Pihistä ja panosta Turkissa

Lähes jokaisessa Turkkia käsittelevässä matkailujuttussa kerrotaan maan olevan edullinen suomalaisille. Niin se onkin, suomalaisilla palkoilla. Minimipalkalla isoa perhettä elättävä saa taatusti sinnitellä laskujen kanssa kun taas yhteiskuntaluokan ylimmillä portailla raha on hubaa. Elintasoerot ovat käsittämättömiä. Kiikutan nykyisin tyhjät lasipullot roskisten lähellä istuvalle pullojenkerääjälle. Mies päivystää roskiksen vieressä päivittäin, seuranaan kissat ja naapurikahvilan tarjoama kuuma tee. Samaan aikaan toisaalla, itseäni nuorempi mies kyhää pystyyn uutta ravintolaa, suunnittelee ostoskeskusta tyhjälle pellolle ja rantaklubia jetsetille. Rahalla on vain se merkitys, että sen myötä jokainen uusi tuttavuus on potentiaalinen uhka.


Juuri silloin kun toivo on mennä työmarkkinoilla tai eteen ilmestyy yllättävä menoerä, riittää villkaisu ympäristön suunnattomiin rikkauksiin ja köyhyyteen saamaan palaset oikeisiin mittasuhteisiin. Kun chileläinen tuontiviini on budjettiin liian kallista, alkaa suu tottua paikalliseen Agoran viiniin. Turkki on samaan aikaa kallis ja halpa. Täällä voi elää edullisesti mutta silloin on karsittava jostain. Kotiäitivuodet ovat opettaneet minkä marketin kookosmaito on muita puolet halvempaa, missä on hinta-laatusuhteeltaan hyvä ravintola ja että valojen sammuttelu huoneista säästää oikeasti laskuissa.


Taloudessamme pihistetään tietyissä asioissa, jotta voidaan panostaa toisiin. Autoa emme ole aikeissa hankkia, siitä syystä asumme keskustassa, julkisen liikenteen käyttö on halpaa ja vaivatonta. Kun autoa ei ole vuosikausiin ollut, ei sitä osaa tarvitakaan. Menot, lomat ja liikkuminen hoidetaan sen mukaan. Autot ovat Turkissa kalliimpia kuin Suomessa. Bensakin on Suomea kalliimpaa ja vakuutusmaksut melkoisia. Olemme sisäistäneet myös ajattelun, että parasta liikuntaa on hyötyliikunta, metroon nousemisen sijaan, voi kävellä muutaman pysäkinvälin, fillarilla pääsee usein nopeammin kuin taksilla ja läheisiin ostareihin on ilmaiset bussikuljetukset. Mies kulkee duunimatkan jalkaisin, tyttö viedään ja haetaan tarhasta kävellen tai fillarilla, huonoilla ilmoilla metrolla.


Vanhassa talossa vessat ja hanat vuotavat helposti, olen oppinut tarkistamaan ne, en sytyttele valoja turhaan. Onneksi meillä tykätään enemmin kynttilänvalosta kuin valoisista tiloista. Ohitan useimmiten ruokaohjeet, joissa uuniruokaa haudutetaan monia tunteja ja käytän painekattilaa.  Ruuasta emme tingi, enkä juokse tarjousten perässä mutta ostosvalinnoillaan kauppojen välillä voi säästää aika paljon ja saada laadukasta tavaraa. Vihannekset ja hedelmät ovat kausien mukaan edullisia ja kasvisruokaa meillä syödään useampana päivänä viikossa, se on hyvää, edullista ja terveellistä. Emme osta puolivalmiita, tuontijuustoja, karkkeja, leikkeleitä tai kausien ulkopuolisia tuotteita, laadukkaaseen lihaan, hyviin juustoihin ja lähituotteisiin voikin sitten panostaa. Tykkään tehdä itse juttuja kuten hilloja, sämpylöitä, börekiä ja joskus innostun säilömään. Leivän pitää olla tuoretta ja juuston herkullista. Tosi halvalla saa harvemmin hyvää ja mauttomat tuotteet kolahtavat roskikseen.

Panostamme kahviloissa hengailuun ja ravintoloihin mutta hienoissa ravintoloissa, leffateattereissa tai ostareissa meihin ei törmää. Huonolla kelillä vien tytön Kipan ostarin vitosen maksavalle leikkipaikalle, samalla hyöritään ostarissa ja tehdään ostokset. Izmirissä voi tehdä paljon tuhlailematta. Eläintarha maksaa muutaman liiran, heppa- ja matelijapuisto on ilmainen, piknikpaikkoja on kaikkien ulottuvilla rannassa, julkinen liikenne vie kätevästi joka paikkaan ja jo pelkkä lauttamatka on elämys, puistoja on paljon ja vielä monta paikkaa tutkimatta. Pyöräily on kivaa ja fillareiden oston jälkeen ilmaista huvia. Kaupungin ravintolat ovat suosiossamme edullisuuden ja sijaintien takia.


Panostamme kenkiin ja ulkoiluvaatteisiin, sillä kävelemme aika paljon. Merkkilaukut, hinnakkaat meikit tai vaatteet eivät kuulu panostuksen piiriin, minulle on ihan sama ostanko mekon markkinoilta, marketista vai putiikista kunhan se on kiva ja edullinen. Viime viikolla löysin hauskan kissakuvioisen hameen vitosella markkinoilta. En myöskään häpeile tonkia kipamarketin alelaaria, josta löytyy usein turkkilaisten karsastamia tuontituotteita kuten thaimaalaista vihreää currya, kalakastiketta tai samaisena päivänä myyntipäivän ohittanutta naudanpihviä alehinnoin. Tulen onnelliseksi kun teen edullisia löytöjä, säästöt voidaan käyttää koko perheen yhteisellä vapaalla ulkona syöden, juoden ja herkutellen.

Kampaajaan ja parturiin panostetaan, ne ovat edullisia, siivoojaa ei tarvita kun olen kotona eikä meillä kumpikaan ole supertarkka siisteydestä vaikka järjestys kotona pidetään. Palvelut ovat Turkissa halpoja, joten putkimies, suutari, kuivapesula tai räätäli on minimaalinen osa budjettia. Niitä voi käyttää huoletta. Mieheltä ole oppinut, että kenkien huolto suutarissa, villakangastakkien kuivapesu ja räätälinhuolto pidentävät monen kengän tai ulkovaatteen ikää. Asumiskulut on meillä pidetty aina kohtuullisina, asuimme Ankarassa suhteellisen edullisesti vuokralla ennen asunnon ostoa, nykyisin vuokratulot Ankarasta ja vuokramenot Izmirissä menevät tasan. Hieman uudempi, hienompi asunto maksaisi kuukaudessa useamman satasen lisää ja se tietäisi useammin kyhjötystä kotona eikä kahvilassa. Valintakysymys, onneksi tykkään turkkilaisista mahalleista eli kulmakunnista, jossa asiat on hieman vinksallaan. Tärkeintä on parveke tai pieni piha sekä lyhyt matka niihin kahviloihin ja ulkoilupaikoille.


Viimeisen kuukauden aikana olemme vierailleet turhankin usein lääkärissä, tytöllä on ollut muutama korvatulehdus ja itse hoidin vuosittaiset kontrollit. Korvatulehdukset puhkesivat molemmilla kerroilla viikonlopun vastaisena yönä, joten aamulla suuntasimme läheiselle yksityiselle poliknikalla, samaisessa paikassa kävin kontrolleissa. Kaikkiin käynteihin rahaa upposi yhteensä noin 100 tl eli reilu 30€. Pyrimme käyttämään valtion terveyspalveluita aina kun mahdollista mutta yksityisen poliklinikkamaksut ovat edullisia, joten tarvittaessa sitten sinne. Moni turkkilainen perhe on suurissa veloissa yksityisten koulumaksujen vuoksi, noin 20 000 tl alkavat lukukausimaksut ovat iso summa tavallisille perheille. Tyttö on valtion edullisessa tarhassa emmekä ole aikeissa laittaa tyttöä yksityiseen kouluun tulevaisuudessakaan.


Tällä viikolla tuhlattiin punaviinitarjoukseen viikonloppuna, hyvään naudanpaistiin, tytön askartelujuttuihin, sisustuslehteen, useampaan kahvilareissuun ja leipomotuotteisiin. Pihistelyosuudeksi voi varmaan kutsua useampaa kasvisruokapäivää, tarkkuutta kauppakäynneillä, miehen vapaanviettoa kotona köllötellen eikä ulkona tuhlaillen sekä sateen jälkeen paistavaa aurinkoa, jonka ansiosta voi kulkea jaloin ja pyörällä ja unohtaa ruuhkaiset aamumetrot.


Tulin onnelliseksi uudesta ovimatosta, joka maksoi kalliimmissa kaupoissa 40 tl mutta maidonhakumatkalla nappasin samanveroisen 4 liiralla halpismarketista. Iloitsin vitosen markkinahameesta, viinitarjouksesta ja kauniista ilmoista. Oli kiva nähdä ystävää pitkästä aikaa ja herkutella kahvilassa rupatellen. Kala ja simpukat ovat nyt edullisia ja tuoreita, ilmat kuulaat ja kirkkaat. Talvivarusteita ei tarvitse, koska Izmirissä talvi tarkoittaa lyhyttä syksyä.


