Muutetaanko maalle?

Kesälomalta palatessamme eksyimme Ulamiş kylän lauantaimarkkinoille. Emme olisi koskaan kuulleetkaan koko kylästä, ellei mies olisi alkanut juttusille edellisellä viikolla pientuottajien markkinoilla hunajamies Mehmetin kanssa. Maistelimme Mehmetin hunajaa, ja ostimme mukaan muutaman purnukan. Purnukoissa on Mehmetin yhteystiedot ja lopuksi hunajamies huikkasi olevansa aina lauantaisin Ulamiş kylän markkinoilla. Kylän nimi jäi pyörimään mieleemme ja kotimatkalla koukkasimme päätieltä mitättömän näköiselle kylätielle. Onneksi poikkesimme.


Ohittelimme trakotoreita, yksinkertaisia asumuksia ja tien varsilla meitä uteliaina ihmetteleviä kyläläisiä. Pussit käsissä kävelevien ihmisten joukko lisääntyi ja lopulta saavuimme Ulamişin keskustaan eli moskeijan ja teetupien juurelle. Parkkipaikan löytäminen oli hankalaa, mutta löytyi lopulta kapean kujan varrelta. Kylässä valmistauduttiin talveen, hiilisäkkejä pursusi varaston ovesta ja viereisessä tilassa veivattiin tomaatteja salsaksi. Kyläkuppilan edessä hämmenneltiin yhteisvoimin keşkek puuroa.


Pitkin kylän raittia oli laitettu kasaan puupöytiä, jotka notkuivat hedelmiä, vihanneksia, leipää, limonaatia ja naisten tekemiä ruokia ja voi niitä ruokia! Automme oli pakattu sen verran täyteen koiran täyttäessä takaosan, että ostosten teko oli mietittävä tarkkaan. Ostimme mukaan munakoisobörekiä, tomaatti-sipulibörekiä, munakoisoa, paprikaa, yrttejä, viininlehtikääryleitä ja meille tuntemattomia kikherne-valkosipuli rullia, jotka hupenivat jo kotimatkalla.


Puolihuolimaton käännös päätieltä sai taas haaveilemaan maapläntistä kylässä, juuri tuollaisessa egealaisessa, jollaisia olen nähnyt ennen tänne muuttamista vain tv-sarjoissa. Sellaisessa, jossa saa maistaa vaikka ei osta, ja elämänmeno tuntuu sopivan yksinkertaiselta. Ostin nipun portulakkaa ja persiljaa, koska persijoita sai kolme liiralla mutta otin vain yhden, ei niistä veloitettu. Mummon itse tekemä limonata oli tajuttoman hyvää, ja munia myyvän perheen tyttö hymyili ujona hykerrellen pakatessaan meille kylämunia matkaan. Kylässä käynnin jälkeen jäin miettimään kumpi on pienempi paha, suurkaupungin kuluttavuus vai pienen kylän yksinkertaisuus? Olisiko meistä elämään maalle? Kaipaisinko kaupungin pöhinää vai riittäisikö mereltä puhalteleva tuuli? Samaisen asian kanssa painiskelin jo viime kesäloman jälkeen, vietti maalle muuttoon on tainnut tulla jäädäkseen. Turkissa on viime aikoina ollut käynnissä pienoinen maallemuutto buumi, sillä monet miljoonakaupunkeihin  kyllästyneet ovat päätyneet pieniin kyliin.



Seferihisarin kaupunki kuuluu cittaslow-ketjuun, jossa arvostetaan hidasta elämää ja hidasta ruokaa . En tiedä onko tieto asiasta levinnyt Ulamişin kylään, mutta hyvin tuntuvat kyläläiset sitä toteuttavan. Kukaan ei näytä yhtä kireältä kuin kaupungin aamuruuhkassa taistelevat, eivätkä talousvaikeudet tunnu olevan ykköspuheenaihe teekuppilassa. Pitkästä aikaa vastaan saapastelee miehiä perinteisissä päähän sidotuissa liinoissa ja naisten päätä koristaa kaunis kirjailtu rannikolle ominainen huivi. Izmirissä kyläläisiä voi nähdä korkeintaan harhailemassa pääbussiasemalla. Me taas olemme yhtä eksyksissä olevan näköisiä Ulamişin kylän raitilla.


