Muista pakata mukaan juustohöylä
Terveiset Suomen syksystä! Kukapa olisi uskonut, että muuttomme etenee hiuksianostattavan nopeasti kun alkuun päästiin. Nykäisy Izmirin hautovasta elokuusta keskelle Espoon raikasta syksyä tapahtui niin nopeasti, ettemme ole tainneet vielä tytön kanssa ymmärtää olevamme täällä jäädäksemme. Kuuntelen öisin hiljaisuutta, ja ihmettelen päivisin hiljaisuutta. Lillumme välitilassa, jossa tekee mieli ostaa kaupasta päättömästi unohtuneita makuja ja soittaa päivittäin suomikavereille ja varmistaa olevansa oikeasti täällä. Tuijottelen jääkaapin tuotteita joka aamu yhtä ihmeissäni, ja säpsähtelen postin pudotessa luukusta sisään. Tuijottelemme parvekkeella istuvien oravien kanssa toisiamme yhtä kummissamme. Turkkia emme ole ehtineet vielä kaivata, ainoastaan sinne jäänyttä miestä ja koiraa, jotka pakkaavat kotia ja saapuvat myöhemmin. Suomessa meitä odottaneet ystävät ja läheiset ovat olleet kultaakin kalliimpia, ja pitäneet meidät ruuassa, lämmössä ja viitoittaneet tietä kuinka asioita hoide