Mihin sinä panostat ja missä pihistät?

Kommentit

  1. Täällä ihan sama juttu,tuloerot ihan käsittämättömän suuret.Juuri luin että täällä on eniten köyhiä lapsia suhteessa kaikista OECD:maista.Viime vuosina työssäkäyvä keskiluokka ei enään pärjää palkoillaan kuten ennen.Ja sitten on ökyrikkaita,jotka voivat ostaa mitä vaan,kuten sikakalliita asuntoja vaikka meren rannan viereltä.Itsekin katson aika tarkkaan rahan perään ja mietin että tarvitsenko vai en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elintasoerot ovat kurjia, sen nakeminen paivittain pitaa tarkeysjarjestyksen mielessa. Turkissa inflaatio on taas lahtenyt laukkaamaan ja hinnat ovat nousseet. Taalla on paljon syyrialaisia pakolaisia katukuvassa, hirvittaa ajatella heidan tulevaisuutta.

      Poista
  2. Olipas kiva ja maanläheinen juttu. Arki on arkea kaikkialla!

    Meillä päin asuminen vie järkyttävän summan ihmisten tuloista. Sanovat, että esimerkiksi tarjoilijan tai opettajankaan palkalla ei enää voi alueelle muuttaa. Osalla on toki omistusasunto ajalta ennen hintojen nousua, mutta nuoret ja maahanmuuttajat asuvat joko ahtaasti tai hyvin kaukana työ- ja opiskelupaikoistaan.

    Olin ajatellut, että ruoka vastaavasti on edullista. Kun käväisimme lomalla etelämpänä, sain huomata, että maksamme kyllä myös hedelmistä ja vihanneksista kaupunkilaisen hinnat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkissa on kaupunkien ja kaupunginosien valilla aikamoisia eroja asumiskustannuksissa. Istanbulin parhaimmat alueet ovat todella kalliita, Izmirissa taas voit asua viela ihan kivalla alueella kohtuuhintaan. Asuntojen hinnat ovat nousseet, monilla alueilla asuntojen myyntihinnat ovat tuplaantuneet viidessa vuodessa. Monien tuotteiden hinnat vaihtelevat asuinalueen mukaan, paremmilla alueilla maksetaan persikkakilosta moninkertainen hinta verrattuna köyhempaan alueeseen.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen! Meilla ollaan panostettu kodinkoneisiin, eli ne on hyvan merkkisia ja tarkeaa on myös, etta heidan huolto toimii hyvin jos sellaista joskus tarvitsisi. Vapaa-ajan kengat/kavelykengat meilla on myös hyvat, eivat ole mitaan adidasta, mutta hinta kuitenkin lahelle 100tl ja huomaahan sen kaytössa etta kylla kestavat.
    Saippuat ja monet erilaiset pesuaineet ostan halpakaupoista kuten BİMista, ne oon kokenut ihan hyviksi. Pyykinpesuainetta saisin halvemmalla, mutta en ole uskaltanut muita merkkeja ostamaan koska en pida kovin hajustetuista. Wc-paperin ostan myöskin Bimista tai A101:sta.
    Ravintoloissa kaydaan harvoin, ja yleensa niissa syödaan linssikeittoa tai sitten ihan perus turkkilaista kotiruokaa - eli ei mitaan pihveja kayda ulkona syömassa. Kahviloissa mun mies ei kay ollenkaan, ma kayn vain silloin kun tapaan jotain kaveriani.
    Riisit, bulgurit, valkoiset pavut, makaronit...ostan aina halpakaupoista. Myös jogurtin ostan normaalisti Bimista tai A101:sta.
    Sahköa saastellaan, yösahkölla pyörii pyykinpesukone aina. Valot on paalla vain siina huoneessa, jossa oleskellaan. Kesaisin tuuletin on paalla oikeastaan yöta paivaa, mutta se kuluttaakin vahemman kuin jos olisi ilmastointi. Meilla ei koskaan oo sahkölasku ollut yli 50tl, yleensa n.25tl. Eli aika hyvin, vaikka uunia kaytan illalla kalliimmalla sahkölla.
    Herkkuihin menee mulla itsella vahan liikaa...Normaalisti ruokaostokset teen Bimissa tai A101:ssa. Kaurahiutaleet pitaa etsia muista kaupoista.
    Niin sitten onhan meilla aika kallis talvipeitto, mutta on se kylla lamminkin.

    Nyt vahan aiheen vieresta, minka hintainen on joku normaali vakuutus taalla Turkissa? Mun mieshan lopetti työt, joten hanen pitaa nyt sitten itse maksaa oma vakuutuksensa. Ja ma en todellakaan halua palata tanne Turkkiin jos ei oo jotain vakuutusta, kun on sitten pieni vauvakin. Gazipaşassa ei ole yksityisia sairaaloita eli on vain devlet hastanesi ja sağlık ocağı. Nuo kylla toistaiseksi riittaa meille, kun ei tarvi sentaan Turkkiin jaada synnyttamaan. Mieheni veljella ei kuulemma ole mitaan vakuutusta ja silti kayvat valtion sairaalassa ja sağlık ocağılla.. Paaseekö niihin siis siltikin ilmaiseksi? Ma en nyt oikein tajua tata vakuutusjuttua taalla. Jotkut oleskeluluvalliset ei kuulemma paase edes valtion sairaalaan, mutta kylla ma olen aina paassyt. Silloin kun olin viela turistina matkavakuutuksella niin kavin yksityisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillakin on ihan hyvat kodinkoneet ja tosiaan tuo huoltojuttu on tarkea asia. Itse ostan myös monia juttuja halpakaupoista kuten vessapaperia tms. mutta tosiaan pyykinpesuaineita ja tiskiaineita en uskalla ihan halpoja ostaa hajusteiden yms. takia. Meilla on ilmalampöpumppu mutta ei kaytetty sita kertaakaan kesalla, ei karsita kauheesti kuumuudesta ja tuuletin on meillekin ihan riittava, ilmastoinnista en tykkaa muutenkaan kun saan siita aina nuhan. Vakuutusten hinnat vaihtelee mutta kasittaakseni ihan perusvakuutukset alkaa noin 100 tl/kk ylöspain, sun miehen kannattaa varmaan tarkistaa kannattaako ottaa yksityisvakuutus ( mita tietynhintainen kattaa) vai maksaako sgk:lle itse kk-maksu? Kasittaakseni kaikki kansalaiset voivat kayttaa nykyisin valtionsairaalaa, tama kannattaa tarkistaa SGK:sta mutta olen ymmartanyt, etta esim. köyhyysrajan alapuolella elavat anovat toimiston kautta luvan ja ovat oikeutettuja kayttamaan palveluita. Sina paaset valtionsairaalaan senkin takia, etta kuulut miehesi sgk:n piiriin, jos oleskelulupalainen on hommannut muun vakuutuksen kuin maksaa sgk-maksun, ei han silloin kasittaakseni ole oikeutettu valtionpalveluihin ellei sitten ole perhesiteen kautta sidottu.

      Poista
  4. Edelliseen postaukseen haluan lisätä, että ainakin näin suomalaisen korvaan kuullen on tyttäresi päiväkoti todella laadukas, kun siellä pystytään järjestämään noin paljon kaikkea tekemistä, kakkua ja ulkopuolista vierailua. Voisin hyvillä mielin laittaa itsekin oman lapseni tuollaiseen päiväkotiin :)

    Tuli yllätyksenä, että Turkissa autot ovat kalliimpia kuin Suomessa! Silti siellä suurin osa huristelee autoilla suuntaan ja toiseen (myös nämä vähävaraisemmat). Olen jostain syystä saanut jopa sellaisen kuvan, että turkkilaisille auto on kaikki kaikessa ja ainakin yksi auto löytyy perheestä.

    Ettekö muuten osta karkkia ollenkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen ollut tosi tyytyvainen tahan mennessa tarhaan ja tykkaan tytön opettajasta. Nimenomaan tuo aktiviteettien ja retkien jarkkaaminen on iso juttu, meista on kivaa etta tyttö paasee erilaisiin paikkoihin kuten museoihin, teatteriin, nayttelyihin tms. ja oppii samalla kayttaytymaan sellaisissa tilanteissa. Turkissa osamaksu on iso juttu, sanoisin etta moni auto on ostettu sellaisella, osa autoistahan kulkee kaasulla, joka on halvempaa kuin bensa. Auto on monelle lahes pyha asia, huoh....En itse tykkaa juuri karkista, eika mieskaan, Turkissa karkit on yleensakin pahoja joten ei kylla osteta, miehella pitaa olla valilla teen kanssa keksia ja oma paheeni ovat suolaiset jutut.

      Poista
  5. Minulle oli yllätys, että autot ovat Turkissa kalliimpia kuin Suomessa!! Olen luullut, ettei juuri missään uudet autot maksa niin paljon kuin täällä! Algeriassa on vähän kummallista, että uusi auto maksaa n. 1/3 Suomen hinnasta, mutta taas käytetyt autot voivat olla kalliimpiakin kuin täällä! Tietysti uuden auton ostajalle se on Algeriassa hyvä juttu, kun auton arvo ei alene niin nopeasti kuin täällä! Bensa on Algeriassa myös tosi halpaa! Mutta sitten ne elintaso-erot... Vaikka Algeria on periaatteessa rikas kaasuntuottajamaa, sieltä löytyy esim. ihmisiä, jotka ovat vaikka valmiita myymään munuaisensa saadakseen rahaa :(. Toisaalta osa elää niin uskomattomissa " linnoissa", etten ole missään muualla sellaisia nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkissakin on niin, etta kaytettyjen autojen hinnat pysyvat todella korkeina, johtuu korkeasta verotuksesta ja korkeista autovakuutuksista. Taalla moni ajaa kaasulla, koska bensa on niin jarjettöman kallista. Elintasoerot ovat aikamoisia vaikka monen asema onkin parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, parantunut terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat auttaneet asiaa ja moni on noussut köyhyydesta kohti keskiluokkaa.

      Poista
    2. Turkkiin muuttaessa, me ostimme verovapaan auton Suomesta...koska se oli siellä 10 000€ halvempi kuin turkissa. Siis jopa verovapaa auto on halvempi Suomessa. Täällähän näyttää olevan myös tapana osamaksun lisäksi työsuhdeautoetu, hyvin yleinen. Nyt kun olemme tutustuneet autoasioihin, niin monissa työpaikoissa saa täyden autoedun bensoineen kaikkineen. Olisiko verotus jotenkin yrityksille hyväksi, kun lupaavat kaikille auton? Siis esim Metsolla on ihan jokaisella työsuhdeauto ja useassa vastaavassa työssä. Samoin autokaupoissa törmää vanhalla "rötisköllä" ajavan perheen, joka katselee uutta bemaria ;)! Varmaan isukki saanut uuden työpaikan. Bensa on aikalailla samoissa hinnoissa kuin Suomessa, siis ainakin tällähetkellä. Suomessa voi olla nyt himpun verran kalliimpaa

      Poista
    3. Työsuhdeautot on yleisia, isoissa kv. firmoissa. Myyntityössa samoin mutta työsuhdeautojen kaytön kontrollikin on tiukkaa monissa paikallisissa firmoissa. Kaytetyn auton arvo pysyttelee korkealla verotuksen ja vakuutuksten takia. Bensa nayttaisi maksavan Suomessa noin 1.7 € ja Turkissa 4.8 tl, ostovoimaan suhteutettuna Turkissa bensa on varmasti maailman kalleinta, liiran kurssin surkea tila tekee hinnat halvoiksi ulkomaalaisille muttei paikallisille. Alkuvuoden bensavertailussa maailman kalleinta bensaa sai Norjasta, Hollannista, Italiasta ja Turkista.

      Poista
  6. Hei, taas mielenkiintoinen postaus, jonka ajatuksia komppaan täysillä. Itse mielelläni ensin säästän ja sitten ostan käteisellä. Usein kuitenkin tarpeelliselta tuntunut ei sitten rahojen ollessa kasassa enää tunnukaan niin tarpeelliselta ja jää ostamatta:) Turkkilaiset taas minun kokemusteni mukaan rakastavat shoppailua ja saattavat ostaa pienimmänkin ostoksen luottokortilla osamaksulla.
    Meille on myöskin tullut tavaksi roudata hyvät, mutta huoltoa vaativat kengät ja laukut kesällä mukaan Turkkiin ja siellä omalle suutarille, joka tekee työnsä hyvin ammattiylpeydellä ja meille halpaan hintaan. Suomessa suutarin taksat ovat valitettavasti niin korkeat, että niillä hinnoilla saisi usein jo uutta.
    t. Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillakaan ei juuri osamaksulla osteta mutta turkkilaisilla kotitalouksilla taitaakin olla aikamoinen velkataakka juuri taman velalle oston vuoksi. Muistan kun ennen ruokakaupassakin ihmiset ostivat osamaksulle ruokaa ennenkuin se kiellettiin! Kasityö on edelleen halpaa Turkissa, harmi etta monella suutarilla ja raatalilla ei ole enaa työnsa jatkajaa kuten ennen ja lappu laitetaan luukulle, kasityön hinta ja arvostus nousee varmasti sitten kun tekijöita ei enaa ole.

      Poista
  7. Säästäminen on kivaa, voi sitä tunnetta kun on onnistunut löytämään jonkun saman tarvitsemansa tuotteen paljon halvemmalla jostain muualta :) Kauppojen välillä on kyllä eroja, samojen tuotteiden hintavertailua tehdessäni olen huomannut että Migros on kallein ja melkein kaikki maksaa siellä enemmän kuin Kipassa. Meillä panostetaan luomukosmetiikkaan ja luomuruokaan, tosin kaikkea ei kyllä ole mahdollista ostaa luomuna. Samoin pesuaineet, lelut ja muut mahdollisimman myrkyttömiä ja tarvittaessa pyydän tuomaan Suomesta jos täältä ei löydy.

    Kodinkoneita ostaessa mietitään sähkön kulutusta, esimerkiksi uusi ilmalämpöpumppu kuluttaa selvästi vanhempaa vähemmän. Kesällä on pakko käyttää kun täällä on niin kuumaa ja kosteaa öisinkin ja kärsin kuumuudesta mutta sen sijaan lämmitystä ei juurikaan tarvitse, ainakin viime talvi meni lähes ilman kun aurinko paistaa suoraan ja lämmittää. Nyt syksyllä iloitsen siitä ettei tarvitse viilentää eikä lämmittää niin tulee mahdollisimman pieni sähkölasku. Kylmemmissä kaupungeissahan kaasulaskut talvisin voivat olla melkoiset ja vuokrat kalliimmat kuin täällä.

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tykkaa kauheasta tuhlailusta ja hyvien kauppojen tekeminen lammittaa kylla mielta. Migros on minustakin tosi kallis vaikka kaynkin siella valilla, meidan lahimmat isommat marketit ovat migros ja tansas, joissa on kylla hyva valikoima. Carrefour on minusta kallis yleisesti mutta kayn siellakin toisinaan, kipa on kylla ehdottomasti edullisin.Ilmalampöpumpun kulutuksessa on tosiaan eroja, taalla ei ole laheskaan sellaista kosteutta kesalla kuin Antalyan alueella joten ei olla tarvittu mutta talvella kaytimme viime vuonna joulukuussa, tammikuussa ja jonkun verran helmikuussa. Ankarassa meilla oli keskuslammitys ja talot on siella rakennettu paremmin kuin rannikolla, toisaalta siella palkkatasokin on parempi kuin rannikolla.

      Poista
  8. Kiva kirjoitus!! Koreassa elintasokuilu on paljon suurempi kuin Suomessa, mutta ei silti varmasti Turkin mittakaavaa. Meillä säästetään hieman eri asioista, minä ja mies. Minä en osta merkkilaukkuja tai -kenkiä (siis hyviä kenkiä juu, mutta en _merkki_ sellaisia, ainakaan sen merkin takia), en tuhlaa turhaan kosmetiikkaan, vaan ostan sen mitä käytän, kaupasta lähtee mukaan kauden vihanneksia ja ruokaa tehdään paljon itse. Toisaalta ruokaan voidaan silloin tällöin myös törsätä, samoin matkusteluun. Vuokrataso on täällä maalla huikeasti alhaisempi kuin Soulissa, samoin tietyt palvelut, mutta mikään edullinen maa ei Korea todellakaan ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkustelu on ehka suurin miinus naiden kotivuosien aikana eli siita on jouduttu saastamaan, varsinkin matka Suomeen tuntuu nyt tosi kalliilta kun Turkin liira on alhaalla ja eurohinnat tuntuvat ihan jarkyttavilta. Toisaalta olen ihan tyytyvainen etta olen paassyt joka vuosi johonkin lomalle, tana vuonna pariinkin kertaan lahialueilla, ensi vuonna toivottavasti Suomeen.

      Poista
  9. Meillä panostetaan lasten kouluun, vaatteisiin, ruokaan ja nettiin. Haluamme syödä muutakin kuin riisiä ja papuja, joten välillä ostamme kilohinnaltaan kalliimpaa kalaa, parempilaatuista öljyä tms. Paikalliset vaihtavat mattoja ja sisustusta 2 x vuodessa, uusien (alle vuoden vanhojen talojen) asuntojen seiniä kaadetaan ja tapetteja vaihdetaan. mutta me emme koe sitä tärkeäksi, säästämme siis siinä. Paikallisten tapaan meillä ei ole televisiota jokaisessa huoneessa, ainoastaan olohuoneessa. Auton käyttö täällä on edullista ja työmme puolesta tarvitsemme autoa. Julkinen liikenne ei toimi niin hyvin kuin suomessa, bussit on pieniä ja vanhoja, aina et mahdu edes kyytiin. Paikalliset käyttävät paljon takseja taksin käyttö on edullista.
    Sähkö ja vesi on edullista, mutta silti olemme rakennusvaiheessa jättäneet ylimääräiset lamput pois, niistä tulee säästöä sähkölaskuun. Jos vertaan itseäni paikallisiin, säästän vaatteissa. Naisilla on kymmeniä kotimekkoja ja uusia ommellaan. Itselläni niitä on muutama ja tarvittaessa ostan uuden kankaan, vaikka kankaat täällä ei ole edes kalliita :)