Yksi löydöistä kylässä on Karakiliçbuğday ekmek, joka paljastuu kotona kunnon ruislimpuksi! Voi sitä ilon määrää! Mummon myymä leipä on niin hyvää, ettei ruisleipää enää tarvitse kuljettaa Suomesta asti. Ulamişin kiviuunista saa vähintään yhtä hyvää, mutta niitä paistetaan vain 20 kpl päivässä. Juuri ennen lähtöä näen hunajamies Mehmetin myyntipöydän, onneksi Mehmetiltä voi tilata hunajaa whatsappilla suoraan kotiin. Ulamisin kylä uinuilee vielä omassa rauhassaan mutta ruislimppuakin voi tilata jo nettikaupasta hunajaakin. Ulamişin kyläkin on siirtynyt jo nykyaikaan. Ehkä mekin pärjäisimme siellä? Vai pärjäisimmekö? Onko täällä keskuslämmitystä? Ehtiikö kolmessa vartissa motaria pitkin kaupunkiin kun tulee kyläahdistus ja ovatko tiet kuravelliä pahimmilla sateilla?


Kylästä ostetuista munakoisoista tehtiin turkkilaista moussakaa eli jauhelihaa ja munakoisoa pannulla. Tämä on tyypillinen lokanta ruoka, ja myös kotiruoka Turkissa. Valmistustapoja on erilaisia ja sekaan voi laittaa muitakin mausteita sekä perunaa ja vihreitä bibereitä.

Patlicanli oturtma

1 kg pieniä munakoisoja
300 g jauhelihaa
2 rkl tomaattipyreetä
4 valkosipulinkynttä puristettuna
1 iso sipuli hienonnettuna
2 isoa mehukasta tomaattia
tuoretta minttua, persiljaa jne. yrttejä hienonnettuna
öljyä
suolaa
chilirouhetta
mustapippuria


1. Pilko munakoisot kuutioiksi tai siivuiksi. Upota veteen, kuivaa ja suolaa halutessasi. Itse en suolannut, sillä näissä pienissä ei ole kitkeryyttä vaan olivat todella napakoita ja herkullisia. Paista munakoisot riittävässä ja kuumassa öljyssä rapeiksi. Siirrä syrjään odottamaan.

2. Kuori ja pilko tomaatit. Hienonna sipulit ja kuullota hetki öljyssä. Lisää tomaattipyree ja sen jälkeen jauheliha. Kun liha on kypsynyt, lisää pilkotut tomaatit. Lisää vettä. Anna muhia niin kauan kunnes tomaatit ovat pehmittyneet kastikkeeseen. Lisää mausteet ja munakoisot, anna muhia pienellä lämmöllä vielä hetken aikaa. Tarjoile tuoreen leivän ja jogurtin kanssa sekä vihersalaatin kanssa.


3. Halutessasi voit paistaa sekaan myös perunaa ja laittaa koko komeuden muhimaan vielä uuniin hetkeksi.

Afiyet olsun ja arvatkaa palataanko tänään leivän hakureissulla Ulamişin kylään?

Maalla vai kaupungissa? Missä on hyvä vai eikö missään kuten tuntuu olevan meidän kohdalla?

Kommentit

  1. Mulle tuli aikoinaan yllätyksenä kuinka älyttömän hyvin minä kaupunkilaistyttö sopeuduin 15 000 asukkaan Belmopaniin. Nykyään huomaan kaipaavani ennen kaikkea sellaiseen keskikokoiseen kaupunkiin: johonkin Helsingin tai Brysselin kokoiseen paikkaan. Suurkaupungit eivät toisaalta ole oikein mun juttuni, niitä on nyt tullut koitettua jo useampia. Jos suurkaupungin tai maaseudun välillä olisi valittava niin varmaankin päätyisin maalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorempana en olisi voinut kuvitella itseäni maalle kun pieni kaupunkikin tuntui pieneltä. Nyt kaipaan nimenomaan rauhaan mutta tosin niin, että ne ison kylän palvelut olisi sopivan matkan päässä. Suurkaupungissa on puolensa, täältä löytyvät helposti omat piirit ja palvelut ovat aina vieressä mutta kasvavan kaupungin haasteet ovat aika raskaita.

      Poista
  2. Voi että miten ihanan paikan löysitte, ja mitkä herkut! Monesti tuollaiset ex-tempore -vierailut johonkin paikkaan ovat ihan parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kylä oli ıhana koska paikasta puuttuu kokonaan se turismipuoli. Markkinoita tai kuppiloita ei olla tehty muille vaan asukkaille.

      Poista
  3. Ihanaa löytää tuollaisia valmiita kotiruokia ja luomutuotteita. Täällä viikonloppuisin kauppakeskuksissa on ruokatoreja, missä voi ostaa eri ihmisten itse tekemää ruokaa, erilaisista etnisistä keittiöistä.

    Maalla on ihana käydä, mutta en kyllä jaksaisi kauan asua maalla, sillä olen niin kaupunkilainen. Se tuli selväksi jo sen vuoden aikana kun tulin tänne takaisin ja asuin vain 50 000 asukkaan kaupungissa ,joka tuntui aivan liian pieneltä minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös ostareissa ja kaupunginosien markkinoilla monenlaista kotiruokaa myynnissä mutta täytyy sanoa, että tämän kylän tuotteet oli huippuja eikä kaikkia erikoisesti tämän lauren juttuja ole muualla tullut vastaan. Nautin kaupungin palveluista mutta väsyn kakofoniaan.

      Poista
  4. Se on vähän kun suomalainen unelma elämästä merenrannalla maaseudun rauhassa, mutta kaupungin palveluilla:). Että saisi kaiken, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä että kuinka yhdistää maaseudun rauha ja suurkaupungin mahdollisuudet?

      Poista
    2. Oletko TARVITTAVAT ylimääräisiä käteisvaroja / hätäapuja?
      Hae lainaa nyt !!!
      ✅ Luottokelpoinen määrä 5 000,00 euroa jopa 500 000 000,00 euroon
      ✅ Joustavat lainaehdot
      ✅ 2%: n matalalla korolla

      Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja:
      Gonzalez Andres Lainayhtiö
      Email-gonzalezandresloan@gmail.com

      Poista
  5. Luin tuon saman jutun Turkin maallemuuttobuumista ja se kuulosti mielenkiintoiselta. Tykkään itse tosi paljon asua maalla, mutta riittävän lähellä pääkaupunkia, jotta sinne voi mennä aina silloin, kun haluaa. Nuorena muistan miettineeni, kuinka vanhempieni asuinpaikka maalla olisi aivan täydellinen, jos se sijaitsisi lähellä isoa kaupunkia ja Algeriassa olemme toteuttaneet tämän haaveen.

    Tykkään siitä, että arki on yksinkertaista ja rauhallista, mutta samalla huomaan, että aina viikonloppuisin ja lomilla kaipaan vastapainoksi kaupungin vilskeeseen. Olen mielestäni napannut molemmista maailmoista ne parhaat puolet. Tällaisessa ympäristössä myös kotoa käsin työskentely onnistuu mielestäni paremmin kuin jos eläisimme Algerissa, jossa heti oven takana odottaisi kaikenlaisia houkutuksia. Olen ajatellut, että keskityn kaikessa rauhassa arkiviikoilla työhön, lapsiin ja eläimiin ja sitten viikonloppuisin ja lomilla nautimme kaupungin tarjoamista aktiviteeteista.

    Ehkä ainoa huono puoli tässä on se, että ainakin Algeriassa huomaan pienillä paikkakunnilla enemmän vanhoillista suhtautumista tyttöjen kasvatukseen, mutta olen nyt lähtenyt rohkeammin karsimaan sellaisia kyläpaikkoja, joissa arvot eivät kertakaikkiaan kohtaa. Lisäksi tiedän olevani hieman introvertti, joten se, että elämä painottuu maalle sopii paremmin kuin elämän painottuminen kaupungin keskustaan. Hieman ekstrovertimmän kohdalla saattaisi tilanne olla toinen. Myös Helsingissä asuimme laitakaupungilla lähellä luontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua kiinnostaisi itseasiassa asua juuri tuollaisessa viriilissä pienessä paikassa, mihin nyt muuttaa paljon nuoriakin. Palveluiden sovittaminen plus työt maaseudun rauhaan on vain ongelmallista. Mehän asumme tavallaan Izmirin keskustan vastarannalla, joka on ihan omanlainen kaupunginosansa, melko rauhallinen ja turvallinen, palvelut tosi hyvät mutta Izmir kasvaa tajuttoman nopeasti. Tänne on muuttanut lyhyessä ajassa niin paljon ihmisiä, että kapasiteetti on kovilla. Minusta ei ehkä olisi mihinkään korpeen mutta jonkun kasvukeskuksen lähelle muuttaisin mieluusti, sellainen olisi nyt vain löydettävä. Kaipaan kyllä menoa ja touhua, mutta suurkaupungissa sitä on toisinaan liikaa. Toisaalta hyviä puolia on juuri se, että täältä on helppo löytää omat piirit, eikä kaupungissa katsota kieroon vaikka poikkeaa valtaväestöstä.

