Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Kaksi asiaa

Vuosi 2020 on alkanut Turkissa kuoppaisesti. Heti vuoden alkuun maa on alkanut järistä. Joulukuusi ja kattolamput heiluivat useamman kerran tammikuun aikana, ja kerran mietimme onko järistysten sarja jo sitä luokkaa, että on parasta poistua talosta. Isompi maanjäristys osui kuitenkin Elaziğin alueelle, jonka pelastustöitä seurasimme mahanpohjassa kylmiä väreitä. Seuraavaksi lumivyöry surmasi kahdessa sarjassa joukon paikallisia ja avustustyöntekijöitä, samaan aikaan kun Izmirissä vesi pulppusi viemäreistä ja myrskysi nostaen merenpinnan keskustan kaduille asti. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli saatu vasta loppuun kun Izmiristä Istanbuliin matkalla ollut lentokone tipahti kiitoradalta. Sormet täristen tekstailin kyseisessä lentoyhtiössä työskenteleville kavereilleni, ja mietin että mitähän seuraavaksi?


Anu Australiasta kertoi ystävänpäivän aamuun kaksi asiaa, jotka halusi kertoa lukijoilleen. Jatkan Anun teemalla ja jaan kaksi asiaa, jotka ovat mielessäni päällimmäisenä tänään. Ystävänpä…

Viimeisimmät blogitekstit

Vauvatalkoita

Joulu keskellä arkea

Kulttuurieroja koulutiellä

Sivuni ulkosuomalaisten ystäväkirjaan

Työn rajoilla

Mistä voi ostaa lisätunteja päivään?

Turkkilaiset ruokatavat

Taloustilanteen tuomaa ja viemää

Kuksantekijä

Terlikit eli sisätossut -tappoase ja vierasvara