    Tiivistettynä, paikalliset syövät yksipuolisemmin ja panostavat kotiin. Me taas panostamme monipuoliseen ruokaan ja lapsiin. Unohtamatta äidin internet riippuvuutta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellapa ollaan innokkaita sisustajia! Olisikohan siella Ikealla hyvat markkinat, ei taida olla viela rantautunut sinne? Taallakin on tapana laittaa uuteen kotiin kaikki uusiksi mutta ei ehka ihan noin usein. Taallla on hyva julkinen liikenne, uudet valineet ja vuoroja tiheassa. Ma luulen etta taalla paikalliset syövat yleisesti ottaen hyvin eivatka pihtaile ruuasta ellei ole ihan pakko, autoihin monella menee varmasti aikalailla rahaa ja vuosittaiset lomatkin maksetaan osamaksulla jos ei satu rahaa olemaan.

      Poista
    2. Just tällä viikolla löysin ikean täältä. Olin innoissani menossa sinne ja mielessäni ostelin jo kaikkea tavalla johon olin tottunut Suomen ikeassa. No kauppa oli 5m x 5 m ja tavarat todella kalliita. 99e pöytä ja tuolit oli yli 300$

      Huonekaluja kurdi kodeissa ei ole, mutta valaistuksiin, mattoihin ja kaikkeen koristukseen panostetaan. Huonekalut täällä on todella kalliita.

      Poista
    3. Ikealla oli alussa Turkin monissa kaupungeissa myyntikonttoreita, joissa kaytiin tilaamassa tavaraa kotiin toimitettavaksi. Nykyisin Ikea on jo isoissa kaupungeissa, Istanbulissa on useita mutta taalla Ikea ei ole mikaan superhalpa kuten Suomessa, hinta-laatusuhteella paikallisia juttuja tai kasityöna tehtya voi saada halvemmalla. Taalla huonekaluhintojen haitari on tosi laaja, kaikkea löytyy. Jos sulla on aikaa ja intoa niin olisi kiva kuulla miten siella koteja sisustetaan ja millaisia ovat kodit, kerrostaloja vai omakotitaloja? Kiitos kommentista Sofia!

      Poista
    4. Juttelimme paikallisen Ikean "omistajan" kanssa, hän sanoi, että tuotteet tänne tuodaan juurikin Turkista. Olemme nyt yrittäneet löytää vanhemmalle lapsellemme isompaa sänkyä kun kaveri kasvaa entisestä yli. 2 päivän kiertelyn tuloksena oli se, että sängyn mukana tulisi ostaa lähes koko huoneen sisustus, vaatekaapit yms... vielä on muutama liike kiertämättä, toivotaan et niiltä löytyisi sopivan kokoinen ja hintainen :)

      Voisin yrittää tässä sairastelurumban keskellä kirjoitella postauksen siitä :)

      Poista
    5. Okei no sehan on mielenkiintoista etta ne tulevat tata kautta. Taalla on muuten sama etta suurin osa kalusteista myydaan aina pakettina, olen ihan kurkkua myöten taynna niita samannaköisia ja -tyylisia makkarin ja olkkarin seka lastenhuoneiden kalustuksia, hrrrrr ja monesti se paketti on edullisempi kuin yksi osa suhteessa joten moni ostaa sen paketin. Tasta syysta meilla taitaa olla sekaisin ikeaa ja entisöityja romuja :D No niin nyt kun liikkeita kiertelet niin jospa sielta tulisi lisaa ideaa sisustuspostaukseen, onnea ostoksiin!

      Poista
  10. Meillä panostetaan asumiseen ( vaikkakin tällä hetkellä Helsingin kotimme on hieman liian pieni), ruokaan ja lapsiin (harrastukset, koulu...). Tykkäämme myös matkustella, mutta viime aikoina matkat ovat rajoittuneet lähinnä Suomi-Algeria välille. En panosta merkkilaukkuihin, tai - kenkiin tai yleensäkään omiin vaatteisiini. Lapsillekin ostan aika paljon vaatteita kierrätettynä. Myös Algeriassa on aika pakko olla auto. Pääkaupungissa ehkä saattaisi pärjätä ilman, kun voisi käyttää metroa ja ratikkaa ja nykyaikaisia busseja, mutta meiltä on pääkaupunkiin n.30km. Meillä ei osteta mitään velaksi/ osamaksulla, vaan säästämme rahat ensin. Tämä on mielestäni auttanut taloudenhallintaa. Suomessakin moni on pulassa osamaksujen ja pikavippien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista mista luin mutta Turkissakin monella kotitaloudella on aikamoisia rahaongelmia osamaksujen kanssa. Kavimme eilen tasmaostoksilla ja katselin sunnuntaihulinassa kuinka kortit vinkuivat, aika moni osti vaatteita ja kenkia useammalle osa-maksulle, niista kertyy aikamoinen summa jos niita on pilkottu useammasta ostoksesta pitkin vuotta maksettavaksi.

      Poista
  11. Ihmeellisen kauniita värejä ja valoa näissä kuvissa! Kiitos siitä.

    Minulle ovat tärkeitä harrastukset, matkat ja koti. Mutta harrastukset ovat edullisia ja koti voi tarkoittaa tuoreita kukkia, kotona leivottua leipää ja kauneutta ja rauhaa. Sitä, että on siistiä ja viihtyisää. Säästän hankinnoissa. Matkatkin ovat aina ns. budjettimatkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katveita! Meillakin on nyt halvat harrastukset, kavely ja pyöraily, kuntosalille tekisi mieli mutta talla hetkella ei mahdu aikatauluihin. Meillekaan ei hankita turhuuksia, tytölle jotain pienta tarpeellisten lisaksi valilla, tarra-arkki tai uudet nipsit ovat kiva yllari toisinaan.

      Poista
  12. Me panostetaan turvalliseen autoiluun - kun ajetaan paljon, vaatteisiin, ruokaan ja kotiin. Meillä pihistellään vastaavasti matkustamisessa ja harrastuksissa. Koulu on pääsääntöisesti ilmaista (2/3) ja ensi vuonna kaikille kolmelle.

    Elintasokuilu on suuri täälläkin, tosin sillä erotuksella että täällä on helppoa sulkea halutessaan silmänsä köyhyydeltä koska se on alueellista. Mun työpaikka on kuitenkin siellä missä köyhyys on suurta ja siellä kohtaan sit taas sen kodittomuuden, päihdeongelmat, käsistäriistäytyneet mielenterveysongelmat, köyhyyden... päivittäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se onkin jarkevaa jos paljon autoa kayttaa. Meilla ei voi sulkea silmia köyhyydelta vaikka sen voi hyvilla asuinalueilla valilla unohtaakin. Menimme eilen metrolla ostoksille, metroreitti kohti Izmirin lentokenttaa on osittain matka siihen osaan kaupunkia, jonka voi omassa arjessa sivuuttaa, slummeja ja köyhyytta. Ihan hyva reitti kun on menossa ostoksille, haviaa itsestaan halu ostaa kaikkea turhaa. Köyhyyden ja sen lieveilmiöiden kohtaaminen on hoitotyössa taatusti työn raskaimpia osia.

      Poista
  13. Suomessa tuloerot ei näy yhtä selvästi kuin Turkissa, usein Turkissa käynti onkin sellainen herätyssoitto. Sitä tajuaa paremmin ettei tietyn merkkinen paita tai laukku tee onnelliseksi kun näkee ihmisiä joille jo ruuan saanti pöytään on suuri juhlan aihe. Meillä säästellään yleensä arjen asioissa. Ei ajella turhaan, valitaan ne halvemmat perustuotteet kaupassa ja yritetään säästää sähkössä. Yleensä Turkin lomat onkin meille niitä panostuksen kohteita. Edullisemman elintason takia Turkin reissuilla saatetaan käydä leffassa ja istua kahviloissa mitä ei Suomessa yleensä tehdä.

    Nyt uuden tulokkaan myötä oon myös löytänyt kirppikset. Lapselle saa ijan uudenveroisia vaatteita alle eurolla! Vielä kun saisi tuon miehen ymmärtämään ettei kirppareita käyttääkseen Suomessa tarvitse kuulua köyhimpään luokkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, elintasoerojen keskella elaminen on raskasta, emme itse ole rikkaita tai edes varakkaita mutta meilla on kaikki tarpeellinen ja suunnattoman köyhyyden nakeminen on kamalaa, se laittaa yrittamaan ja turha valitus loppuu aika nopeasti. Turkkilaisille kaytetty tavara on tiukka paikka mutta ei enaa kaikille, meidan tytön pienet vaatteet menevat ystavaperheelle jonka mies on plastiikkakirurgi mutta arvostaa kierratysta!

      Poista
  14. Kiitos Petra hienosta postauksesta! Tama on kuin pieni kirja, joka antaa paljon myos ajattelemisen aihetta..:)

    VastaaPoista
  15. Tosi paljon uutta tietoa Turkista:) Esimerkiksi tuo, että auto on kalliimpi ja bensat kalliimmat. Kurja, että on elitasoerot ovat niin suuret. :/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit