Tulkoon perjantai

Blogiin on tullut tauko osittain tarkoituksellisesti, osittain ei. Viime ajan kuulumisilla on helpointa rikkoa radiohiljaisuus itäisen Välimeren osalta. Olemme keskellä poliittista pyörrettä, joka vaikuttaa kaikkiin. Asiaa on mahdoton sivuuttaa, sillä kaikista epäpoliittisimmat ihmisetkin pysähtyvät kahvilan ovelle vilkaisemaan uutislähetystä. Aamulla avaan ensimmäisenä paikallisen Huomenta Turkin, ja samalla kun letittelen tytön tukkaa, selaan netin viime hetken uutiset läpi. Noin vuoden tauko paikallisia uutisia on päättynyt kuin seinään. Tunnelma maassa on odottava, jännittynyt, kireä, toiveikas, hämmentynyt - riippuen mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan.



Mikrotasolla miehen yrityksen avaaminen on vienyt voimia ja kiristänyt välillä hermoja. Tunnelma on ollut sama kuin politiikankin suhteen, toisinaan iloisen toiveikas ja toisinaan kireän raivoikas, kuten viime viikolla kun lupasin tehdä selvää eräästä tavarantoimittajasta henkilökohtaisesti jatkuvien möhlintöjen takia. Monenlaisten asioiden päällekkäisyys, odottelu ja sen sataan paikkaan soittelu vie paljon aikaa. Juuri silloin kun terveellinen ruokavalio ja liikunta olisi paikallaan, se onkin helpointa laittaa tauolle. Kysyn vaan, että miksi ihmeessä? Tällä viikolla palasin aamupuuron ääreen mutta jumppa odottakoon jotain muuta viikkoa.


Torstaina herään ja huomaan aamun oppilaani laittaneen illalla viestin, jossa hän pyytää aamuntunteja vaihdettavaksi perjantaille, sillä vaimon synttärijuhlat ovat lipsahtaneet pikkutunneille. Oppilailla tuntuu olevan kevättä rinnassa, sillä viikon aikana tunteja sovitellaan sen verran uuteen uskoon, että koko aikatauluni tuntuu menevän kevään ohelta uusiksi. Yksityisopettajuuden paras ja ikävin puoli on juuri tässä -- vapaus ja epävarmuus. Autan miestä liikkeellä, ja vien tytön illalla kuvaamataidon tunnille. Aiheena on Picasson maalaus, jota tehdään kankaalle hartaudella, jotta se ja toinen saadaan toukokuun lopun näyttelyyn.

Perjantaina olin aikeissa lähteä kirjamessuille, mutta löysinkin itseni puhelinlaitokselta ja pankista. Olin valmistautunut olemaan vihainen puhelinlaitoksella, mutta kaikki sujuikin helposti ja tarjosivat vielä kahvitkin vaikka menin sulkemaan kiinteän puhelinlinjan. Pankissakin kaikki sujui kuin tanssi, ja täytyy sanoa että pankissa täällä saa yleensä todella hyvää ja nopeaa palvelua. Sen jälkeen hyppään lauttaan, ja ajan kauniissa säässä lahden toiselle puolelle räätälin luo. Selvittelemme saapuneita kangaspakkoja, malleja ja uusia juttuja, sillä olen apuna vaatetilauksen kanssa. Tilaajan mallit istuvat, ja kaikkien ongelmien jälkeen tässäkin asiassa näkyy valoa viime kuukausien rämpimisputken päässä. Viikon viimeiset opetustunnit osuvat perjantain alkuiltaan, jonka jälkeen on hyvä palkita itsensä perinteisellä pizzaa, punaviiniä ja telkkarista illan hömppäsarja.


Tavallisen arkista siis. Taustalla on kuitenkin monen vuoden normaali arki, jonka taustalla maan tilanne on jatkunut melko epävakaisena. Vallankaappausyritys, mellakoita, talouskriisi ja terroristi-iskut vain joitakin mainitakseni. Olemme paahtaneet normaalin kiireisiä vuosia elävän perheen tavoin kuitenkin tavallisista arjen tapahtumsita toisiin; paikkakunnan vaihto, tytön esikoulun aloitus ja eka luokan jännitys, koulujuhlat ja sosiaalisten suhteiden opettelu, työpaikkoja ja niiden vaihtoa. Kaikenlaiset kummallisuudet ovat vilisseet ohi päivän lehtien otsikoissa, mutta arki se vain on jatkunut.

Viime viikon perjantain iltatunneille ajellessa paistoi aurinko, ja ikkunoista tuiversi keväinen tuuli, josta saa helposti flunssan. Auton kello näytti 16.25 seisoessani punaisissa valoissa, taustalla pauhasi Aretha Franklin ja ajattelin juuri silloin, että sehän on aivan sama saako flunssan. Jos on saanut arjen rullaamaan, ja pitänyt koko perheen täysissä sielun ja ruumiin voimissa, vielä hymyn huulessa kaikkien viime vuosien myllytysten keskellä. Tulkoon flunssa, sillä se tietää kevättä. Tulkoon uusia myllerryksiä, sillä entisistä on opittu se, että telkkarin voi sulkea. Tulkoon eteen veroviraston byrokratia, möhlivä firma tai mahdoton oppilas, perjantaikin tulee taas. Tulihan se viime viikollakin.

Kommentit

  1. Varmaankaan ei helppoa kun oppilaat muuttavat aikatauluja, vaatii pitkää pinnaa sellainen.
    Täällä pankin alkavat olla niin digitalisoituja ja pankkikonttoreita vähennetty, että pitää tehdä kaikki itse, ja vastahakoisesti latasin pankkivirkailijan pyynnöstä pankin aplikaation puhelimeeni, ja kysyin että pitääkö jatkossa vielä maksaa niitä pankkimaksuja kun kerta teen kaiken itse sillä aplikaatiolla...(pitää...) Hyvää loppuviikkoa Petra.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on paljon vielä konttoreita, mutta kuulemma monissa pankeissa palvelut vähentyvät ja ohjaavat nettipankkiin hoitamaan asioita. Itsekin hoidan aikalailla nettipankin kautta mutta kyllä konttorissa saa edelleen hyvää palvelua. Mukavaa vappupäivää!

      Poista
  2. Mun täytyy nyt tunnustaa, että multa on mennyt Turkin poliittiinen tilanne ihan ohi. Kuulostaa todella stressaavalta. Yritähän jaksella. <3 Onneksi on niitä arjen pieniä iloja, jotka ilahduttavat. :-) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne on ollut päällä jo niin monta vuotta, että ei se varmasti jaksa enää rikkoa uutiskynnyksiä. Viime kuun vaalit kuumensivat taas tilanteen kiehumaan, ja nyt taas odotellaan seuraavia liikkeitä. Mukavaa vappupäivää!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit