056.jpg" width="640" /></a><span lang="FI"><b>Perusjuttuja</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Siviilisäätyni: </span><br />
<span lang="FI">Olemme olleet miehen kanssa 9 vuotta naimisissa ja sitäkin kauemmin yhdessä. Ensi vuonna siis juhlitaan pyöreitä! Emme tykkää isoista juhlista, ja avioiduimmekin puolisalaa kaikilta. Kauhein kammoni koskien häitä olisi ollut satapäiset turkkilaiset häät, onneksi vältyin tilaisuudelta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Asumismuotoni: </span><br />
<span lang="FI">Meillä on oma noin 100 neliön asunto Izmirissä. Parasta siinä on lasitettu veranta, josta pääsee pihalle ja sijainti ainakin omasta mielestäni ihan parhaalla Karşıyakan asuinalueella. Kaikki on lähellä, ystävät, työt, kaupat, koulut, merenranta, puistot ja kahvilat. Vaikka Karşıyakassa asuukin noin 400 000 kaupunkilaista, niin aluetta leimaa tietynlainen pikkukaupunkimaisuus.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Ammattini: </span><br />
<span lang="FI">En ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa työtä, mutta sen sijaan monenmoista muuta. Nyt opetan englantia ja suomea, sekä teen jonkun verran sisällöntuotantoa. En ehkä tee ihan unelmahommia, mutta hommani mahdollistavat aika mukavan arjen itselleni.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Työpaikka: </span><br />
<span lang="FI">Työpaikkani liikkuu mukana, sillä kierrän opetuksen puitteissa noin 15 oppilaani luona pitkin viikkoa. Tykkään tälläisestä sitä sun tätä -työmaasta, jossa ei pääse kyllästymään. Kyllästyminen olisikin pahinta mitä työmaailmassa voi kohdalleni sattua.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Kiinalainen
horoskooppini: Ehkä käärme? En ole varma. En ole kovin kiinnostunut horoskoopeista mutta monet turkkilaiset tuntuvat olevan ja saan usein kertoilla horoskooppiani.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Harrastukset: </span><br />
<span lang="FI">Lenkkeilyt Alexin kanssa, ja satunnainen jumpassa käynti ja punttien nostelu. Nautin myös ruuan tekemisestä ja hyvästä seurasta. Tykkään koluta markkinoita, kyliä ja kujia, joissa ei ole uusia taloja.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwrYiP9sEtKENbASwzjr36TRT7kvUeu60BiWGdHb29UxWSgtgA96744qVwLqnLboNcoJ9QpL0Wf6Z8yAghd5fjUe0H9joWQTzU8X-K2O_4bKBsCsgNlztCzfv0Qrjc68b7T0RBwmj6s1yv/s1600/IMG_8690.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwrYiP9sEtKENbASwzjr36TRT7kvUeu60BiWGdHb29UxWSgtgA96744qVwLqnLboNcoJ9QpL0Wf6Z8yAghd5fjUe0H9joWQTzU8X-K2O_4bKBsCsgNlztCzfv0Qrjc68b7T0RBwmj6s1yv/s640/IMG_8690.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<span lang="FI"></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI"><b>Syvällistä</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Periaatteet: </span><br />
<span lang="FI">Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmin mulla on periaatteita. Riippuu myös asiasta, työssäni olen aika periaatteellinen ja haluan hoitaa hommani sovitusti mutta yksityiselämässä ainakin pyrin arvioimaan jokaista ihmistä yksilönä, enkä jonkun ryhmän jäsenenä. Ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia joka paikassa, eikä ketään pitäisi lokeroida.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Maailmankatsomukseni: </span><br />
Tässäkin asiassa näen ihmiset lopulta hyvin samanlaisina, vaikka ennakkoluulot saavat usein kuvittelemaan toisin. En ole kovin uskonnollinen mutta ehkä jollain tasolla yhteys menneisiin sukupolviin kiinnostaa.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Pohdin: </span><br />
<span lang="FI">Olen ylipohdiskeluun taipuvainen, mutta olen oppinut rajoittamaan sitä. Suggeroin itseni iltaisin sellaiseen tilaan, etten ajattele mitään järkevää. Tähän auttaa vaikka persoonapronominien luettelu tai huonojen vitsien miettiminen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Vihaan: </span><br />
<span lang="FI">Itsekeskeisyyttä ja toisten hyväksikäyttöä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Halveksin: </span><br />
<span lang="FI">Ihmisiä, jotka ajavat vain omaa etuaan muiden kustannuksella.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Pyrin </span><br />
<span lang="FI">Nauttimaan ihan arkisista asioista. Kaipaan yhä harvemmin irtiottoja arjesta, sillä se tavallinen arki töineen, ja pyykkivuorineen on lopulta parasta terapiaa.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Rakastan</span><br />
<span lang="FI">Perhettäni.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Haaveilen eniten:</span><br />
<span lang="FI">Maalle muutosta. Haluaisin oman mandariinitilan, joka olisi suhteellisen järkevän matkan päässä Izmiristä, jolloin side tähän kaupunkiin ja ihmisiin olisi mahdollista säilyttää.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7x9bDpQkOO5obiBt0NyIQG-n70Il3HvkEEWa1jz4zoKu9xRkquxcA9p4EvzCT4xkOEXBQv-zhp4UNRnCW81MS4coJRIZhbpMKohdwxjuSrqEJkIIVawG5EcPB7Ufv2kUupxk8KqrpMxNw/s640/20191027_160110.jpg" width="640" /><br />
<br />
<span lang="FI">Tarvitsen: </span><br />
<span lang="FI">Aamulenkkejä koiran kanssa ennen kiireiden alkua, läheisiäni ja hyvää ruokaa sekä juomaa, hitaita viikonloppuja ja kalenteriani, johon raapustan arjen raamit. Tarvitsen arkeeni perhettäni, ystäviäni ja kuplivaa sosiaalisuutta. Toisinaan kiroilen sählätessäni kiireessä mutten voi väittää ettenkö tykkäisi arjestani.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Pelkään: </span><br />
<span lang="FI">Monenlaisia katastrofeja. Tästä kulmasta maailmaa olisi helppo vajota melko ahdistaviin mielikuviin tulevaisuudesta, mutta toisaalta vuodet ovat opettaneet, että asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.</span><br />
<br />
<span lang="FI">Kaipaan: </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ystäviä ja perheenjäseniä kaipaan kaukaa ja ajoittain entisiin elämänjaksoihin liittyneitä asioita kuten mopolla ajamista, aasialaisia ruokia ja thai-hierontaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Murehdin: </span><br />
<span lang="FI">Tulevaisuutta, joka tuntuu olevan pullollaan erilaisia katastrofaalisia ennustuksia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Kerään:</span><br />
<span lang="FI">En kerää oikeastaan mitään aineellista. Parhaita asioita ovat hienot muistot ja valokuvat. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAGaXo6kofGMWsZgHXGE-kWHewfrLrsgSaTRlgepQHkfXkdnX3dRse8BQ5qGIic8Vy-MaI0Hev-NXZzZuEWeTcO5sKDWyQbgSYUsuf2wh63H6kxQoiZpwa-a68rSfd0vv6hsbT-uEuZKzw/s1600/20191109_080302.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1150" data-original-width="1600" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAGaXo6kofGMWsZgHXGE-kWHewfrLrsgSaTRlgepQHkfXkdnX3dRse8BQ5qGIic8Vy-MaI0Hev-NXZzZuEWeTcO5sKDWyQbgSYUsuf2wh63H6kxQoiZpwa-a68rSfd0vv6hsbT-uEuZKzw/s640/20191109_080302.jpg" width="640" /></a><br />
<span lang="FI"><b>Lempi</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Värini:Turkoosi</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Vuodenaika:Kevät</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Eläin: Koirat ja kissat etupäässä.</span><br />
<br />
<span lang="FI">Kirja: Luen aika paljon ja muutamiin kirjoihin kuten Kahlil Gibranin Profeettaan palaan aina uudelleen. Viime aikoina, johtuneeko iästä, olen käynyt läpi Laila Hirvisaaren tuotantoa. Tykkään myös dekkareista ja viimeeksi Nousiaisen Juurihoito kirja sai kyllä nauramaan monta kertaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Elokuva: Katson todella vähän leffoja. Viimeeksi olemme katsoneet Harry Potterit koko perheen kesken. En jaksa syventyä elokuviin, enkä oikeastaan sarjoihinkaan. Katson mieluummin dokkareita tai ohjelmia, joista voi katsoa jakson sieltä täältä. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Musiikkilaji: R&B -musiikki ja autossa huudatan usein vanhaa suomipoppia, tosin jos tyttö saa päättää niin korealaista poppia. Viimeeksi autossa on kuunneltu Julies Jonesia ja Ultra Brata vuodelta miekka ja kypärä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Numero: Olkoon vaikka 3</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Asia minussa:</span><br />
<span lang="FI">Kyllästyn nopeasti, joten tarvitsen elämään ajoittain uusia kiinnostuksen aiheita.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Ruoka: Aasialaiset ruuat ja tykkään myös paikallisesta turkkilaisesta keittiöstä. Olen aika kaikkiruokainen, ja rakastan kokeilla uusia juttuja. Rakastan äyriäisiä. Olen myös hullu aamiaisnainen, sillä aamiaiset ovat vaan parhaita, illallisista viis.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLJ6Cs1uYKyscpwgsRa-mlNPUaygjAyca2R9Zu_dzSwTYO0ZcNYp4YR6uIZ-ya0pr3gkuiMFQFMHybsfVDBLCpw5y6hey-_BgT-xSJN9mJKU5KG6Cu2TSiWq_6SOcLL9d5pajhZLWM3dJB/s1600/IMG_7044.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLJ6Cs1uYKyscpwgsRa-mlNPUaygjAyca2R9Zu_dzSwTYO0ZcNYp4YR6uIZ-ya0pr3gkuiMFQFMHybsfVDBLCpw5y6hey-_BgT-xSJN9mJKU5KG6Cu2TSiWq_6SOcLL9d5pajhZLWM3dJB/s640/IMG_7044.JPG" width="640" /></a><br />
<span lang="FI"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Juoma:Viini</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Lomakohde: Nyt lähtisin reissulle tutuista paikoista Malesiaan ja haluaisin käydä Italiassa ja Japanissa.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tuoksu: Vesituoksut</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kasvi: Auringonkukka</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Säätila: Kevätilma kun taivas on kirkkaansininen ja kaikki puhkeaa kukkaan.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tapa viettää
vapaailta: Oman perheen kanssa hyvän ruuan kera tai kavereiden kanssa. </span><br />
<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Kysymyksiä</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Pidätkö tytöistä
vai pojista? Missähän mielessä, en koe juuri tarvetta erotella ainakaan ystäviäni sen mukaan ovatkö tyttöja tai poikia.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Onko sinulla
salaisuuksia? On, ainahan niitä pitää olla.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Onko sinulla
valkolakkia? On, vaatekaapin hyllyllä melko käyttämättöänä.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Millainen oli
ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Sain korvareiät 10-vuotiaana ja siihen se sitten jäi. Ihastelen muiden tatuointeja, mutten ole koskaan ollut kovin kiinnostunut ottamaan itselleni.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mitä tilaat
baarissa? Oluen</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Poltatko
tupakkaa? En</span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRac9l_YxdQvDIH8aOBOXjdU10h7rtZKTl1Y-6lt1zBBkGqAANqRHTa7REa5u6B_7F-R2NJRF6zF0giimlT-dOJuQfYUBa11E2eeFS4CEGyF3Xa-tdAnL74Ig0Z9l0lY0q4l30H4e5l0S4/s1600/20190620_070434.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRac9l_YxdQvDIH8aOBOXjdU10h7rtZKTl1Y-6lt1zBBkGqAANqRHTa7REa5u6B_7F-R2NJRF6zF0giimlT-dOJuQfYUBa11E2eeFS4CEGyF3Xa-tdAnL74Ig0Z9l0lY0q4l30H4e5l0S4/s640/20190620_070434.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
<span lang="FI">Omistatko
eläimiä? Meillä on katukoira Alex, jossa on ollut luonteen takia omat haasteensa. On meille hyvin rakas. Jos asuisimme väljemmin, ottaisin varmasti Alexille kaverin.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Onko sinua
siunattu parhaalla ystävällä? Useammalla onneksi, ja olen jokaisesta kiitollinen.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mitä muuttaisit