      Poista
  6. Niin, minkälaista olisi arki pienessä kylässä? Rauhallista varmaan, mutta olisiko se pidemmän päälle liian rauhallista? Pääsisikö mukaan "piireihin" vai tuntisiko aina itsensä ulkopuoliseksi? Löytyisikö kylästä samanhenkistä seuraa? Siinähän sitä on pohdittavaa. Suurkaupungit ovat minulle nykyisin paikkoja, joihin menne lomalle, mutta asumaan minua ei niinhin enää saa. En kestä liikenneruuhkia, parkkipaikkojen etsimistä, jonoja ja sitä, että aina on liikaa ihmisä ympärillä. Arjen pitää sujua sujuvasti, eikä siihen saa kuulua metroja eikä tungosta.
    Jos minulla olisi paljon ylimääräistä rahaa, niin ostaisin pienen vapaa-ajanasunnon merenrannalta, pienestä kylästä. Viettäisin siellä viikonloppuja, mutta viikolla olisin palveluiden lähellä. Minulla ei ole mitään tajua turkkilaisesta hintatasosta, mutta olisiko kakkosasunto mahdollinen vaihtoehto teidän tapauksessa? Tai mahollisesti vaikkapa vuokrasellainen vaikkapa puoleksi vuodeksi? Viikot kaupungissa ja viikonloput maalla. Ehkä silloin selviäisi onko maalla asuminen teitä varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkisssa ollaan nyt aika pahassa talouskriisissä, joten kukaan ei uskalla tehdä isoja hankintoja. Ihanteellinen tilanne olisi juuri se, että voisi asua 6kk pienessä kylässä kaupungin ulkopuolella ja 6 kk täällä, työasioiden ja koulun suhteen se vain olisi aika hankalaa joten olisi parempi jos voisimme asua enemmin pysyvästi jossain kasvukeskuksen kupeessa kaupungin ulkopuolella, jossa olisi hyvä koulu ja työt lähellä. Izmiriin jättäisimme varmaan pienen kaupunkiasunnon. Tykkään todella paljon Izmiristä, enkä ihan helpolla täältä irtoudu mutta tosiaan nopeasti kasvava suurkaupunki on aika raastava ympäristö asua toisinaan. Meillä kun ei nuo viikot mene ihan niin, että viikonloppuna olisimme aina vapaalla vaan silloin teemme myös töitä toisinaa, sen puolesta viikonloppukoti olisi hieman hankala ratkaisu.

      Poista
  7. Oikeata ruisleipää Turkissa, täytyypä ensi kerralla ajaa Izmiriin Seferhisarin kautta:)
    Izmir on ihana, mutta siellä on todella liikaa ihmisiä. Kusadasissakin on kesäisin täyttä, mutta sesongin ulkopuolella on ihan mukavaa ja kuitenkin kaikki tarvittavat palvelut pelaavat.
    Ihanin maisema avautuu, kun ajaa Izmiriin Cesmestä motaria pitkin: via duktin kohdalla aukeaa silmien eteen Izmirin lahti ja kukkulat, se on näky, johon en koskaan kyllästy:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kusadasi on kiva mutta se kesän sesonkimaisuus on mulle liikaa, olen asunut niin monta vuotta sesonkikohteessa, etten sitä kestä kun kesällä on liikaa kaikkea ja talvella liian vähän. Kusadasin lähellä on kyllä kivoja paikkoja ja siellä itse kaupungissa hyvät palvelut. Se onkin muuten ihana maisema, tykkään myös Güzelbahcen alueesta, joka olisi sopivasti kaupungin kupeessa mutta kuitenkin vähän oma merenrantakylänsä, hinnat alkavat olla vaan jo aika utopistisia. Kannattaa ehdottomasti poiketa siellä kylässä!

      Poista
  8. LAINA TARJOUS!!! Olemme ROBERTO KENNETH LOAN yhtiö tarjoaa sekä pitkän että lyhyen aika välin lainan rahoitusta. Tarjoamme turvallisia ja luottamuksellisia lainoja hyvin alhainen korko on 3% vuodessa, henkilökohtaiset lainat, velan vakauttamista laina, Venture Capital, Business Loan, Corporate lainat, kasvatus laina, asunto laina ja lainat jostain syystä! Olemme luotettu vaihto ehto pankkien rahoitusta, ja meidän haku prosessi on yksinkertainen ja suoraan eteenpäin. Meidän laina vaihtelee $5 000,00 ja $25, 000000,00. (25 000 000 dollaria). Lisä tietoja: Olemme nopeasti tulossa yksityinen, huomaamaton, ja palvelu suuntautunut luoton anto valinta yleisiä lainoja. Olemme yritys kääntyä, kun perinteiset luoton anto lähteet epäonnistuvat. Jos olet kiinnostunut älä epäröi ottaa yhteyttä meihin tietoa alla sähkö postilla: robertokennety@gmail.com

    VastaaPoista
  9. Oletko TARVITTAVAT ylimääräisiä käteisvaroja / hätäapuja?
    Hae lainaa nyt !!!
    ✅ Luottokelpoinen määrä 5 000,00 euroa jopa 500 000 000,00 euroon
    ✅ Joustavat lainaehdot
    ✅ 2%: n matalalla korolla

    Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja:
    Gonzalez Andres Lainayhtiö
    Email-gonzalezandresloan@gmail.com

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit