Korona-ajan ruokapäiväkirjat 2

Pari viikkoa sitten mies tuli kaupasta onnesta soikeana, sillä hyllyyn oli juuri tuotu tuorehiivaa. Alussa leivoimme hieman liikaakin, mutta nyt olemme pyrkineet rajoittamaan leipomisen maksimissaan kahteen kertaan viikossa. En ole koskaan nauttinut leipomisesta, mutta viime viikkojen leivontasessioiden jälkeen alan ymmärtää miksi toisille leivonta on euforinen kokemus.


Turkkilaiset lapset rakastavat Açmaa, joka on myös tytön valinta leipomon luukulta. Se ei poikkea paljon pullasta, mutta täällä se on usein täytetty oliivilla tai juustolla. Acma korvaa joskus aamiaisen tai toimii koululaisten välipalana vihanneksien kera. Tein tytön mieliksi açmaa ilman täytteitä, vaikka paras olisi kuulemma ollut oliiveilla täytetty.

Leipomolla on paikallisessa kulttuurissa ihan oma paikka, ja se on huomattu koronan aikanakin. Kun ensimmäinen ulkonaliikkumiskielto julistettiin huhtikuussa, ryntäsivät ihmiset ensimmäisenä leipomoihin. Siitähän saatiin aikaan melkoinen kaaos, ja paikalliset virologit nieleskelivät kauhuissaan miettiessään tulevia tartuntoja. Kansaa rauhoiteltiin ilmoittamalla heti perään leipomoiden pysyvän auki, ja ellei kodin lähellä ole leipomoa, luvattiin leipää kuljettaa niihin kortteleihin. Pakatun pussileivän ostaminen tai puuttuva tuoreen leivän tuoksu tuntuu täysin mahdottomalta, ehkä siihenkin tottuu?

Viime viikkoina marketissa on ollut hiivaa tarjouksessa eli kysyntä ja tarjonta on saatu taas kohdilleen. Turkkilaiset eivät ruuanlaittoon vakavasti suhtautumisesta huolimatta ole mielestäni mitään jauhopeukaloita. Anopin mielestä täytekakun tekeminen itse synttäreille kuulosti aivan mahdottomalta, ja muistan hänen kyselleen kolmesti ettenkö tilaisi vaan kakkua konditoriasta. Turkkilaisille leipominen tarkoittaa useimmiten käyntiä korttelin yufka-kaupassa. Loistavia ne kyllä ovatkin, ja parasta on hakea ne omalta yufkacilta, josta saa tuoreita ja ohuen ohuita taikinalevyjä.


Kuluneen viikon ruokia:

Maanantai     Açma ja kikhernesalaatti

Tiistai            Sulu köfte eli lihapullia ja perunaa tomaattikastikkeessa

Keskiviikko   Vihreitä papuja tomaattikastikkeessa ja pilahviriisi

Torstai            Perunasalaatti

Perjantai         Savustettuja kalkkunankoipia ja uunivihanneksia

Lauantai         Linssipullat ja sigara börek

Sunnuntai      Karniyarik eli täytetyt munakoisot

Maanantai     Semizotu yemek eli portulakkapannu

Tiistai             Kizartma eli paistettuja vihanneksia ja perunoita

Açma

42 gr tuorehiivaa
2 rkl sokeria
3 juomalasillista lämmintä maitoa ( n.6 dl)
2 kanamunaa
1 juomalasillinen öljyä ( 2 dl)
1 rkl suolaa
10 juomalasillista jauhoja
Seesamin- ja nigellansiemeniä koristeluun.

1. Murusta kulhoon hiiva, lisää sokeri ja lämmin maito, sekoita.
2. Lisää kaksi munaa, mutta säästä toisen keltuainen lopuksi voiteluun.
3. Lisää öljy ja suola ja sekoita. Alusta lopuksi jauhot. Annan taikinan nousta noin tunnin ajan.
4. Pyörittele taikinasta mandariininkokoisia palloja, anna levätä vielä 10 minuuttia liinan alla. Levitä pienellä kaulimella tai käsin ne pyöreiksi levyiksi (n.15-20 cm halkaisija). Rullaa pitkuloiksi ja kieritä kaksi letiksi. Jos haluat oliivitäytteen, voit lisätä oliivinpaloja nyt niihin.
5. Kiinnitä letin päät yhteen, ja nosta pellille. Anna levätä vielä 10 minuuttia, voitele keltuaisella ja koristele nigellan siemenillä ja seesaminsiemenillä.
6. Paista 180 asteessa noin 15 minuuttia. Ohjeella tulee noin 11-12 acmaa.

Odotan keväisin semizotunippujen eli portulakan rantautumista vihanneskauppaan, sillä siitä saa ihania kevyitä ja nopeita ruokia. Lempparini on paksuun jogurttiin sekoitettu portulakka valkosipulin ja oliiviöljyn kera. Ruokaisampaa siitä saa pannulla. Tätä on kokattu blogissa ennenkin ja portulakan sijaan sopii pinaatti tai melkein mikä tahansa lehtivihreä kuten kiiltomalva, voikukka tai peltoretikka.Turkkilainen perunasalaatti on useimmiten kirkas, ja siihen puristetaan sitruunaa oliiviöljyn ja omenaviinietikan lisäksi. Perunasalaattiin kuuluvat tuore persilja, keitetyt kanamunat, fetajuusto sekä omena- ja perunalohkot.