itsessäsi? Etten olisi kroonisesti aina myöhässä ja hermojakin tarvitsisin muutaman kilometrin lisää. Voisin myös sählätä vähemmin.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU-_lEhJDvId2NhNac_voCrSbIYXuPqFhMiKos-TpIkbNmYSjiybg36bcc5DITdYogNxtpW6pB0ka4ihrqu0dhWPvz7NxxwC-dtbkQQhOnMksJxZ4bnc6fZBqGSu59H6mYhqdmfSTA9alN/s1600/20190301_161657.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU-_lEhJDvId2NhNac_voCrSbIYXuPqFhMiKos-TpIkbNmYSjiybg36bcc5DITdYogNxtpW6pB0ka4ihrqu0dhWPvz7NxxwC-dtbkQQhOnMksJxZ4bnc6fZBqGSu59H6mYhqdmfSTA9alN/s640/20190301_161657.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<span lang="FI"></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Kerro jotakin
siitä…</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Olit 10-vuotta
nykyistä nuorempi: Vuosi 2009 ja olimme juuri muuttaneet mieheni kanssa Bodrumista Ankaraan. Elimme välitilassa etsien töitä ja asuntoa ja yrittäen sopeutua rannikkovuosien jälkeen ihan uudenlaiseen elämään.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Viimeksi koit
romanttisen hetken: Pyrimme järkkäämään miehen kanssa joka viikonloppu yhteistä aikaa. Arvostan paljon arjen romantiikkaa, johon ei tarvita kuin muutama ajatuksella kirjoitettu viesti, pieni lahja tai yhteinen aamiaishetki.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Viimeksi sait
jonkun nauramaan oikein kunnolla: </span><br />
<span lang="FI">Sain mieheni, lapseni ja muutaman muunkin nauramaan kadottamalla puhelimeni, ja siitä alkaneella tapahtumasarjalla. Onneksi puhelin löytyi.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Joku kehuu sinua
taitavaksi: Lapselle äiti on edelleen arjen sankari. Sain viimeeksi kehuja, siitä että osasin tehdä niin hyvän voileivän. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Teet itsellesi
lounasta: Lounaamme on useimmiten edellisen päivän illallisista koottuja. En ylipäätään syö raskasta lounasta, vaan mieluummin tuhdimman aamiaisen.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Sinulla viimeksi
oli kotoisa olo: </span><br />
<span lang="FI">Nyt. Istun tässä omassa kirjoitusnurkassani, ja katselen sivusilmällä ulos. Aurinko paistaa ja hieno viikko on tulossa lopuilleen. Tyttö on ollut syyslomalla ja enemmin mukanani niin töissä kuin vapaallakin. Tunsin oloni myös hyvin kotoisaksi eilen ja tänään ystävieni kanssa.</span><br />
<br />
<span lang="FI"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicPyaV3JScHwBq6j75co5dBLc8WBtu7jihPRrKh-XTf6ha0DCsDPtSy1xU1XLRT__IKdwfW9wXfQ5ElGNXvLeB4YGoJ2so4UTFlBqmfX0-__OzBIN-0lHCKfHgA4m1dh8GroOrLIYnXP79/s1600/20180126_142534.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicPyaV3JScHwBq6j75co5dBLc8WBtu7jihPRrKh-XTf6ha0DCsDPtSy1xU1XLRT__IKdwfW9wXfQ5ElGNXvLeB4YGoJ2so4UTFlBqmfX0-__OzBIN-0lHCKfHgA4m1dh8GroOrLIYnXP79/s640/20180126_142534.jpg" width="640" /></a></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Lausut kehuja: </span><br />
<span lang="FI">Yritän muistaa kehua miestä ja lasta mahdollisimman paljon. Alexia kehun helpommin, kaipa koiran kehuminen on sitten mutkattomampaa? Kehun myös hyvästä palvelusta, sillä tiedän ettei monen palkka kaupankassalla tai tarjoilijana ole kovin kummoinen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span lang="FI">Viimeksi luit
jotakin syvällistä: Mikähän on syvällistä? Hesarin kolunmit? Ilta-Sanomien kommenttipalstalla on tosi syvällisiä analyysejä toisinaan. Kokkikirjoissakin on syvällisiä näkökulmia, ainakin omasta mielestäni. Knausgardin Taisteluni-sarjan kuudennessa osassa sivulla 600 oltiin jo todella syvällä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">
</span></div>
<br />
<span lang="FI"><span id="goog_2071583438"></span><span id="goog_2071583439"></span>Linkitä biisi,
joka on koskettanut sinua viimeksi: Kuuntelimme miehen kanssa viikonloppuna vanhaa turkkilaista poppia, joka toi mieleen muistoja ja hihittelimme niille.</span>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-68185684714811974742019-11-16T15:13:00.001+03:002019-11-16T15:13:47.307+03:00Työn rajoilla<span id="goog_1104927938"></span><span id="goog_1104927939"></span>Muistan valovuosia sitten miettineeni töissä, että voiko asiakkaan kanssa mennä kahville? Nykyisessä työssäni menen päivittäin monen asiakkaani eli oppilaani kotiin kahville, teelle, lounaalle ja herkulle. Raja-aitojen vetäminen on muuttunut yllättäen työlääksi. Tietynlainen asiallisuus ja pelkässä työasioissa pitäytyminen on ollut ohjenuoranani melkein kaikissa työpaikoissani, toki eroa on ollut kuolettavan asiallisten toimistojen ja ihmisläheisen asiakaspalvelun välillä. Heittäytyminen omilleen puolitoista vuotta sitten, ja konttorin kulkeminen mukanani asiakkaan kotoa toiseen on tuonut eteen uudenlaisen yhtälön yhdistettynä turkkilaiseen sosiaaliseen kulttuuriin. Voinko mennä oppilaiden luo urheilullisissa vaatteissa? Poskisuukkoja vai ei? Miten paljon kertoa itsestä ja kuinka paljon udella vastapuolesta?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjY7T8zoChP55e7MpXQFz9bW_6k6zleCkDueomhCLTkZqVe7MDTSlS7lh7a8gnYK2wQUhU6P6CK8pZOVSbAcjJRcbcDYp_v0WmEV_w1m_gqODhMzxL72YGwnkAtAIk3Smep_4MQJbY-Wrt/s1600/20190412_160854.jpg" imageanchor="1" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; clear: right; color: #0066cc; float: right; font-family: Times New Roman; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; orphans: 2; text-align: center; text-decoration: underline; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjY7T8zoChP55e7MpXQFz9bW_6k6zleCkDueomhCLTkZqVe7MDTSlS7lh7a8gnYK2wQUhU6P6CK8pZOVSbAcjJRcbcDYp_v0WmEV_w1m_gqODhMzxL72YGwnkAtAIk3Smep_4MQJbY-Wrt/s640/20190412_160854.jpg" style="cursor: move;" width="640" /></a>Eri-ikäisten oppilaiden ja ryhmien tunnit järjestetään pääasiallisesti kodeissa, muutama työpaikalla ja yleisissä tiloissa. Olen päässyt kurkistamaan melkein jokaisen kotiin ja arkeen, jolloin opiskelijan edistyessä myös välimme lähenevät. Kerromme puolin ja toisin lisää paloja itsestämme, ja tulemme tutuiksi. Ihmisten kodit kertovat aina paljon asukkaistaan, on kodinhoitajia, krumeluureja sisustuksia, salaa tupakoivia äitejä, tarkkaa ruokavaliota noudattavia perheitä, vanhaa sairasta vanhusta hoivaavia perheitä ja uskomattomia maisemanäköaloja parvekkeilta. Toimistokoiria, mielenkiintoista sukuhistoriaa lähialueille ja loputtomia toimistokäytäviä.<br />
<b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNRgq08LlzHEnzc3h5h-PB_itQ5pvefrDeYZbLOglgWjlR8hsm2MJdwOAm1sYoW7HsbffTbM4ewFf3mxZtXtDEAMq18Y6i4Rd8VjT8apR0vr2S-6GvxF3LMKjK0s_IFBbREfqFWSNQYwXL/s1600/20191001_131038.jpg" imageanchor="1" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; clear: right; color: #0066cc; float: right; font-family: Times New Roman; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; orphans: 2; text-align: center; text-decoration: underline; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNRgq08LlzHEnzc3h5h-PB_itQ5pvefrDeYZbLOglgWjlR8hsm2MJdwOAm1sYoW7HsbffTbM4ewFf3mxZtXtDEAMq18Y6i4Rd8VjT8apR0vr2S-6GvxF3LMKjK0s_IFBbREfqFWSNQYwXL/s640/20191001_131038.jpg" width="640" /></a>Omalla toiminimellä toimivana markkinoin vain itseäni, joten asiakkaiden tyytyväisyys on parasta mainosta. Turkkilaisissa yksityisopetuskuvioissa olen oppinut, että liiallinen pidättyväisyys on ongelmallista, ja oppilaat haluavat luoda opettajaansa toverillisen suhteen. Lapsille olen kaveri, jonka on pakko olla myös ajoittain tiukka mutta vanhempien oppilaiden kanssa on parasta ajautua toverilliselle tasolle, jos toivoo asiakassuhteesta pitkäikäistä. Hocan eli Oppineen ei kuulu vain opettaa englantia, vaan myös jutella keksiohjeista, Suomesta, lapsista, sairauksista, kiireistä, iloista ja suruista. Joskus ollaan selvästi rajalla, ja mietin kuumeisesti kuinka kieltäytyä kohteliaasti. Kuinka ollaan kohteliaasti hieman etäisiä maassa, jossa etäisyys on harvoin hyve.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Cvfj9J_VUFVDDGwUt9R75svHuqW6AAIKqe71bgIjDRxBbV8_2ImOsE6V_LBWcQGF8DAyfG9NS2ZUyDVYAvhT8pgf8rO1pi3Flaf7ZwX5oR7hJNnsPTDNrpNHdlW47pPqUtCGBSG8nYj4/s1600/20180829_125525.jpg" imageanchor="1" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; clear: right; color: #0066cc; float: right; font-family: Times New Roman; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; margin-right: 1em; orphans: 2; text-align: center; text-decoration: underline; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Cvfj9J_VUFVDDGwUt9R75svHuqW6AAIKqe71bgIjDRxBbV8_2ImOsE6V_LBWcQGF8DAyfG9NS2ZUyDVYAvhT8pgf8rO1pi3Flaf7ZwX5oR7hJNnsPTDNrpNHdlW47pPqUtCGBSG8nYj4/s640/20180829_125525.jpg" style="cursor: move;" width="640" /></a><b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><br />
Olen saanut kutsun kreikkalaisten tanssien tunneille oppilaani seuraksi, josta kieltäydyin kohteliaasti. Samoin tein synttärikutsun, kuntosalikutsun ja kesämökkikutsun kanssa. Suomen kielen oppilaani on tiedustellut, olenko patrioottinen ja tänään sain kertoa perheemme horoskoopeista. Yritän usein olla kuin en olisikaan kun lapset kiukuttelevat vanhemmilleen, kodinhoitaja kertoo puolihuolimattoman juorun tai puhelimeen puhuva oppilaani saa kuulla puolisoltaan, jotain mitä ei ole tarkoitettu ainakaan omasta mielestäni korvilleni. Olen oikeasti kiitollinen ja silminnähden otettu kaikista kotona pakerretuista pikkuleivistä, lounaista ja lahjoista mutta suomalainen minäni vetää tuttavallisuuden rajan tiettyyn kohtaan. Turkkilaisen kohteliaasti, onneksi on tullut opittua koukeroisen ja kaunokielisen puheen tavoille vuosien varrella, jonka ansiosta kieltäytyminen ja paluu englannin futuuriin tai suomen kielen vokaalivaihteluun onnistuu useimmiten loukkaamatta ketään.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0wJSwT7TueCgm3ZTs2aN3dxGZmbNqglLtoBIH6z8tBg77O2pS7utb7_qR1tV65Fo4i7o2XMLiAkQduHTBfDwnmMhmMiTCBMrxno2mm6NYO_EET2nPVUpE4vCKLQ0UUpUh4l27miAObLvq/s1600/20190821_113157.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Cvfj9J_VUFVDDGwUt9R75svHuqW6AAIKqe71bgIjDRxBbV8_2ImOsE6V_LBWcQGF8DAyfG9NS2ZUyDVYAvhT8pgf8rO1pi3Flaf7ZwX5oR7hJNnsPTDNrpNHdlW47pPqUtCGBSG8nYj4/s1600/20180829_125525.jpg" imageanchor="1" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; clear: right; color: #0066cc; float: right; font-family: Times New Roman; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; orphans: 2; text-align: center; text-decoration: underline; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;"></a><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0wJSwT7TueCgm3ZTs2aN3dxGZmbNqglLtoBIH6z8tBg77O2pS7utb7_qR1tV65Fo4i7o2XMLiAkQduHTBfDwnmMhmMiTCBMrxno2mm6NYO_EET2nPVUpE4vCKLQ0UUpUh4l27miAObLvq/s640/20190821_113157.jpg" width="640" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-26681988095773184252019-11-09T14:54:00.005+03:002019-11-09T14:54:54.700+03:00Mistä voi ostaa lisätunteja päivään?Blogieni julkaisuväli on pidentynyt ajanpuutteen takia. Toisinaan tuntuu, että kirjoittamattomia lauseenpätkiä ja kiireen keskellä leijuvia ajatuksia on pää pullollaan. Viikot vilisevät ohi, ja päivissä tuntuu olevan aivan liian vähän tunteja. Kun kiire yltyy, alkavat ajatukset takkuuntua tahmaisiksi palloiksi, joita on vaikea jäsentää riveille. Mikä olikaan se eilen pulpahtanut idea, joka oli tarkoitus taikoa illalla blogiksi? Sorry, en ole ehtinyt soittaa takaisin, sanon perjantaina kaverille, joka oli tavoitellut maanantaina.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_xMCwho2srIABIqDmf97FZFLyxQ9VTR_NS_H6w10p7bJcQZuIYFrENKAJLHDiMZ5c7_zNMtfu1lXkuMUzmc92WjcIMUBAlLQ6eehdhmSp8gxHBGaJYbOPumCFjHu91nti-IDeapTmrFg8/s1600/20191027_160017.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_xMCwho2srIABIqDmf97FZFLyxQ9VTR_NS_H6w10p7bJcQZuIYFrENKAJLHDiMZ5c7_zNMtfu1lXkuMUzmc92WjcIMUBAlLQ6eehdhmSp8gxHBGaJYbOPumCFjHu91nti-IDeapTmrFg8/s640/20191027_160017.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Viime viikonloppuna teimme irtioton ihanalle mandariinitilalle, jossa kiire helpotti automaattisesti. Kun katsoin kaakkoon, oli edessäni silmänkantamattomiin mandariinipuita ja kun käänsin katseeni toiseen ilmansuuntaan, kohtasi minua sama vihreä aaltoileva matto. Ajatukset kirkastuivat, olisin voinut kirjoittaa samantien kolme blogia mutta onneksi tilalla ei ollut nettiyhteyttä. Keräsimme kiloittain mandariineja, grillasimme nuotiolla, paukuttelimme tilan saksanpähkinäpuun antimia auki ja vaeltelimme päättömästi lehtojen keskellä. Tyttö ei sanonut kertaakaan, että voi kun on tylsää, enkä itse hokenut mantraani äkkiä nyt. Rannalla saimme olla melkein keskenämme vaikka merivesi oli mitä sopivinta uimiseen. Kesän tutut rantakuppilat olivat sulkeneet ovensa, ja rannalle kantautuneet kesäiset äänet olivat pelkkä muisto.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeMiCZv254evOqD0OINUaw_8wbQAaOgIASLaXIDxfw_ucBw-WGjEJs47mWA_4Z2wzyc6-O-go09TpS7ksvBhlZyWdDmZJMcxZz4fEt98HSD3q0JzfTjX1-fGcmkW8gEgEnNvrTYpCVJihv/s1600/20191109_080302.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1150" data-original-width="1600" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeMiCZv254evOqD0OINUaw_8wbQAaOgIASLaXIDxfw_ucBw-WGjEJs47mWA_4Z2wzyc6-O-go09TpS7ksvBhlZyWdDmZJMcxZz4fEt98HSD3q0JzfTjX1-fGcmkW8gEgEnNvrTYpCVJihv/s640/20191109_080302.jpg" width="640" /></a><br />
Olen elänyt nyt elämästäni yli 10 vuotta miljoonakaupungeissa. Nautin edelleen kaupungin kuhinasta ja tarjonnasta, tunteesta, että voin hukkua sen suunnattomaan massaan mutta löytää sen kätköistä juuri itseni oloiset ihmiset. Vartin lauttamatkan päässä odottaa toisenlainen kaupunginosa kun kyllästyn omaani. Jos yksi mahdollisuus menee mönkään, tarjoaa miljoonakaupunki seuraavalle päivälle jo uusia sellaisia. Joka kerta lauttamatkan aikana huokaan syvään katsellessani lahden ympäri kiemurtelevaa loputonta silhuettia. Taloja, autoja, historiaa, pakolaisia, siirtolaisia, izmiriläisiä, basaareita, puistoja, museoita, suunnattomia rikkauksia ja ahdistavaa köyhyyttä. Kaikki se on valtava inspiraation lähde, joka jaksaa sykähdyttää yhä edelleen. Samalla se myös väsyttää. Tuleeko suurkaupungissa elämisessä jossain vaiheessa raja vastaan? Onko mieli kyllästetty liialliselle tarjonnalla?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqZFjDuHM7xrA3IBIwraL7EJwZdop2shtcjwKzLqC2YN_POIAYJj1UsL4WlQ2v_hv-SCvNYfhIJAxzza6CY7lLEtD2K12Txy2tmMM9id3tDey3Up10i_4GuLRQtidcDjdl1LZ6OkRF_bHs/s1600/20191028_123453.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqZFjDuHM7xrA3IBIwraL7EJwZdop2shtcjwKzLqC2YN_POIAYJj1UsL4WlQ2v_hv-SCvNYfhIJAxzza6CY7lLEtD2K12Txy2tmMM9id3tDey3Up10i_4GuLRQtidcDjdl1LZ6OkRF_bHs/s640/20191028_123453.jpg" width="640" /></a><br />
Matka kaupungin halki saattaa kestää kauan teiden puuroutuessa. Keskellä hitaasti eteneviä kaistoja, ja stressaantuneita kaupunkilaisia laitan silmät kiinni ja toivon olevani mandariinitilalla. En ole ainoa, sillä hinku pois kiireestä pienempiin kyliin tuntuu olevan kuin kulkutauti, joka on tarttunut lähes joka toiseen tuttavaani. Ystävän kanssa teekupin äärellä ja miehen kanssa vapailla suunnittelemme työmahdollisuuksia kaukana kaupungista ja vertailemme tietojamme maaplänttien hinnoista. Vaikka tiedämme, että kaipaisimme kantakahvilaamme ja kaupungin sielua, jatkamme silti unelmointia omista tomaateista, hiljaisista kyläteistä ja lapsista, joiden arki ei rajoitu betonisiin esteisiin. Unelma ei ole kuitenkaan koko totuus, ja pelkän päivän metsäreissun jälkeen joudumme napsimaan antihistamiinia valtavien hyttysenpaukamien vuoksi.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTG2n5z6k8iM7letgT84nyZM9VkoUJFlBu93ZXb8LlK75b7iCqEsRFXaryyaidU0JPhhibtP7wFM2w_3r9P0B4irXtZHLFhHcH8KZoKPxkEuJBuYoEnoT42ymNdOl072dCw31h-Kw0uO2C/s1600/20191109_080530.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTG2n5z6k8iM7letgT84nyZM9VkoUJFlBu93ZXb8LlK75b7iCqEsRFXaryyaidU0JPhhibtP7wFM2w_3r9P0B4irXtZHLFhHcH8KZoKPxkEuJBuYoEnoT42ymNdOl072dCw31h-Kw0uO2C/s640/20191109_080530.jpg" width="640" /></a><br />
Suurkaupunkia ei yksin voi syyttää kiireestä, vaan osasyynsä on myös palapelimäisellä työllä ja monella muulla arjen muuttujalla. Muuttujien määrä on vakio turkkilaisessa arjessa, joten erilaisten listojen tekeminen ja viikon suunnittelu tarkkaan ajaa helposti hermoromahduksen partaalle. On parempi ottaa arki sellaisenaan kun se tulee, ja tuudittautua jo sunnuntaina siihen että viikosta tuskin tulee sellaista kuin kuvittelee.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaLh0bHHKrpFrBwDUiIERrlSTt9HC3ED488trrYsP-uV6oEm1rKhTSrH_S6d4PxW4T3Eq8wy71lW8xgz9FGfUoWlDSYijvdXA_elEVokPcRxgNxkOSkhTFIy2cGImefAOadsPIzxFuHJvl/s1600/20191028_132127.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaLh0bHHKrpFrBwDUiIERrlSTt9HC3ED488trrYsP-uV6oEm1rKhTSrH_S6d4PxW4T3Eq8wy71lW8xgz9FGfUoWlDSYijvdXA_elEVokPcRxgNxkOSkhTFIy2cGImefAOadsPIzxFuHJvl/s640/20191028_132127.jpg" width="640" /></a> <br />
Lisätunteja ei ole myynnissä, joten omaa kiirettä olen pyrkinyt vähentämään lopettamalla roikkumisen netin ryhmissä ja vähentämällä instagramin storyen tuijottelua. Tv-ohjelmia tai leffoja katson hyvin harvoin ja olen päässyt eroon tavasta lukea montaa kirjaa samanaikaisesti, yksi riittää kerrallaan. Jos mahdollista, jätän auton kotiin ja hyppään julkiseen, jossa on aikaa omille ajatuksille, toisin kuin autonratissa. Töiden suhteen olen tällä hetkellä lähellä rajaa, jonka jälkeen lisätöiden haaliminen alkaa kääntyä itseään vastaan. Arkeen saa helposti ylimääräistä höttöä, ja syksy on osoittanut, että niitä ylimääräisiä energiaa syöviä tekijöitä on myös melko vaivatonta karsia arjesta yksi kerrallaan. Heipparallaa turhille sovelluksille, ihmisille ja huolenaiheille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcnitO4SvjSfo11PH-ysSD8bfQVqm4nLOtD5kFOvBegVjHRie-PdBr6i1CqY5X8YCLROt0KMg9WbajkxZYXhdtly5D19DYJtLzzrH2Pa4wWWtEJiUB32uIrxNHYj7fUcwFt0jNzjvZAVS0/s1600/20191001_131246.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcnitO4SvjSfo11PH-ysSD8bfQVqm4nLOtD5kFOvBegVjHRie-PdBr6i1CqY5X8YCLROt0KMg9WbajkxZYXhdtly5D19DYJtLzzrH2Pa4wWWtEJiUB32uIrxNHYj7fUcwFt0jNzjvZAVS0/s640/20191001_131246.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-3488448895034040062019-10-23T13:36:00.001+03:002019-10-23T13:36:27.549+03:00Turkkilaiset ruokatavatKaikki ihanat maut, innostus kokkailuun ja kokeiluun on auennut itselleni vasta ulkomailla. Nuorempana elin helposti päiviä nuudeleilla, ruisleivällä ja jogurtilla. Ruuan laadun vaikutuksen huomasin Englannin kauden aikana, jolloin ruoka koostui voileivistä, sipseistä, oluesta ja työpaikan ala-arvoisesta safkasta, mutta ruokakulttuureihin ihastuin vasta Aasian vuosina. Turkki ei ole millään tavalla latistanut rakkautta ruokaan, ja aika monesta erikoisesta paikallisesta ruokatavasta on tullut osa omaa ruokailua. Kuulun niihin ihmisiin, jotka suunnittelevat monesti seuraavaa ateriaa edellisen loputtua, mutta asian kanssa on vain elettevä, nälkäisenä tai kylläisenä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr2RmcX7C9Jj9xFMAMWyWi8eupcM87DwrRgbrRHguhm3Vnmhr4UIbLL9Xcbh8leuj76m5tdGL7pe78O6UcdNz_HIiAD9fCuOS6JCha9wCNtONd_kSDvl-EKDJhoTp3u5SvjNzkWVfl6IAJ/s1600/20180331_101741.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr2RmcX7C9Jj9xFMAMWyWi8eupcM87DwrRgbrRHguhm3Vnmhr4UIbLL9Xcbh8leuj76m5tdGL7pe78O6UcdNz_HIiAD9fCuOS6JCha9wCNtONd_kSDvl-EKDJhoTp3u5SvjNzkWVfl6IAJ/s640/20180331_101741.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Tässä poimintoja paikallisesta ruokakulttuurista:<br />
<br />
1. Jogurtti<br />
<br />
Turkkilaiset harvemmin syövät jogurttia aamiaisella myslin ja hunajan kanssa, mutta jogurttia syödäänkin sitten usein muiden ruokalajien kanssa. Tietyt ruuat, kuten monet munakoiso ja oliiviöljyssä haudutetut vihannesruuat vaativat vierelleen paksua, paikallista jogurttia. Jogurtista tehdään myös jogurttijuomaa ayrania, joka kuuluu kebapruokiin ja lasten välipalalle. Marketeissa tarjolla on muutamia sokerisia hedelmäjogurtteja, mutta suurimmaksi osaksi valikoima on paksua jogurttia, joista voi valita kermakuorrutteisella tai ilman, laktoosittoman tai kevytversion. Mezeitä ja esimerkiksi jogurttikeittoa varten on myynnissä paksua, valutettua jogurttia. Suurin osa tutuistani tekee itse jogurtin, sillä kaupan jogurttihan on tunnetusti ihan myrkkyä.<br />
<br />
En voisi kuvitella enää syöväni moussakaa, paistettuja munakoisoja, haudutettuja vihreitä papuja tai pinaattipannua ilman jogurttia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCvKw2LqzJZMoGCCLMcrucPb6IUmwda45L_7ugk_d8WDLiPq-c3NM_deErvSl6lXgQ88iCcp4OgS1u0RlnqVmdPRurBK9Af0ROLgszLRjpfcflQFOCDSwQoqm6yEbLJ1cU6JxUCZ4h8MRA/s1600/20190727_150914.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCvKw2LqzJZMoGCCLMcrucPb6IUmwda45L_7ugk_d8WDLiPq-c3NM_deErvSl6lXgQ88iCcp4OgS1u0RlnqVmdPRurBK9Af0ROLgszLRjpfcflQFOCDSwQoqm6yEbLJ1cU6JxUCZ4h8MRA/s640/20190727_150914.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
2. Auringonkukan siemenet<br />
<br />
Näiden syömisen opetteluun meni useampi vuosi. Siemenen saalistaminen parilla kielen liikkeellä ja samalla kuorien erottelu ei luonnistunut alussa ollenkaan, mutta nykyisin kuorikeot pöydällä ovat miehen kanssa tasan. Auringonkukan siemeniä tarjotaan usein oluen kanssa ja leffaa katsellessa, ovat sipsejä terveellisempi herkku, sillä onhan niissä runsaasti vitamiineja.<br />
<br />
Kaupungin siivoojat ovat varmasti eri mieltä viheliäisistä kuorista, joita osa edelleen narskutellessaan heittelee maahan valistuskampanjoista huolimatta. Kuoria varten on jaettu jopa paperipusseja, ja järjestetty laajoja kampanjoita.<br />
<br />
3. Ruoka-aineiden yhdistely<br />
<br />
Turkkilaisille tuntuu olevan tärkeää, että tietyt asiat kuuluvat ruokapöydässä yhteen ja tietyt eivät. Papuruokien kanssa tarjotaan aina pilahviriisiä ja keiton kanssa on pakko olla valkoista tuoretta leipää, edes aavistuksen tummempi laatu ei kelpaa. Kebapruokien ja piden kanssa on oltava <i>ayrania</i>. Kaikenlainen fuusiokokeilu saa paikallisen kokin hermoromahduksen partaalle. Turkkilaisessa kodissa harvemmin kuuluu lausetta, että no ei se nyt ole niin vakavaa, ellei ole sitruunaa salaattiin tai jogurttia täytettyjen munakoisojen kanssa. Niitä lähdetään hakemaan vaikka kaatosateessa, koska ruoka on vakava asia.<br />
<br />
Kalaa ja jogurttia taas ei voi syödä samalla aterialla, sillä siitä voi saada ruokamyrkytyksen. Riisi ei sovi etikkaa sisältävien ruokien seuraksi, eikä granaattiomenaa tai luumuja tulisi syödä tiettyjen liharuokien kanssa. Olen rikkonut kaikkia sääntöjä monesti, ilman suurempia kärsimyksiä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb2VqMh9-Wy0tdV8aNRal-7y6NgFKMIugWHK98-k79ez4bpuie89ETOh9we2zl-J5ossEhSpPtQ-b5Bxe5bESpWtWp98K8vg_Kec0-GRcUieudRqxrWBXPKJpq-3z8xd7T6pNFzH8U5oYM/s1600/20170420_152633.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb2VqMh9-Wy0tdV8aNRal-7y6NgFKMIugWHK98-k79ez4bpuie89ETOh9we2zl-J5ossEhSpPtQ-b5Bxe5bESpWtWp98K8vg_Kec0-GRcUieudRqxrWBXPKJpq-3z8xd7T6pNFzH8U5oYM/s640/20170420_152633.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
4. Suomalaisen keitto on turkkilaisen pata<br />
<br />
Turkissa on paljon keittokuppiloita, joissa tarjotaan usein vain erilaisia keittoja. Keitoiksi lasketaan sileät vihanneskeitot ja muutamat lihakeitot, joissa kaikissa olennaista on kunnon lihaliemi. Keittokuppilat ovat auki ympäri vuorokauden, ja varsinkin talven kohmelokelien aikaan mikään ei ole parempaa kuin lautasellinen tomaattista ja mausteista linssikeittoa juustopiden ja raastesalaatin kera tutussa kuppilassa.<br />
<br />
Suomalaiset liha- ja nakkikeitot kuuluvat paikallisittain<i> sulu yemek</i> -kategoriaan, joita nautitaan riisin ja salaatin kera. Ne ovat liemessä haudutettuja lounasruokia, eivät keittoja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjZis2UXA_Xd5H1XZN3s5-EvZ-SdetRJmc_mKKDPA-nHs1KR2OlvyK1gDbCZFrh73ngYTdvetKd8YmGEOPzayzGBPQw-v-eBZvzBamdM0-FzR7WLbQQnRAaPpsXi9Ip6gJJCPNpyn5S2so/s1600/20190724_141855.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjZis2UXA_Xd5H1XZN3s5-EvZ-SdetRJmc_mKKDPA-nHs1KR2OlvyK1gDbCZFrh73ngYTdvetKd8YmGEOPzayzGBPQw-v-eBZvzBamdM0-FzR7WLbQQnRAaPpsXi9Ip6gJJCPNpyn5S2so/s640/20190724_141855.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
5. Esteettiset asetelmat<br />
<br />
En ole törmännyt Turkissa aamiaispöytään, jossa on leikkeleitä paketissa ja juustokimpale jokaisen höylättävänä. Arkisina aamuinakin paikallisissa kodeissa asetellaan hillot, juustot ja vihannekset omissa kipoissaan pöytään ja istutaan hetkeksi yhdessä ennen päivän hulinaa. Aamulenkillä ihastelen lähimarketin miehiä, jotka asettelevat omenat ja tomaatit kerrallaan asetelmiksi vihanneslaareihin. Markkinoilla jopa pavut on aseteltu symmetrisiksi keoiksi. Seesamirinkiläkauppiaan rinkulat on ladottu millintarkasti pinoon ja viininlehtikääryleet aseteltu suoriin riveihin. Ulottuisipa tuo millintarkkuus muihinkin asioihin arjessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1WPVKTrFBUiZ1YEFXJ6L9iMdkAYaSZ9HEpH5g1Ne0b5imUcGSFLghRJsG1G8jQz3faDy7EzqkUGjhAtx9uVr7hFsyxClNcNSCcb1noj45D8rPaRHaNWMhwyUO43bXF6BO_O9vnloC2QuU/s1600/20190216_144513.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1WPVKTrFBUiZ1YEFXJ6L9iMdkAYaSZ9HEpH5g1Ne0b5imUcGSFLghRJsG1G8jQz3faDy7EzqkUGjhAtx9uVr7hFsyxClNcNSCcb1noj45D8rPaRHaNWMhwyUO43bXF6BO_O9vnloC2QuU/s640/20190216_144513.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
6. Juuresmehua ja kurkkulientä<br />
<br />
Illallisravintoloissa saattaa törmätä seurueisiin, joilla on raki lasillisen vieressä olevassa vesilasissa punaista juomaa. Se on <i>salgamia</i> eli fermentoitua juuresjuomaa, jota voi ostaa tulisena tai mietona. Salgamia juodaan myös liharuokien kanssa, ja sen maku jakaa kokeilijoita. Juuresmehupullot löytää marketista virvoitusjuomien vierestä, ja ne ovat melko suosittuja. Useimmissa etikkasäilykkeisiin erikoistuneissa puodeissa on myynnissä suolakurkkulientä, jota on tapana juoda lasillinen esimerkiksi ostosten lomassa seisaaltaan. Tykkään molemmista happamien ja etikkamakujen ystävänä, ja onpa eräs suomalainen ystäväni jäänyt juomiin sen verran koukkuun, että joutui rajoittamaan vatsanväänteiden takia salgamin juomista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYpQKrWPkVvZBQPGl153sQZss2TMXVbSf2Bg926x9Mw-SwLeNVatWDHZC6pNM9saFBcHT7JvLh40S4GP_HaGweUb4e-jDDhKidqrXfYKlQqav-5MxVHJXDh5mTL4akyr1J7HQ7h8-kFMZH/s1600/20180121_135728.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYpQKrWPkVvZBQPGl153sQZss2TMXVbSf2Bg926x9Mw-SwLeNVatWDHZC6pNM9saFBcHT7JvLh40S4GP_HaGweUb4e-jDDhKidqrXfYKlQqav-5MxVHJXDh5mTL4akyr1J7HQ7h8-kFMZH/s640/20180121_135728.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
7. Satokalenteri<br />
<br />
Kauden tuotteita syödään ja sillä selvä. Voi olla, että joku ei tykkää pinaatista tai purjosta, mutta sitä syödään silti. Perheen painajaiset eli inhokit on tapana kätkeä <i>börekin</i> eli ohutkuorisen piirakkataikinan uumeniin, ja siitä syystä pinaatti- ja purjoleivonnaiset ovatkin varmaan aika suosittuja. Toinen tapa on kiikuttaa pinaatit juuston kera lähimpään pideleipomoon ja leivotuttaa siellä rapeita pideitä, joita pahinkaan pinaatinvihaaja ei voi vastustaa. Onneksi kuulun niihin, jolla ei löydy satokalenterista juuri inhokkeja, joten syön kätkemättäkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2TpnDi7sHcfsb9MEYWojsjmUzPmIstVOz5GlcilPykzeomMp2sYxnk3UtE4b4ONwX1lnboX6i84k7GQ9hRjP7w7ckYyxAcWkxDAcemuqaIX-nwB7HdfB6NQ8TXD0CLNMa5emw-m5tfves/s1600/20180601_145538.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2TpnDi7sHcfsb9MEYWojsjmUzPmIstVOz5GlcilPykzeomMp2sYxnk3UtE4b4ONwX1lnboX6i84k7GQ9hRjP7w7ckYyxAcWkxDAcemuqaIX-nwB7HdfB6NQ8TXD0CLNMa5emw-m5tfves/s640/20180601_145538.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
8. Ennusta kahvista<br />
<br />
Olen oppinut nauttimaan vuosien varrella pienestä kupposesta turkkilaista kahvia. Kahvin keitto pienessä kuparikipossa on taitolaji, ja oikein keitettynä pinnalle muodostuu juuri oikeanlainen vaahto. Juon aina kahvini <i>sade</i> eli ilman sokeria, joka halutessa lisätään siihen jo keittovaiheessa. Kahvin juonnin yksi tärkeitä rituaaleja on ennustaa kupin pohjalle jäävistä poroista. Kuppi keikautetaan tassin päälle, odotetaan hetki ja sen jälkeen porukan paras ennustaja kertoo kunkin kupin porojen mallista mitä tuleman pitää. Ei ole näkynyt ennustusten lupaamia rahavirtoja tai muita hulppeuksia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg01BQs7w0hjbgrM48AOGMdpphCskCRVCGiNiMCwtSLvgmQxVOt5VF_oVglJArs3GnanFZZi072ZQqZqDcFgdok1Nk9qmP2i2caAmZuHX-zBw8vCYpIMdv6Ix_jkJlWnTjyUrBEX6Jgm6iS/s1600/20180323_141911.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg01BQs7w0hjbgrM48AOGMdpphCskCRVCGiNiMCwtSLvgmQxVOt5VF_oVglJArs3GnanFZZi072ZQqZqDcFgdok1Nk9qmP2i2caAmZuHX-zBw8vCYpIMdv6Ix_jkJlWnTjyUrBEX6Jgm6iS/s640/20180323_141911.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
9. Monta sorttia<br />
<br />
Tämä monen sortin tarjonta vieraille on mukavaa kun kyläilee mutta ajaa minut hulluuden partaalle, ja sen takia en juuri kutsu kotiini vieraslaumoja. Nykyisin tosin moni hakee ainakin osan tarjottavista lähileipomosta tai <i>mandirasta</i> eli herkkukaupasta. Vieraille on kuitenkin tapana tarjota monenmoista, kuten olen huomannut kiertäessäni oppilaiden kodeissa. Keskiviikkona en syö ikinä lounasta, sillä tiedän oppilaani isoäidin kiikuttavan minulle aina sellaisen herkkutarjottimen sisältäen suolaista ja makeaa, että meinaan haljeta. Tarjottavana on voi olla vaikka pieniä lihapullia, suolaisia pasteijoita, linssipullia, kakkua ja baklavaa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgohCarnm0Pv6yotnrkh1YJMutSalYfayA8gbsR7cG_cA3MdjXikoLutT4xXpTrrkbu_Ul2TfJ3TqIisxc1ScCnveYDo3ek-kl8_ZScXz0S6DhF6cHIKusUJEPnT4v2iwqHqX3d4ZZ2Mcd/s1600/20170514_110139.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgohCarnm0Pv6yotnrkh1YJMutSalYfayA8gbsR7cG_cA3MdjXikoLutT4xXpTrrkbu_Ul2TfJ3TqIisxc1ScCnveYDo3ek-kl8_ZScXz0S6DhF6cHIKusUJEPnT4v2iwqHqX3d4ZZ2Mcd/s640/20170514_110139.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
Millaisia ruokatapoja olet oppinut tai ihmetellyt uudessa kotimaassasi?<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-64824761375451538112019-10-12T12:29:00.000+03:002019-10-12T12:29:05.608+03:00Taloustilanteen tuomaa ja viemääViimeiset kaksi kesää läheiset rantakohteet ja kylät ovat olleet turvoksissa paikallisia lomailijoita. Kuulostaa positiiviselta, sillä sehän tuo kolikkoja paikallisille yrittäjille. Totuus on kuitenkin se, että aiemmin ulkomailla lomailleet harrastavat nykyisin kotimaanmatkailua taloussyistä. Turkin liira on huidellut ennätyksellisen alhaisissa lukemissa jo niin kauan, ettemme enää muista aikoja jolloin kurssi alkoi siihen aikaan surkealla numerolla kaksi. Talvi lähenee, korotukset tihenevät ja kansa on kauhuissaan sähkölaitoksen miehen lukiessa mittareita.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYpoALrI_9njPAhXMQv7snwCDreRL88B_hOp0-iw3f_m9zOg9bhw0pf46kEih4-IVwp6dHTCXnhBYYit_Ga1o7XzrJ43-ms4VOMQ2ZLOe2G5pxjVzr5v0MOZlMxTCczvkYVAnRROTTUVaq/s1600/IMG_8695.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYpoALrI_9njPAhXMQv7snwCDreRL88B_hOp0-iw3f_m9zOg9bhw0pf46kEih4-IVwp6dHTCXnhBYYit_Ga1o7XzrJ43-ms4VOMQ2ZLOe2G5pxjVzr5v0MOZlMxTCczvkYVAnRROTTUVaq/s640/IMG_8695.JPG" width="640" /></a><br />
En enää pysy perässä kuinka monta prosenttia liha, kala ja vihannekset ovat kallistuneet lyhyessä ajassa mutta kalliilta kaikki tuntuu. Sähkön hintaa on korotettu vajaan vuoden sisällä tuntuvasti kolmesti ja ennen talvea odotettavissa on taas kaasun hinnankorotus, joka tekee lämmityksestä aiempaa kalliimpaa. Yhä useampi tekee ostoksensa halpamarketeissa, ja karsii kaikista mahdollisista karsittavissa olevista kuluista. Konkreettisesti kiristyneen budjetin huomaa monissa arkisissa asioissa. Tapaamme yhä harvemmin kahviloissa, ja useammin ystävien kodeissa. Tytön koripallojoukkueen ryhmät ovat pienentyneet, ja joukkueella tuntuu olevan rahat tiukassa kun katselee rikkinäisiä verkkoja ja hoitamattomia saleja. Osa lapsista jäi pois harrastuksista jo kevään aikana, sillä varsinkin useamman lapsen perheissä harrastusmaksut tuntuvat kukkarossa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK0pjwaaa_XvkdRdFNjoIlZPzwd0h4676IKk5DXZddEMSZiyFqYbVZ1WJpA6Yxw6jKgAMe4MdAhO8G2GeEwQbtoc6qHpJsQnfuDbbtfJPyS_uK6NU_2p0KQdLd8DssYd-oOTnD6Lkpw_D-/s1600/20190824_114006.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK0pjwaaa_XvkdRdFNjoIlZPzwd0h4676IKk5DXZddEMSZiyFqYbVZ1WJpA6Yxw6jKgAMe4MdAhO8G2GeEwQbtoc6qHpJsQnfuDbbtfJPyS_uK6NU_2p0KQdLd8DssYd-oOTnD6Lkpw_D-/s640/20190824_114006.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Syksyn aikana on nähty monenlaisia ilmaisuja hintojennousua vastaan kuten yhden äidin vihainen protesti valtion koulun uniformujen hinnoista. Osa tuontituotteista on kadonnut kokonaan markettien valikoimasta, sillä älyvapaiksi nousseiden hintojen vuoksi vain harva ostaa italialaista parmesaania tai merileväarkkeja. Katse on parempi kääntää tarjouslehtien sivuille ja korvata pastan parmesaani paikallisella juustolla, maistui miltä tahansa. Jos tilanteesta pitäisi etsiä jotain positiivista, niin se on ollut ehkä ystävien kanssa lähentyminen. Istuminen kahvilan penkin sijaan naapurin sohvalla on tuonut monta tuttavuutta uudelle asteelle. Keittiössä hävikin määrä on aiemman minimaalisen sijaan melkein nolla, ja kaupasta ostamisen sijaan yhä useampi tuote kuten hillot, leivät ja jogurtti tulee tehtyä itse.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8kyQtQHu2NsHfq83Mk74omGOAg8U5yXDJT0EYbaSgzevltcfCrr4fiYHqL2xss0JZaviBPxAyn8d-mV63s0M34oXW0CpXC9rToqi11we73LQXMR-pd7laLMnim3ULMaA22yiT7s-zsVeS/s1600/20190821_113207.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8kyQtQHu2NsHfq83Mk74omGOAg8U5yXDJT0EYbaSgzevltcfCrr4fiYHqL2xss0JZaviBPxAyn8d-mV63s0M34oXW0CpXC9rToqi11we73LQXMR-pd7laLMnim3ULMaA22yiT7s-zsVeS/s640/20190821_113207.jpg" width="640" /></a><br />
Itse olen joutunut hinnoittelemaan omia työtunteja uudestaan. Tuntitaksojen korotukset eivät juuri tunnu hyvin toimeentulevien perheissä, mutta keskiluokkaan korotukset iskevät. Yksinhuoltaja äiti ja rahapulassa oleva opiskelija on huokaissut helpotuksesta, kun olen kertonut tuntihinnan pysyvän heidän kohdallaan muuttumattomana. Samaa hinnoittelupolitiikkaa Turkissa on harrastettu periaatteessa aina: varakkailla asuinalueilla torihinnat ovat korkeammat kuin köyhemmissä kortteleissa, ja jokainen maksaa kykynsä mukaan. Visiitti ostoskeskukseen tai pyörähdys lauantai-iltana ravintoloita pullistelevalla kävelykadulla muistuttaa kuitenkin siitä, että kaikkiin eivät korotukset vaikuta ja tuhlailua voi jatkaa kuten aina ennenkin.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDqEp1OwXso7wD0XsHXjbETdyFSBWKAQWPPcqTKNDyjWP5cWci5AmUpem3L6l5LX_B1nCWoUKFI1K2SraIVts6Iwj0T38sT3GfNRmaJuBF_kW93STwxwImaZFliQnODtE62bf1i9en-uiM/s1600/IMG_8697.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDqEp1OwXso7wD0XsHXjbETdyFSBWKAQWPPcqTKNDyjWP5cWci5AmUpem3L6l5LX_B1nCWoUKFI1K2SraIVts6Iwj0T38sT3GfNRmaJuBF_kW93STwxwImaZFliQnODtE62bf1i9en-uiM/s640/IMG_8697.JPG" width="640" /></a><br />
Marketissa talouskriisin myötä hinnat ovat kohonneet mutta samalla myös tiettyjen tuotteiden laatu on kärsinyt, samalla hinnalla joudutaan myymään B-luokan laatua tai pienentämään tuotekokoja sen verran, ettei kuluttaja sitä huomaa ellei muista monta grammaa pähkinäpussi tai tuorejuustolevite painoi ennen. Vihanneskauppojen eteen laitettujen näivettyneiden tuotteiden laarien äärellä kykkivät nyt muutkin kuin kansasta köyhimmät.<br />
<br />
Tuleva talvi tulee olemaan monen kohdalla tiukkaa aikaa, sillä kouluun uppoavat kulut, harrastusmaksut sekä asuntojen lämmitykset pyörivät taas leppoisan kesän jälkeen. Moni perui kesän lomareissunsa, mutta kodin lämmityksen sulkeminen onkin jo toinen juttu. Talouskriisissä kärvistely ei ole turkkilaisille uusi asia.
Jos aiemmin markkinoilta ostettiin viinirypäleitä useampi kilo,
tyydytään nyt yhteen ja unohdetaan meze-kalaillalliset ulkona. Kodeissa
ei poksautella auki kalliita rakipulloja vieraiden saapuessa, vaan
tarjotaan kotipolttoista. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgKABQK6c5o5jGW8oWHlscHSVo4N0hydn7BUCvXXLOaM_JAwaGOo2RjEpENb6hKmLfBuxvPXdIMqceTsaoMfVz3MBRc8NlAGNidVtR-ziVq48aPn4p67h0w6Pi-qKLFDyHXOkXI4wSn_qN/s1600/20190821_113157.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgKABQK6c5o5jGW8oWHlscHSVo4N0hydn7BUCvXXLOaM_JAwaGOo2RjEpENb6hKmLfBuxvPXdIMqceTsaoMfVz3MBRc8NlAGNidVtR-ziVq48aPn4p67h0w6Pi-qKLFDyHXOkXI4wSn_qN/s640/20190821_113157.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-51684563728850910042019-09-26T14:36:00.000+03:002019-09-26T14:36:10.910+03:00Kuksantekijä Viime syksynä menin tapaamaan ensimmäistä yksityisoppilasryhmääni. Silmiini osui perheen kirjahyllyn Pentikin hopeiset porokoristeet, jotka ovat harvinaisia Izmiriläisissä kirjahyllyissä. Anopilleni useita vuosia sitten Suomesta tuomani kynttiläsetti nakottaa edelleen kirjahyllyssä näyttäen hieman hassulta pitsiliinojen ja krumeluurien kipsipatsaiden välissä. Porokoristeet eivät kuitenkaan olleet ainoat Suomeen liittyvät asiat oppilaideni kotona, sillä pian selvisi perheen syvä innostus ja arvostus tuota ihmeellistä kylmää maata kohtaan. Kirjahyllyssä oli suomalainen kokkikirja, luontokirja ja muutama matkaopas. Kunniapaikalla piirongin päällä komeilivat ulkomaankomennuksella olleen suomalaisen perheen kuvat, joiden kautta koulutuksesta kuuluisaan maahan ja sen kulttuurin oltiin tutustuttu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidQX-fhwoz1b4-pXK-as0U4iomTzQo0u2I93Czps_YlA-1talq3fkIbmRd7Ol5H1fUoTjyoEsFphv6hUgh94JmEW3yyo-H0UkBVSo9Ch_7c-9uSm7TJ8yZIS6f6ha24iZLElesnCHV0k-Y/s1600/20190824_113114.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidQX-fhwoz1b4-pXK-as0U4iomTzQo0u2I93Czps_YlA-1talq3fkIbmRd7Ol5H1fUoTjyoEsFphv6hUgh94JmEW3yyo-H0UkBVSo9Ch_7c-9uSm7TJ8yZIS6f6ha24iZLElesnCHV0k-Y/s640/20190824_113114.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Eräs toinen oppilaani, hieman vanhempi työikäinen herrasmies, osoittautui myös fanaattiseksi Suomen ystäväksi. Ilmeeni oli taatusti hölmistynyt kun oppilaani halusi tietää kaiken mahdollisen kuksan tekemisestä. Pian kävi selväksi, että tietomäärä asiasta oli hänellä itseäni huomattavasti laajempi. Ensimmäinen kuksa on nyt valmis, ja lisää valmistuu mökkiharrastuksena. Itseni lisäksi toimistossa pidettävillä oppitunneilla on lähes aina toinenkin supisuomalainen otus, sillä perheen koira on matkustanut Izmiriin Joensuun kennelistä. Suomalainen koira! Suomea se ei ymmärrä, mutta välillämme vallitsee syvä ymmärrys kotikontujemme takia. Englannintunneilla olemme käsitelleet kuksan teon lisäksi monenlaisia aiheita. Mitä Suomessa syödään? Saunakulttuuria ja alastomuutta, sekä esteettisyyden käsitettä, jonka erot huomaa hyvin vertailemalla paikallisia ja suomalaisia asunnonmyynti-ilmoituksia. Joskus kysymykset ovat niin haastavia , etten tiedä aina kumpi on hankalampaa, takoa sujuvaa enlantia oppilaani ilmaisutaitoon vai kertoa vaikkapa Suomen rautakaudesta.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2yhlGwXBoAGmqMynt3lzZaAM7eFKEsqMm376M8DREp2RT0e_PVZz-rl4tLYUIFnts6jMcHuIdVA4DjMqNmS_qm9CyMHB_wzEAHuQZcBwZlXR1MSvbJXEq2lNKG6l0T8_hPDCrZ23Qlgl2/s1600/IMG_8677.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2yhlGwXBoAGmqMynt3lzZaAM7eFKEsqMm376M8DREp2RT0e_PVZz-rl4tLYUIFnts6jMcHuIdVA4DjMqNmS_qm9CyMHB_wzEAHuQZcBwZlXR1MSvbJXEq2lNKG6l0T8_hPDCrZ23Qlgl2/s640/IMG_8677.JPG" width="640" /></a><br />
Tämän kesän viimeiseksi lomakohteeksi valikoituneessa Gümüldürissä meitä odotti taas kaksi vannoutunutta Suomen ystävää. Turku on ihana, huudahti rouva saapuessamme asunnolle. Ensin meille esiteltiin kirjahyllyn vaikuttava Juhla Mokka kokoelma. Yksi osa kirjahyllyä oli täytetty kahvipaketeilla, joista hämmennyin niin etten osannut muuta kuin ottaa valokuvan. Aika pian selvisi, ettei asunto johon olimme saapuneet ollut sama, kuin valokuvien perusteella varaamamme. Ei tietenkään, hymyili rouva, kun kuulimme että meille saapuu suomalaisia vieraita, annoimme teille astetta tasokkaamman asunnon! Suomalaisuudesta on monesti pelkkää hyötyä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU63UFbxJqSSf-OVZekQiXZfvD9NZY5-KRW9PtFJwXiNvdycN27Q3UIN176dwP_HIwFD2DOQhGhIqSJ8FV3J9ZAGS013HhnwsLgTkGObRZsBFRxASFbqVa1S3Y7z_8N6ahzz76PYbfIAqz/s1600/20190824_113150.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU63UFbxJqSSf-OVZekQiXZfvD9NZY5-KRW9PtFJwXiNvdycN27Q3UIN176dwP_HIwFD2DOQhGhIqSJ8FV3J9ZAGS013HhnwsLgTkGObRZsBFRxASFbqVa1S3Y7z_8N6ahzz76PYbfIAqz/s640/20190824_113150.jpg" width="640" /></a><br />
Viime sokerijuhlan aikana entinen kolleegani oli miehensä kanssa kaupungissa vierailulla. Olimme juuri istuneet kahvilaan ja vaihtaneet karjalaiset ilonkiljahdukset kun naapuripöydästä huikattiin selvällä suomella ''Hei, mitä kuuluu?'' Olin järkytyksestä hetken jäykkänä, sillä luulen tietäväni lähes kaikki kaupungissa kieltäni osaavat. Viereisessä pöydässä meitä tervehti turkkilainen nuori nainen, joka kertoi asuneensa kotikaupungissani Lappeenrannassa, Tampereella ja Helsingissä kunnes palasi lopulta takaisin kotikaupunkiinsa rakkauden vuoksi. Suomi ei ollut kuitenkaan unohtunut, eikä ihan kielikään ja kesän aikana tyttö kertoi suuntaavansa Suomeen festareille, sydämen olivat valloittaneet suomalainen heavy ja Ville Valo.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbI-2wukz9HQiShv-q-PLR5rXKQpXkewL2rbhxt0DJPvyIfcrqqneyoojx8jrdp8aYwGJJTce8wPICItEur60EIH-RH3vNnP8aOnWteOZQWNBJIpVY2ASg0kgF5b_zQX82zhIw8zUKtSUk/s1600/20190820_071022.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1131" data-original-width="1600" height="452" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbI-2wukz9HQiShv-q-PLR5rXKQpXkewL2rbhxt0DJPvyIfcrqqneyoojx8jrdp8aYwGJJTce8wPICItEur60EIH-RH3vNnP8aOnWteOZQWNBJIpVY2ASg0kgF5b_zQX82zhIw8zUKtSUk/s640/20190820_071022.jpg" width="640" /></a> Turkissa asuvia suomalaisia tulee vastaan todella harvakseltaan, mutta sen sijaan Suomessa käyneitä tai maasta kiinnostuneita turkkilaisia tuntuu etsiytyvän eteeni aika usein. Turkissa pysyvästi asuvien suomalaisten määrä liikkuu reilun 2000 kieppeillä, ja Izmiriin asettuneita heistä on kourallinen. Kuksat, koulutus ja kahvi ovat kuitenkin löytäneet tiensä tännekin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-12059083957758768582019-09-14T16:35:00.003+03:002019-09-14T16:35:35.183+03:00Terlikit eli sisätossut -tappoase ja vierasvaraTerlikit kuuluvat niin olennaisesti paikalliseen kulttuuriin, että niistä on pakko kirjoittaa ihan juttu. Aina anopille mennessä eteisessä odottavat minulle hankitut uudet terlikit. Ne ovat aina myös numeroa liian pienet, sillä turkkilaisille tuntuu olevan mahdoton ymmärtää naisen jalan voivan olla suurempi kuin 38. Monissa kenkäkaupoissa koot loppuvat siihen, mutta olen kyllä pannut merkille monien käyttävän liian pieniä kenkiä. Tungen kuitenkin aina tossut jalkaan, sillä anoppi on niin tohkeissaan hankkiessaan itselleen ja minulle samisterlikit. Siinä sitä sitten istutaan uudet terlikit heiluen sohvannurkassa teekupit tanassa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw2BgyEF4nSZrUbiRXiP84APOQY5gUCZMnu2aSzr3-8X3hoVPAE48-J6avCtEQ9gCaqUeoD4Mx3itcckD1KiP8tLNVBBgLBrO6WbP8wwURXNt8RURlHDqf3hWuPzMEDh0laCx76ioPLVR0/s1600/20190821_113747.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw2BgyEF4nSZrUbiRXiP84APOQY5gUCZMnu2aSzr3-8X3hoVPAE48-J6avCtEQ9gCaqUeoD4Mx3itcckD1KiP8tLNVBBgLBrO6WbP8wwURXNt8RURlHDqf3hWuPzMEDh0laCx76ioPLVR0/s640/20190821_113747.jpg" width="640" /></a><br />
Monet turkkilaiset on kasvatettu niin, että tullessaan kylään kengät taiteillaan ovimatolla pois jaloista, ja sen jälkeen isännillä on syytä olla jo terlikit valmiina. Joillakin on varmasti kymmenittäin sisäkenkiä isoa vierasryhmää varten. Kengät jalassa sisälle astuminen on suurempi synti kuin Suomessa. Toisilla on olemassa ihan erillinen terlik-kaappi, jonka uumenista taiotaan toinen toistaan hienompia tossuja: on kukallisia, paljetein koristeltuja, höyhenin somisteltu ja pienellä korolla kohotettuja. Miehille tyyli on yleensä apaattisen tylsä harmaa tai musta. Onneksi meillä käy vähän vieraita, sillä oma terlik-kokoelmani on todella köyhä.<br />
<br />
Syksyisin on selvästi terlikien juhlakausi, sillä jokaisessa marketissa ja kenkäkaupassa on viimeistä huutoa olevia terlikejä esillä. Ilman terlikejä liikkuminen on syynä monenlaiseen vaivaan, kuten vatsatautiin, flunssaan ja päänsärkyyn. Ilman tossuja kylmettyy vatsa, ja sitten ollaankin ihmeessä. En ole koskaan oppinut käyttämään sisätossuja mutta jos satun vieraspaikkaan, jossa sisätossuttomana tepastelu liitetään kuolemantaudin havitteluun, tungen kiltisti liian pienet (tai miesten)tossut jalkaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqn5kLjZ38HE0JZia6SEyEEyHHJL94X078YfQDoFM8lPXj2UQqsChmyOLvE8K9gyTQMbUD5Vk3kvHPchwGOJ5984TJeahNuqcvsec2B_m2tLNtu_TjijKUN8rO8t6VjmXTcGtn-tKq4wUo/s1600/20190821_120220.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqn5kLjZ38HE0JZia6SEyEEyHHJL94X078YfQDoFM8lPXj2UQqsChmyOLvE8K9gyTQMbUD5Vk3kvHPchwGOJ5984TJeahNuqcvsec2B_m2tLNtu_TjijKUN8rO8t6VjmXTcGtn-tKq4wUo/s640/20190821_120220.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Terlik on päässyt toisinaan uutisiin asti. Muutama vuosi sitten eräs äiti heitti riidan päätteeksi poikaansa terlikillä päähän, jonka seurauksena poika nosti äitiään vastaan syytteen. Oikeus joutui tuolloin pohtimaan voidaanko terlik rinnastaa tappoaseeksi. Toisinaan terlikin pudotus parvekkeelta alatasanteelle tai mereen on vienyt terlikin perään kurotelleen hengen. Terlikiä ei ole siis syytä väheksyä.<br />
<br />
<br />
Aiemmin turkkilaisissa kerrostaloissa oli huomattavasti yleisempää törmätä ovien ulkopuolella olevaan kenkäkaappiin tai ritilään, pahimmillaan vellovaan kenkälaumaan, jota katsellessa teki mieli juosta jo ennen ovikellon pimputtamista pois. Siitä sitten vaihdettiin kätevästi kengät terlikkeihin ja toisinpäin lähtiessä. Nykyisin näitä tapaa harvemmin, ja omassa taloyhtiössämme kenkien pitäminen oven ulkopuolella on ankarasti kielletty. Iso kenkäröykkiö oven ulkopuolella tarkoittaa 'kalabalik aile'-ilmiötä eli kotia, jossa on porukkaa kuin pipoa. Yläkerran herrasmiehen sanoin, me emme halua profiloitua sellaiseksi taloyhtiöksi. Se on jokaisen vuokraisännän ja naapurin kauhu, jonka moni toivoo olleen jo taakse jäänyttä arkea.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilS0qsW6eKWevXjM8euXZYnYGA1ful-b2VOuDvbVAgYTY29i_X6pjLI2NCK_zc4yeXNd9BRh6cnkwEdiNtqneNyiLg96a4nZOMY_fOm26n_vU9WNxIL3ox0BEznO4YVTzdr2gFiVg5FZYA/s1600/20190821_114647.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilS0qsW6eKWevXjM8euXZYnYGA1ful-b2VOuDvbVAgYTY29i_X6pjLI2NCK_zc4yeXNd9BRh6cnkwEdiNtqneNyiLg96a4nZOMY_fOm26n_vU9WNxIL3ox0BEznO4YVTzdr2gFiVg5FZYA/s640/20190821_114647.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
En ole terlikien ystävä, mutta erilaisia kudotuja tossuja, paljettikuvioisia sisäkenkiä ja hirviörumia muovisia korollisia kenkiä on kerääntynyt nurkkiin. Laitan niitä ajoittain keräykseen, ennenkuin saan taas kaverilta uudet äitinsä kutomat tossukat tai anopin tuomat uudet muotikengät. Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-15923884610670979542019-09-03T18:06:00.001+03:002019-09-03T18:06:50.116+03:00Airbn-kokemuksia Turkissa - tarinoita ja tähtitaivaitaAirbn majoituksia on kertynyt tällekin kesälle useampia, jokainen omalla tavallaan mielenkiintoinen. Ensimmäistä kertaa vuokrasimme lomapaikan palvelun kautta kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen hotelleissa on tullut oltua aiempaa harvemmin. Mahdollisuus ottaa usein koira mukaan, sulautuminen nopeasti kulmakuntaan ja oma vapaus ovat ajaneet hotellien aikataulujen ja ainaisen missä-seuraavaksi-syödään -rumban ohi. Kesäkuumalla hotelli ilman kunnollista jääkaappia on melkoista kidutusta. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTliknTin-_0xeP_YRgN28hfl7rciu9ZIfNRl5AHykclyobf1Ol1cX6WNay9faz5QxpFG2672SQYj-iTpUzMSlaFrg4-OMjR5wCh-yq2QYXnLsCFTweN2APktqnDBJP0fKjpqZ7gZBCmNt/s1600/IMG_8412.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTliknTin-_0xeP_YRgN28hfl7rciu9ZIfNRl5AHykclyobf1Ol1cX6WNay9faz5QxpFG2672SQYj-iTpUzMSlaFrg4-OMjR5wCh-yq2QYXnLsCFTweN2APktqnDBJP0fKjpqZ7gZBCmNt/s640/IMG_8412.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDe_kOmxszSdKrQFursLNN7f0fKXP7tAf2YP72EsH8NdwkIFdFQHaNViOZwj1ZAMiCTdpjUI5q7Y5rsj6d0uHYvpevmJFh6KImdMXwPEIFROgQo5sCBEDjIjOaNrC2dWQ4XBozTotslN97/s1600/IMG_8361.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDe_kOmxszSdKrQFursLNN7f0fKXP7tAf2YP72EsH8NdwkIFdFQHaNViOZwj1ZAMiCTdpjUI5q7Y5rsj6d0uHYvpevmJFh6KImdMXwPEIFROgQo5sCBEDjIjOaNrC2dWQ4XBozTotslN97/s640/IMG_8361.JPG" width="640" /></a></div>
Airbn-toiminta aiheuttaa monissa paikoissa ongelmia paikallisille, mutta ainakin omalla tuntumalla lomarannoilla ja pienissä kylissä meistä on ollut enemmin hyötyä kuin haittaa. Emme ole majoittuneet kertaakaan kerrostaloissa tai isommissa asuinyhteisöissä, vaan valinneet mahdollisimman omassa rauhassa olevan paikan. Koira on sulahtanut monissa paikoissa lukuisten muiden kotieläinten joukkoon, ja itse olemme nauttineet aitiopaikasta paikalliseen kulmakuntaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl9aZsE6g5ZVycu7HRXmyV0xJqzEZ9MvKVCl_DiWaAOeJEHjTAsq3MpRsiv7TGWuG4ELMjZ9P-4jTPIAYA92uYlXF0d8jgOnaauJHdBLtY-E7F5PVy2BhRmrG0t4yqY-CbOXb4I0D2DzAd/s1600/20181013_143152.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl9aZsE6g5ZVycu7HRXmyV0xJqzEZ9MvKVCl_DiWaAOeJEHjTAsq3MpRsiv7TGWuG4ELMjZ9P-4jTPIAYA92uYlXF0d8jgOnaauJHdBLtY-E7F5PVy2BhRmrG0t4yqY-CbOXb4I0D2DzAd/s640/20181013_143152.jpg" width="480" /></a></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5g2AX6BFCRS2W3HgWgmfROtYTMS6VroO0KZDlTqit5-36S2MlnAXZ2iUYue1cRAcbMPd0bnrHM-ePu6GsQoDOXf1ZZgWEHg8KyNnpWF7qllxjYjchtSyC9zsp3IEmFfg3-FgrLuzqIWgF/s1600/IMG_7590+%25281%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5g2AX6BFCRS2W3HgWgmfROtYTMS6VroO0KZDlTqit5-36S2MlnAXZ2iUYue1cRAcbMPd0bnrHM-ePu6GsQoDOXf1ZZgWEHg8KyNnpWF7qllxjYjchtSyC9zsp3IEmFfg3-FgrLuzqIWgF/s640/IMG_7590+%25281%2529.JPG" width="640" /></a><br />
Turkissa vuokraustoimintaan liittyy varmasti paikallisia ominaispiirteitä, tosin valinnanvaraa on tasossa omasta rahapussista ja mieltymyksistä riippuen runsaasti. Itsellemme tärkeitä asioita valintaa tehdessä ovat luonnonrauha, yksityisyys tarvittaessa, iso terassi tai piha sekä mieluusti grillausmahdollisuus. Koira on ollut muutaman kerran koirahotellissa, mutta yleensä haluamme karvakorvan lomalle mukaan. Tykkään myös, että paikassa on joku juju kuten vaikka tunnelmaa tuova kamiina tai riippukeinu pihannurkassa.<br />
<br />
Huolimatta paikasta, isännille on tuntunut olevan tärkeää olla ottamassa vieraita vastaan tarjoilun kera. Monissa paikoissa tarjoilut eivät ole jääneet tulohetkeen, vaan ruokaa ja juotavaa on tuotu pitkin lomaa. Vähintään tarjottavana on ollut teetä, parhaimmillaan tuoreita raaka-aineita ja ruokaa ympäri vuorokauden. Lämpimästi muistelen mandariinitilan isäntää, joka kiikutti meille aamuvarhaisella tuoreet rinkelit, leivät, uunituoreet lehdet ja alueen paikallisia erikoisuuksia, sen lisäksi että oli kerännyt pihapiiristä kokattavaksi kilotolkulla vihanneksia ja hedelmiä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNz_5n3-jr1NAqlvU22uJdXrcappdhxoGh_q-n91YXBGblk0LVLzrrKp9kRqJqAEUingucUWsxkUxqQOVpv77KXWUrigxpMWrTKx5DqlIZqwLyRHSPaaf7k-1iA-VLr4HOZniiDWVVFa8D/s1600/20170709_191153.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNz_5n3-jr1NAqlvU22uJdXrcappdhxoGh_q-n91YXBGblk0LVLzrrKp9kRqJqAEUingucUWsxkUxqQOVpv77KXWUrigxpMWrTKx5DqlIZqwLyRHSPaaf7k-1iA-VLr4HOZniiDWVVFa8D/s640/20170709_191153.jpg" width="640" /></a><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj29YU7VcKvQAeXZe5wWbT7IFuqkUeSHDirQbmM4o1xy0CR7ZZLiXkeVRUGobZZMH1FEbQmwZidwq068g0r6J-WlJBK4IwS8qb4UMRyjMb8_wV1Pv0BnvUdea6KlLZoq1myHKvvZqnPqjxt/s1600/20180813_144104.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj29YU7VcKvQAeXZe5wWbT7IFuqkUeSHDirQbmM4o1xy0CR7ZZLiXkeVRUGobZZMH1FEbQmwZidwq068g0r6J-WlJBK4IwS8qb4UMRyjMb8_wV1Pv0BnvUdea6KlLZoq1myHKvvZqnPqjxt/s640/20180813_144104.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
Erikoisinta on ehkä ollut monissa majoituspaikoissa se, että olemme huomanneet todellakin tulleemme keskelle jonkun elämää. Usea vuokrakohde on vuokraajien lomakäytössä ainakin osittain, ja siitä on vaihtelevia kokemuksia. Kaapeissa saattaa olla omistajien vaatekerrat, ja kaapeissa säilykkeet talveksi tekeytymässä. Talojen sisustus, toisinaan erikoisetkin järjestelyt ja varustetaso kertovat omaa tarinaansa omistajista. Miksi jollakin on kymmenittäin pannuja ja kattiloita, muttei kunnon terävää veistä? Useissa paikoissa jääkaapissa on ollut valmiina vieraille tarkoitettuja peruselintarvikkeita, joilla on päässyt loman alkuun matkan jälkeen. Useimmiten olemme roudanneet aivan turhaan hammastahnoja, saippuoita, pyykkipoikia ja oliiviöljyjä mukanamme, sillä lähes joka paikassa varustustasoon on kuulunut enemmin kuin kuvaukset ovat antaneet ymmärtää. Airbn-majoitus on meille myös tapa kokeilla, olisiko alueesta jonain päivänä potentiaalia mökkipaikaksi tai jopa ympärivuotiseen asumiseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNUyEc17kmEF0bMzhNp0P9nTIkb6se-UaPOM5_a9BljIdOnOGVUCei_g3uiDuAFTfke6ykOBfNIXfH5yjm96Yd37Jg_e7rt49kppqvNfjHrYbguc7byBfdqcsHNeZqlVETe_Q680ExJU9V/s1600/20181014_094331.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNUyEc17kmEF0bMzhNp0P9nTIkb6se-UaPOM5_a9BljIdOnOGVUCei_g3uiDuAFTfke6ykOBfNIXfH5yjm96Yd37Jg_e7rt49kppqvNfjHrYbguc7byBfdqcsHNeZqlVETe_Q680ExJU9V/s640/20181014_094331.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJxlsXu2WOYcFw58lnVAhn6fYEfwCGQs48DILw33aZCXnPaoP9Kj6SmrS029CSCyuWCkzurZkoZleuVo4vFSbsmJNiUikJBVuCVcmD-q_16tEMc2p2tU1VgzgyuTSJFxxrHil949q89rNa/s1600/IMG_7410.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJxlsXu2WOYcFw58lnVAhn6fYEfwCGQs48DILw33aZCXnPaoP9Kj6SmrS029CSCyuWCkzurZkoZleuVo4vFSbsmJNiUikJBVuCVcmD-q_16tEMc2p2tU1VgzgyuTSJFxxrHil949q89rNa/s640/IMG_7410.JPG" width="640" /></a><br />
Kohteiden naapurit ovat aina arvoitus, mutta poikkeuksetta olemme törmänneet avuliaisiin ja mielenkiintoisiin tapauksiin. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista lienee ensimmäinen airbn-majoitus Söken kylän lähellä, joka valikoitui kohteeksi viime tipassa valinnanvaran olleen vähäinen keskellä kuuminta lomasesonkia. Olimme ensimmäiset vuokralaiset, ja paikan isäntä vaimoineen kiikutti meille päivittäin mitä ihanampia ruokia ja uusia keittiövälineitä. Isännän omasta rakipanimosta saimme maistiaisia ja polkuhintaan juotavaa. Iltaisin kyläläiset kokoontuivat rakin hakumatkalla isännän vakiopaikkaan tienlaitaan paukuille ja grillaamaan, päivisin taas isännän luona käytiin mehiläisterapiassa tai ihastelemassa taiteilijan öljyväriteoksia. Tämä kuuluu ehdottomasti majoituksiin, joihin haluaisimme palata uudelleen. Kotiin toimme reissusta tytön tekemän öljyvärimaalauksen isännän kanssa ja kotitekoista rakia. Melko vaatimaton majoitus oli sivuseikka mielenkiintoisen miljöön vuoksi.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC0w3G1QQqWNPc7xA3asAhHEi_lx1v-JVyL6XbRKXAp1-Ti-HvdK49uqkSjB6C6PQoeTgRkF-O-cTdEIJ4P5J7IX-Iacw44-my0bbD9lnTRtEP2gTvxibNAYU8RgvfXZbK6u9Pp7y-GEj7/s1600/20181013_125546.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC0w3G1QQqWNPc7xA3asAhHEi_lx1v-JVyL6XbRKXAp1-Ti-HvdK49uqkSjB6C6PQoeTgRkF-O-cTdEIJ4P5J7IX-Iacw44-my0bbD9lnTRtEP2gTvxibNAYU8RgvfXZbK6u9Pp7y-GEj7/s640/20181013_125546.jpg" width="640" /></a><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT-17FCz7fRjodMhUFPgqYfyiPJGBUrmJiZjfUMDaKvfcx8yX97CB__sVSBEdcQKERkyG4PMX-BBXoC3t_cQA0Yg9XvXTa40co5YGhIKS0U4TB6zHS-ZjTWitpmh3DnwXDtNVbywc3RTgj/s1600/IMG-20181015-WA0017.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT-17FCz7fRjodMhUFPgqYfyiPJGBUrmJiZjfUMDaKvfcx8yX97CB__sVSBEdcQKERkyG4PMX-BBXoC3t_cQA0Yg9XvXTa40co5YGhIKS0U4TB6zHS-ZjTWitpmh3DnwXDtNVbywc3RTgj/s640/IMG-20181015-WA0017.jpg" width="640" /></a><br />
Yllätyksiäkin on mahtunut reissuihin. Kuvauksista ja kuvista voi päätellä vain osan, todellinen luonteen paikasta saa kuitenkin vasta sinne päästyä. Viimeisimmässä majoituskohteessa suihku oli varsin alkeellinen, mutta siitäkin selvittiin, samoin kesäkuun majoituksen sähköongelmista, jonka takia ensimmäinen ilta huipentui jääkaapin siirtelyyn ja sähkötaulun ihmettelyyn. Yhden majapaikan pihamaalla meitä odotteli valtava Kangal-paimenkoira, joka osoittautui kuitenkin hyväksi vahdiksi, josta oma koira osasi pysytellä hyvän hajurauon päässä. Asuntojen omistajilta olemme saaneet hyviä vinkkejä alueesta, ja monet niistä ovat jääneet pysyvästi arkeemme kuten Ulamiş kylä, jonka maalaismarkkinoilla vierailemme säännöllisesti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPPHVy9wublivR54_60Q0zJnMpZtig4Z-VjjVUGUlD5D9hE-E1i9whi9iDGAOdEWGtUTNbC_FVWodyGorzITcWWOSy4s3qOsjL-IEFN3ZXq56tnQbZct6IZ2EjI-ov-35oC1GVGv8O_ftF/s1600/20190826_080318.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPPHVy9wublivR54_60Q0zJnMpZtig4Z-VjjVUGUlD5D9hE-E1i9whi9iDGAOdEWGtUTNbC_FVWodyGorzITcWWOSy4s3qOsjL-IEFN3ZXq56tnQbZct6IZ2EjI-ov-35oC1GVGv8O_ftF/s640/20190826_080318.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzjAvsXwmMQzjhd56xREDahp2D6eFMaWsC9Pv4BVbjN9m7VbKWblmNARfKfEYpkKoOZkZldOpPG711Dk40HvNq18rqnVRZ3It__FSDOobg7sWsmFi2znLwqZ3B-t7KzODwCNw3SiaYgFWS/s1600/20190826_080352.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzjAvsXwmMQzjhd56xREDahp2D6eFMaWsC9Pv4BVbjN9m7VbKWblmNARfKfEYpkKoOZkZldOpPG711Dk40HvNq18rqnVRZ3It__FSDOobg7sWsmFi2znLwqZ3B-t7KzODwCNw3SiaYgFWS/s640/20190826_080352.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Airbn-majoituksen paras puoli tiivistyi itselleni tämän kesän reissulla Mordoğanissa. Luonnonkauniin maiseman keskellä uinuva lomapaikka avautui meille pala kerrallaan. Ihmettelimme navigaattorin käskyjä kohti pieniksi käyviä teitä, kun alueen harvat pensionaatit jäivät rantaviivan viereen taaksemme. Ei ollut ensimmäinen kerta kun epätoivo hiipi mieleen majapaikkaa etsiessä. Tutkimusmatkan jälkeen huomasimme olevamme keskellä historiallista Mordoğanin kylää, ja sen kiehtovaa paikallishistoriaa. Jos olisimme varanneet majoituksen pensionaatista, olisimme jääneet paitsi terassin uskomattomasta öisestä tähtitaivaasta ilman valosaastetta, Narkissoksen lähteestä, kyläläisten tarinoista ja palasesta rikkumatonta kylätunnelmaa. Melkein kaikilta reissulta on palattu takki täynnä tarinoita ja muisteltavaa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisfLXpELHSxGvcrsXbKCq85mZ74N8f8c787mM7Evdg8XVTQJVBzztuBs4TDL5qHniX0hzuGrWlSpN0-bL0yIAk_kLWxwjROME9XWYwI-fPRjOBO3CXS9-s7bnC3snneuWqMhTXuQ0Y0XQo/s1600/IMG_8696.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisfLXpELHSxGvcrsXbKCq85mZ74N8f8c787mM7Evdg8XVTQJVBzztuBs4TDL5qHniX0hzuGrWlSpN0-bL0yIAk_kLWxwjROME9XWYwI-fPRjOBO3CXS9-s7bnC3snneuWqMhTXuQ0Y0XQo/s640/IMG_8696.JPG" width="640" /></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE-13LhPB96xsUbkWwfq26rMr8sb1Wtb7DvbYHxmPZq6PDDt6xsfokufu4TzSfjkM3A5xcGsZH3Zbn0102n1YIVpoehS6PS68SQUNriimJJ2nLNJqQY2RnMuPldnZqaEjPyP0E3JdrXIFA/s1600/20190826_132323.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE-13LhPB96xsUbkWwfq26rMr8sb1Wtb7DvbYHxmPZq6PDDt6xsfokufu4TzSfjkM3A5xcGsZH3Zbn0102n1YIVpoehS6PS68SQUNriimJJ2nLNJqQY2RnMuPldnZqaEjPyP0E3JdrXIFA/s640/20190826_132323.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Viime viikolla olimme kesäkauden viimeisellä lomareissulla Gümüldürissä kun puhelin soi.<br />
<i>Hei Petra, Orcan tässä soittelee, mitä teille kuuluu?</i><br />
Puhelimen päässä oli suosikkipaikkani Akarçan tämän kesän vuokraisäntämme, jonka tiloissa majoituimme kahdesti. Olisimme majoittuneet paikkaan vielä uudelleenkin, mutta koko elokuu oli varattuna. Syyskuussa paikka on taas vapaana, ja odottelee meitä jos vain saamme työt järjestettyä minilomaa varten. Kesäähän on vielä jäljellä joulukuulle asti, ja monen monta mielenkiintoista paikkaa odottelemassa Egeanrannikolla.<br />
<i> </i><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6OrFIdkgPaMdW2hJmUgGAwjmSlw6vZnPnxvFPKELW_Y0acZ6rzT5owQ69-_6dPLvMxegbWq1DaKHWT7JFF7Pori0I2nifoKj1FZYPOLi5Qbr9JLr64PwhLnXkMcg8uujApJ1TAhrXknah/s1600/IMG_8669.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6OrFIdkgPaMdW2hJmUgGAwjmSlw6vZnPnxvFPKELW_Y0acZ6rzT5owQ69-_6dPLvMxegbWq1DaKHWT7JFF7Pori0I2nifoKj1FZYPOLi5Qbr9JLr64PwhLnXkMcg8uujApJ1TAhrXknah/s640/IMG_8669.JPG" width="640" /></a>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-19963152739873199672019-08-28T13:41:00.000+03:002019-08-28T13:41:05.382+03:00Bulgursalaatti KısırTämä kesä alkoi erittäin helteisesti kun kesäkuun lopussa mittarit lähentelivät päivisin +40 astetta. Kesäisin ei maistu uuniruoka, ja moni lempiruoka saa odotella syksyn viileyttä. Yksi helpoimpia ja maukkaimpia tarjottavia on bulgursalaatti, jota voi muunnella kaapin sisällön mukaan. Salaatti on raikas ja siihen saa tarvittaessa tulisuutta maustamalla. Kısır on yleinen tarjottava turkkilaisilla lasten synttäreillä, vierasvarana ja sen kanssa voi tarjotaan monenlaista kuten viininlehtikääryleitä ja börekiä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6FIAJmlHDZxqA_1ALu8YTN7IptNiwuoKo5OClk1fNlNeGGkB0bI8cSSDuaxf9LlSfwpMulG4uWC7le0eky1uy4PTjUB_nlSj3zCtKg2IqRqOjsOVdU-_YQP7_Hkhmf5VCl8JGQCNL8HR3/s1600/20190821_115538.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6FIAJmlHDZxqA_1ALu8YTN7IptNiwuoKo5OClk1fNlNeGGkB0bI8cSSDuaxf9LlSfwpMulG4uWC7le0eky1uy4PTjUB_nlSj3zCtKg2IqRqOjsOVdU-_YQP7_Hkhmf5VCl8JGQCNL8HR3/s640/20190821_115538.jpg" width="640" /></a></div>
Turkin torit toimivat aika loistavina innoittajina vihannesruokiin, ja vaikka inflaatio on nostanut hintoja rajusti viime aikoina, saa markkinoilta edelleen pussit täyteen satotuotteita melko edulliseen hintaan. Markkinoille suunnatessa on pakko tehdä jonkunlainen lista, tai muuten päätyy herkästi ostelemaan sitä sun tätä houkuttelevaa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipahPjFOkZDaC0kZWxS7wnQTS0rWUn0Fr-CpAiS3QH5nlsONB7M2X_p5cf3FA71sMRYN-m7q2AF3YB-ogQsljerVf6bFebtNUK6v0opSNuz0J_YzlSM7JehJreOXI6mxXvgrZHcumDzBbP/s1600/20190816_080341.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipahPjFOkZDaC0kZWxS7wnQTS0rWUn0Fr-CpAiS3QH5nlsONB7M2X_p5cf3FA71sMRYN-m7q2AF3YB-ogQsljerVf6bFebtNUK6v0opSNuz0J_YzlSM7JehJreOXI6mxXvgrZHcumDzBbP/s640/20190816_080341.jpg" width="640" /></a> <br />
<br />
<b>Kısır -bulgursalaatti</b><br />
<ul>
<li>3 dl hienoa bulguria</li>
<li>2.5 dl kuumaa vettä</li>
<li>3 rkl tomaattipyreetä</li>
<li>1 dl oliiviöljyä</li>
<li>1 tl chilirouhetta </li>
<li>1 tl suolaa</li>
<li>2 sitruunan mehu</li>
<li>0,5 dl granaattiomenauutetta</li>
<li>1 iso tomaatti kuorittuna ja pieneksi pilkottuna </li>
<li>3 suolakurkkua pieneksi pilkottuna</li>
<li>puoli nippua tuoretta minttua hienonnettuna </li>
<li>puoli nippua tuoretta persiljaa hienonnettuna</li>
<li>6 kevätsipulin vartta pilkottuna pieniksi </li>
</ul>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-v1msQmqDjYPT8pI9WCDXlkm3_QNgCqqi_30Yf1aAtNl7AzY7vFRsH347_Zu3-VjLvKaiHflzEmeATPK5XUE3d04ZZojsvYGLzmkl5bx3_L5ZnwQHeguDSD4h1c7drnrhg2UZ7AT8ZssB/s1600/20190813_172441.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-v1msQmqDjYPT8pI9WCDXlkm3_QNgCqqi_30Yf1aAtNl7AzY7vFRsH347_Zu3-VjLvKaiHflzEmeATPK5XUE3d04ZZojsvYGLzmkl5bx3_L5ZnwQHeguDSD4h1c7drnrhg2UZ7AT8ZssB/s640/20190813_172441.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Chiliä voi laittaa enemminkin maun mukaan, ja ellei granaattiomenanuutetta ole tarjolla, voi sen korvata mehulla tai jättää pois. Ehkäpä liraus rypäle-etikkaa tai omenaviinietikkaa sopisi myös korvikkeeksi.<br />
<br />
Vihanneksia ja yrttejä voi vaihdella mielen mukaan esimerkiksi paprikaan, tuoreeseen kurkkuun tai punakaaliin. Tulisuutta salaattiin saa myös käyttämällä paprikapyreetä tomaatin kanssa sekaisin.<br />
<br />
1. Kaada bulgurit kippoon ja lämmitä vesi. Kaada vesi sekaan ja laita kipon päälle kansi tai kelmu. Anna bulgurien kypsyä kannen alla hetken aikaa ja hienonna sillä aikaa vihannekset ja yrtit.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxm-rWPy_ZTP1y2hEN7NShKxATMhO_QTo8AaJDkpHC0ZnClbHMaIdlEOsCTxcu7sgzZuHYbbFJbkvGDtMmTfOXI5Tj_YCC11lcbzC3aiIcgKb89HZJoU8XDX6zICWUfF7R6EhniCeOavTb/s1600/20190813_194928.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxm-rWPy_ZTP1y2hEN7NShKxATMhO_QTo8AaJDkpHC0ZnClbHMaIdlEOsCTxcu7sgzZuHYbbFJbkvGDtMmTfOXI5Tj_YCC11lcbzC3aiIcgKb89HZJoU8XDX6zICWUfF7R6EhniCeOavTb/s640/20190813_194928.jpg" width="640" /></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
2. Kaada bulgureiden sekaan oliiviöljy ja pyree, sekoita hyvin. Lisää sitruunanmehu, chilirouhe, suola ja granaattiomenauute. Lisää lopuksi tomaatit, suolakurkut, yrtit ja sipulit ja sekoita.<br />
<br />
3. Tarjoile salaatinlehtien, sitruunalohkojen ja vihannesten kanssa. Kısırin voi muotoilla pienissä kipoissa keoksi lautaselle.<br />
<br />
Afiyet olsun!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZ_JOpkmcxAmN417SWZiMYzamZL6O_E3XYcs6cscgOEscLFh59WbnrJsvJPc7ChG9F6QnGHjZp-_WaaKrha3rv2w_d72inXw0Hk5PxxCUJFEKbjBc7QakbyTqjp8-87SdNX3T71LcNdUp7/s1600/20190821_120032.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZ_JOpkmcxAmN417SWZiMYzamZL6O_E3XYcs6cscgOEscLFh59WbnrJsvJPc7ChG9F6QnGHjZp-_WaaKrha3rv2w_d72inXw0Hk5PxxCUJFEKbjBc7QakbyTqjp8-87SdNX3T71LcNdUp7/s640/20190821_120032.jpg" width="480" /></a></div>
Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-60661657055657417322019-08-09T11:32:00.000+03:002019-08-09T11:32:52.130+03:00Suomettomat vuodet<i>Muutetaan Suomeen. </i><br />
<i>Minä haluan mennä huomenna suomalaiseen kouluun. </i><br />
<i>Suomessa on kaikki paremmin. </i><br />
<i>Suomessa voisin kävellä itse kouluun ja mulla olisi oma puhelin.</i><br />
<br />
Tälläinen, melko yksipuolinen, pöytäkeskustelu saatiin aikaiseksi eilen kun kerroin tytölle koulujen alkaneen Suomessa. Sen sijaan, että tyttö olisi hihkunut innosta oman loman jatkuessa vielä kuukauden, vedettiinkin esiin suomi-kortti. Emme ole käyneet Suomessa kolmeen vuoteen, joten tytön ikäisen maailmassa toisen kulttuurin kotimaa perustuu nyt osittain suomi vieraidemme habitukseen, juttuihin ja muistojen verkkoon aiemmilta vuosilta. Suomi on kesäloman hiljaiset kadut, mökkirannat, isot pihat, marjat pusikoista ja hieman erilaiset tavat. Osansa on myös varmasti suomalaisilla tubettajilla, joita on seurattu kesän aikana.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj92qw8y00caMatKASGYFLaPqTp9_dmO7TFyvHVSfxvEp0N3wsGVbuZLSx3TirYyjizFsekdZn_zrh2RXPfeAOFBfIcYe7BpgZYwwTUW_Bkv8i6aVk9zqBJSgBd7OjMbd-aQcps_BHZjzaN/s1600/20190618_183232.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj92qw8y00caMatKASGYFLaPqTp9_dmO7TFyvHVSfxvEp0N3wsGVbuZLSx3TirYyjizFsekdZn_zrh2RXPfeAOFBfIcYe7BpgZYwwTUW_Bkv8i6aVk9zqBJSgBd7OjMbd-aQcps_BHZjzaN/s640/20190618_183232.jpg" width="480" /></a><br />
<br />
Olemme kyllä olleet aikeissa mennä Suomeen joka kesä mutta syy olla menemättä on paikallisen valuutan syöksy, joka tekee meille Suomesta järjettömän hintaisen. Joku voisi ajatella, että kotimaan lomia ei voi mitata rahassa mutta kyllä voi, ainakin itse teen niin. Lippujen tilaaminen on tyssännyt siihen, kun olen alkanut pohtia kuluja. Paljon maksaa kahvikuppi ja munkki liiroissa? 100 liiraa? Samalla hinnalla vuokramme bungalowin yöksi kolmelle kera koiran Mordoğanin niemimaan poukamasta. Toiseksi ongelmaksi nousee liikkuminen, sillä olisi kiva nähdä sukulaisia ja ystäviä Lappeenrannassa, Helsingissä, Lahdessa ja poiketa vielä useampaan syrjäseudulla sijaitsevaan mökkipaikkaan. Koko yhtälö alkaa tuntua kalliilta ja hankalalta, joten siirrän suunnitelmat taas seuraavaan vuoteen.<br />
<br />
Ulkosuomalaisten blogeissa on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua siitä, miten kotimaan lomat koetaan omasta ja lapsen näkökulmasta. Toisille ne ovat henkireikiä ystävien ja läheisten kanssa, ja toisille stressaavaa pakkopullaa kaasuteltaessa sukulaisista toisille. Kun seuraa oman lapsen kehitystä kahden kielen ja kahden kulttuurin maastossa, tajuaa ettei niiden yhdistäminen tule aina helpolla. Murteella suomea puhuva lapsi hermostuu toisinaan ihan aiheesta kun hänet ymmärretään väärin. Hyppy turkkilaisesta sosiaalisia taitoja korostavasta vaikutuspiiristä ihan toisenlaista tempoa vaativaan suomalaisporukkaan on pitkä. Kadun kaveriporukassa tyttö on ainoa, jolla on kypäräpakko pyöräillessä, ja olen ihan varma että joskus on rassaavaa selitellä miksi. Miksi meillä tehdään asiat puoliksi toisin kuin muilla.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcVGdwdCDaqZ2yX3NzgdjAm1Tvxrn1zMg2Bw9uxRahJZgcJEvOONKzT4Wc1ysSXj4cPK7aJ3dL0dm-MoVDL_9NEudTitYViCXbcBTloKCDu1MyUTzR5EPONZ6N2ezIXQYaVsJS6haWve7F/s1600/20190604_194452.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcVGdwdCDaqZ2yX3NzgdjAm1Tvxrn1zMg2Bw9uxRahJZgcJEvOONKzT4Wc1ysSXj4cPK7aJ3dL0dm-MoVDL_9NEudTitYViCXbcBTloKCDu1MyUTzR5EPONZ6N2ezIXQYaVsJS6haWve7F/s640/20190604_194452.jpg" width="480" /></a><br />
<br />
Ulkomaanvuosien jälkeen ruisleipä ei maistu samalta kuin ennen mutta syynä on varmasti monissa asioissa tunnetila, ei pelkkä maku. Suomesta roudattu ruisleipä pakkasessa istuu yhtä hyvin aamiaispöytääni kuin suomalaiset tavat Izmirin kuhiseville kujille. Niille ei ole useimmiten tilaa. Tyttäreni tuntee varmasti olevansa toisinaan sekalaisten sääntöjen viidakossa, jossa suomalainen toppuuttelee liian hurjaksi yltyvää pyörän vauhtia turkkilaisen kehuessa rohkeutta. Ihan samoin moni ulkosuomalainen vanhempi kokee kuljettaessaan lapsiaan kulttuurien rajojen yli. Toisella puolella saa puhua kovaa ja keskeytellen, jos haluaa tulla nähdyksi ja toisella puolella taas ei.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7SYV8YaBpTGkcA4c00cHH8AfG7r-Z6Eszk6An0MJIeSpEXaqZ1bfaEEeUU9-pllEL1M9nauCSlallgZWCKSH18xlQ2yvMkNfWm-TV4A8izx5ciL61MNJesPG6rWAsq_iScATneScK1fnL/s1600/20190604_151056.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7SYV8YaBpTGkcA4c00cHH8AfG7r-Z6Eszk6An0MJIeSpEXaqZ1bfaEEeUU9-pllEL1M9nauCSlallgZWCKSH18xlQ2yvMkNfWm-TV4A8izx5ciL61MNJesPG6rWAsq_iScATneScK1fnL/s640/20190604_151056.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
Ulkosuomalaisena äitinä olen ajautunut aitiopaikalle seuraamaan miten eritavoin me aikuiset suhtaudumme lapsen iloon, kiukkuun, yrittämiseen ja tahtotiloihin riippuen kulttuurista ja omista lähtökohdista. Siinä missä turkkilainen lähtee lapsen kujeiluun mukaan, alkaa suomalainen tietyn rajan ylitettyä toppuutella. Eiköhän nyt riitä? Turkkilaisilla taas on rajoja siellä, mitä suomalainen ei tiedosta ja toisinpäin. Ehkä kahden kulttuurin kasvatti oppii tiedostamaan ne automaattisesti, toisin kuin sen äiti?<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEtfnd6e4_mHiHVK6oDH1OzXjLuRBfKjJ7zfKJLuc6txoA533wVbkEN-QB7-qbcAABcvV4BxNZpdiQ55mNVqi1yEinBeVg5llhqp5NdO29T_Bx8Z0mFkXZptwA5afMhDR3Uko-OFgtjlxQ/s1600/20190623_155831.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEtfnd6e4_mHiHVK6oDH1OzXjLuRBfKjJ7zfKJLuc6txoA533wVbkEN-QB7-qbcAABcvV4BxNZpdiQ55mNVqi1yEinBeVg5llhqp5NdO29T_Bx8Z0mFkXZptwA5afMhDR3Uko-OFgtjlxQ/s640/20190623_155831.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<i>Kello on kohta kymmenen, nyt valitsemaan iltasatua. </i><br />
<i>Miksi pitää mennä nukkumaan jo nyt?</i><br />
<i>Ei Yasemin ole vielä mennyt, se ajaa pyörällä pihalla. </i><br />
<br />
Naapurista kantautuu lasten ääniä, ja osa hilluu puistoissa vielä useamman tunnin. Kahden kulttuurin tantereella lapsella tuntuu olevan iän karttuessa enemmin kysymyksiä ja itsellä aina vain vähemmin hyviä vastauksia. <br />
<br />
<br />
<br />Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-9104799270115621190.post-18579619787424059412019-08-01T12:54:00.002+03:002019-08-01T12:54:49.593+03:00Märät uikkaritSuomalaisessa mediassa oli nakujuttuja ennen kesää. Entinen missi kertoi kokemuksistaan nudistirannalla ja Padasjoen nakujuoksussa nähtiin niin suomalaisia kuin myös ulkomaalaisia osallistujia. En voinut olla pohtimatta, kuinka vapauttavaa joillekin turkkilaisille olisikaan pistellä tossulla toisen eteen ilman rihman kiertämää Suomen luonnossa. Eräänä perjantaina olin ystäväni luona lasillisella, ja tarinointi johti saman aiheen juurille. Ystäväni äiti oli ollut lomalla etelärannikolla, ja hämillään vastapäisen hotellin parvekkeella puolialasti koikkelehtivasta ulkomaalaisesta pariskunnasta. Halusin tietää, mitä tarkoittaa puolialasti, sillä se voi paikallisten keskuudessa tarkoittaa kaikkea mahdollista alushousuisillaan näyttäytymisestä kotiasuun. Tässä tapauksessa pöyristystä oli aiheuttanut esiintyminen parvekkeella kylpytakissa. Voihan lentävät baklavat miten kamalaa!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCp1WpEUuTN08wJyAgr4VX09AyRYBLTljzWR9V5Bv4Mrlcau3D8Zr0ugVcXUhkHwK6ymF_qsIJlzxx9oVEIO2urEfD4lqZhSsY_MmcXOgcluK7mdWacmAldVmm0wq4CRE80LwHoq17oepV/s1600/20190718_113253.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCp1WpEUuTN08wJyAgr4VX09AyRYBLTljzWR9V5Bv4Mrlcau3D8Zr0ugVcXUhkHwK6ymF_qsIJlzxx9oVEIO2urEfD4lqZhSsY_MmcXOgcluK7mdWacmAldVmm0wq4CRE80LwHoq17oepV/s640/20190718_113253.jpg" width="640" /></a><br />
Turkkilaisten keskuudessa alastomuuteen suhtaudutaan yleisesti ottaen häveliäästi, mutta vaikutuksensa on myös alueella ja kodin kulttuurilla. On alueita, joissa niin naiset kuin miehetkin pyrkivät peittämään itseään tarkkaan, kun taas sitten vapaamielisien keskuudessa liian lyhyttä helmaa ei tunnu olevankaan. Lapsuuden mökillä alasti saunasta järveen kirmailleena turkkilaisten häveliäisyys tuottaa joskus pieniä kulttuurishokkeja, todennäköisesti puolin ja toisin.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM0twAcoCv14cJ37bQFAHHo6FauHsvY1o_fh9M8uY2jhJkbeIDqi21Lr8gNJbd0_HCqwWrMGMDqroAF_Jt8lsjCrTCLlfv8M2xogQiX4fYZ9-VZlYaHHsRshU4Jl6GEWPCBG4CMbFcnr6k/s1600/20190718_113402.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM0twAcoCv14cJ37bQFAHHo6FauHsvY1o_fh9M8uY2jhJkbeIDqi21Lr8gNJbd0_HCqwWrMGMDqroAF_Jt8lsjCrTCLlfv8M2xogQiX4fYZ9-VZlYaHHsRshU4Jl6GEWPCBG4CMbFcnr6k/s640/20190718_113402.jpg" width="640" /></a><br />
En varmasti ole ainoa, joka on joutunut muistuttamaan Suomen sukulaisia, ettei miljoonakaupungissa voi hakea pihalta pyykkiä kalsareissa, tai vaihtaa uikkareita puun takana yleisellä uimarannalla. Viuhahteleva suomalaismies kalsareissaan aiheuttaa vähintään sydämetykytystä iäkkäämpien naapurin rouvien keskuudessa. Turkkilaiset eivät ole kovin tarkkoja pukeutumiskoodista eri tilaisuuksissa, mutta useimmiten liian vapaamielisen pukeutumisen raja menee tässä; rannalla voi olla pikkubikineissä mutta asuinalueilla ei hilluta puolialasti.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvNW82JISinED9lHIgbOdtRBIDiJAryvm_fQhATC7LOM1hacwMR4Ad4ejdAFMbqFvaTQl0q-NpUQspMVWly5PjPPKC7v6jptdZt_5shDTpfdsSoZumpIMTcYMviyLuhcr7a-qsTgiy4LQW/s1600/IMG-20190630-WA0007.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvNW82JISinED9lHIgbOdtRBIDiJAryvm_fQhATC7LOM1hacwMR4Ad4ejdAFMbqFvaTQl0q-NpUQspMVWly5PjPPKC7v6jptdZt_5shDTpfdsSoZumpIMTcYMviyLuhcr7a-qsTgiy4LQW/s640/IMG-20190630-WA0007.jpg" width="640" /></a><br />
Sunnuntai-aamuna leipäkaupassa viereinen rouva on lähtenyt liikkeelle melko suoraan sängystä. Aamutakin alta pilkottavat vaaleanpunaiset yöpöksyt ja röyhelöpaita, jalkaan on ujutettu aamutossut. Samanlaisia ilmiöitä tapaa koulunportilla, ja ennen ysiä lähikaupoissa. Kun ei vaan huvita pukeutua, voi aamun asiat hoitaa kuitenkin yöpaidassa. Alueelliset erot ovat tulleet itselleni tutuksi pyykinripustuksen muodossa. Etelärannikolla ripustelin kaikki pyykit sen enempää miettimättä parvekkeelle tai pihalle, kun taas Ankarassa huomasin ettei kukaan ripusta alushousuja ja rintaliivejä näkyville. Izmirissä taas tarkkailin ihmeissäni alusta asti naapurinmiestä, joka ripusteli rennosti omat kalsarinsa ja naisväen alusvaatteet parvekkeelle. Ah vapaus ja vapaasti hulmuavat alusvaatteet.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij5O2JkpepAT4pFw0nVOMIaN4R-F-fkXV_N8rxoCfxgfUHnqfWPuhB879ATnr6YKfSyGsNLuHs10QweB9g080RoDHDvasLGfwqPq16qmpUJHY9rjZYXQiCch3qR6daU6TfSsyJsGQkYxfH/s1600/20190625_165727.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij5O2JkpepAT4pFw0nVOMIaN4R-F-fkXV_N8rxoCfxgfUHnqfWPuhB879ATnr6YKfSyGsNLuHs10QweB9g080RoDHDvasLGfwqPq16qmpUJHY9rjZYXQiCch3qR6daU6TfSsyJsGQkYxfH/s640/20190625_165727.jpg" width="640" /></a><br />
Lomaviikolla ihmettelin rannalla makoilevia paikallisia pikkubikineissä ja läpinäkyvissä uikkareissa, ja muistelin erästä toista rantakokemusta, jolloin kaikki muut tuntuivat uivan kukkapöksyissä ja paitulissa. Padasjoen nakujuoksu video huvittaa miestäni, joka on aikoinaan kokenut pientä sydämentykytystä suomalaisen saunakulttuurin takia. Kesän uimareissuilla märät uikkarit on vaihdettu suomalaisten kesken kiemurrellen maximekossa tai pyyhkeen peitossa niin vilkkaan rantatien laidassa, kuin yleisellä rannallakin. Märissä uikkareissa ei istuta autoon eikä huvita mennä rantaravintolaan. Turkkilainen taas laittaa alleen mieluummin pyyhkeen kun alkaa arveluttavaan vaatevaihtoon julkisella paikalla, ja kärsii nihkeistä uikkareista kotiin asti.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv5KFY7P78A0Qy1AxDsU3LxQJJ9N8PyHou1mbXME-JOu6-ddm2E9_Zb7IaLK4-fYhmXI4cr3BDvY6PQBCl6TBnmswjQ_1tnWVxH9VLPXRGhDR2pByXGYUsChJBSaeFOohApmFEWe76tWzU/s1600/IMG-20190717-WA0003.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv5KFY7P78A0Qy1AxDsU3LxQJJ9N8PyHou1mbXME-JOu6-ddm2E9_Zb7IaLK4-fYhmXI4cr3BDvY6PQBCl6TBnmswjQ_1tnWVxH9VLPXRGhDR2pByXGYUsChJBSaeFOohApmFEWe76tWzU/s640/IMG-20190717-WA0003.jpg" width="640" /></a>Petrahttp://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.com10