Viikon varrella mies vastasi oikeastaan kaikista ruuista, ja ne olivatkin hyvin tyypillisiä turkkilaisia ruokia, savustettuja kalkkunoita lukuunottamatta.  Sähkösavustimia en ole Turkissa nähnyt, ja omamme on tuotu aikoinaan Suomesta. Kyseinen ruoka oli viikon aterioista miehen suosikki, tytön suosikki taas oli sulu köfte eli lihapullia ja perunaa tomaattikastikkeessa, kun taas itse valitsen listalta lempparikseni Karniyarikin eli täytetyt munakoisot, jotka on nähty aiemminkin blogissa. Listan viimeinen eli kızartma kuuluu myös kaikkien suosikkeihin vaikkei se niin terveellinen olekaan; öljyssä nopeasti paistetut perunat, pienet tummanvihreät kesäkurpitsat ja tuliset vihreät paprikat kera valkosipulijogurtin.

Viikonloppuna tehtiin tytön toivomuksesta juustorullia eli sigara börek ja linssipullia. Lämpötilat ovat nousussa ja ensi viikolla on odotettavissa ensimmäinen hellepiikki. Se tietää ruokavalion keventämistä kuten aiempinakin vuosina. Koronan myötä ruokarytmimme on asettunut helpommin kohdilleen kuin ennen. Aiemmin ehdimme kokoontua korkeintaan kerran päivässä samaan aikaan ruokapöydän äärelle, nyt yhdessä syömisestä on osattu nauttia.

Mitä teillä on kokkailtu ja onko korona tuonut muutoksia ruokailuihin?

Kommentit

  1. Sama juttu mulla, että en mitenkään rakasta leivontaa. Leivonnassa ärsyttää sekin, kun leivonnaisia tulee aina niin iso annos, että niihin ehtii kyllästyä, ennen kuin ne ovat loppu.

    Teillä on ollut taas ihanan kuuloisia ruokia viikon aikana. Miten siellä ruoka onkin (näin siis olettaisin, ja onhan mulla vähän kokemustakin turkkilaisista ruoista ;-)) niin maukasta, vaikka ainekset ovat yleensä aika simppelit. Johtuukohan se ainesten tuoreudesta vai mistä? Käytetäänkö siellä muuten koskaan mitään pakastevihanneksia tai valmiiksi plkottuja vihannessekoituksia, vai saako kaupoista edes sellaisia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leivonta ei ole koskaan kiehtonut, en tykkää kun mittojen kanssa on oltava tarkkana eikä mulle ole kehittynyt mitään hajua miten ainekset toimivat toisiaan kohti. Ruuanlaittaminen onkin sitten eri juttu, kun se on paljon vapaampaa touhua. Ainekset on kyllä simppelit ja varmaan johtuu laadusta, täällä ei käytetä juuri mitään satokauden ulkopuolella olevaa. Pakastevihanneksia on vähän myynnissä mutten osta koskaan koska ovat tuoreita kalliimpia. Valmiiksi pilkottuja vihannessekoituksia on niin, että vihanneskauppiaat tekevät niitä itse valmiiksi kauden vihanneksista, ne on käteviä jos on kiire. Papujen pilkkomiseenkin kun menee jonkun verran aikaa.

      Poista
  2. Kylläpä teillä on ollut maukkaan kuuloisia ruokia , ainoa mitä en pysty syömään on sinun rakastama munakoiso. Jäi joku kammo sitä kohtaan joskus 18 vuotiaana kun sitä Rhodeksalla söin ja sen jälkeen en oo pystynyt sitä maistamaan.
    Mä olen aika onneton leipomaan, mitään ei olla näinä viikkoina leivottu.
    Mutta Sigara Börekiä yritin tehdä muutama viikko sitten, maku olikin hyvä mutta niistä tuli ihan kauhean paksuja🙄🙄 Ei olis tainnut kelvata sun anopille 😂😂😂.
    Muuten on ollut pannut kuumana ja yhä ollaan vain syöty kerran ulkona take awayn muodossa tässä kahden kuukauden aikana. Se on aika hyvin meille jotka usein syödään lounasta ulkona vapaalla.
    Teillä on ollut aika hirmuisia lämpötiloja mutta alkaako se pikkuhiljaa tasaantua ?
    Täällä on tuollaiset lämpötilat ihan killereitä kun missään ei ole ilmastointeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni ei tykkää munakoisosta, lienee sen verran erikoinen kuitenkin koostumukseltaan. Itse taas rakastan sitä ihan hirveästi, mun tyttö taas ei. Hän syö täytetyistä munakoisoista vain sisukset :) Sigara börekeistä tulee muuten helposti paksuja, jos leikkaa ne palat vähänkin väärin. Kannattaa katsoa youtubesta vaikka joku video, niin näkee miten niistä saa ohuita ja pitkulaisia, tosin maku on tärkein ei ulkonäkö. Täällä on todella kuuma, ja nyt vielä saatiin Afrikasta hiekkapölyä sumentamaan taivasta :( Torstaina helpottanee ja asteet laskee, sitä odotellessa.

      Poista
  3. Börekeihin vielä.... ne oli jo valmiiksi leikattuja ja piti vain "muka " pistää tavarat sisään ja kieritellä . Vaikka mulla oli ne liinan alla kosteassa niin oli pakko laittaa kaks päällekkäin ku hajos niin pahasti. Ukko meinas nauraa vieressä kuollakseen ku kiroilin että ikinä en näitä syö enkä tee itse

    VastaaPoista
  4. Açma on minun lemppari pullakaupassa, yleensä loppu jo klo 10:00 ja kiitos ohjeesta. Korona taitaa olla menneen talven lumia, mutta leipominen on hauskaa, niin ja se tuoksu. Egyptiläiset rinkelit vastaavat vähän açmaa. Siinä kaulitaan pullataikina levyksi ja sen päälle voitaikinalevy. Siitä sitten leikataan ohuita nauhoja, jotka pyöritellään rinkeliksi kuin açma. Kaksi kärpästä yhdellä haukkauksella, pulla & croisant

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit