Makkaroita vyötäröllä

Yksi aihe, jota en vieläkään oikein hallitse on osallistuminen kilokeskusteluihin. Ne ovat kuitenkin olennainen osa naisporukoiden ikuisia keskustelunaiheita. Makkarat mahassa, käsissä ja pyllyssä. Kaksi asiaa olisi opeteltava, kilotavoite, johon tähtäät, huom. sama tavoite voi olla ikuinen. Saavutuksilla ei ole kauheasti merkitystä. Toinen on se oman kehon makkara, josta pyrit eroon. Hetki turkkilaisten naisten dieettijuttuja kuunnellessa vetää hiljaiseksi, vinkit ja mutu-tieto vyöryy päälle. Hieman varakkaampi osa väestöä maksaa mukisematta monta tonnia erilaisista mesohoidoista kun taas tavan kansa tyytyy luontaistuotekaupan hyllyihin tai poppakonsteihin.


Olen aikoinaan kokeillut kaalikeittodieettiä mutta se taitaa olla ainoa tosi dieettikokeilu. Ei vakuuttanut. Kaali ei maistunut sen jälkeen pitkään aikaan. Sen mullistavimpia tuloksia kaalikeiton litkimisestä ei tainnut seurata. Turkkilaisilla tuttavillani on sen sijaan historia lukuisten mömmöjen, dieettien ja erilaisten juomamixien saralla. Mullistavat tulokset eivät aina ole se idea vaan kokeilu ja innokas tiedonjakaminen. Niin tässä kuin muussakin asiassa on oltava sanottavaa ja kokemuksia. Kerrohan Petra mitä aineita te siellä Suomessa käytätte laihduttamiseen? Kaalia.


Viime viikolla tuttavani pelmahti viereeni itkuisena ja sekavana. Mitä on tapahtunut, jotain kamalaa? Kilpirauhasarvot heittävät miten sattuu eikä lääkitys pysy perässä, ulisi kaverini. Parin kuukauden ajan ykkösaiheena oli ollut laihdutus kun tavattiin. Kaverini käveli ja joi luontaistuotekaupan ihmeainetta, yrtti-mauste-hedelmäuutetta. Puhdistaa kuonat ja räjäyttää ihrat, vakuutti kaveri kaikille. Katsokaa, kilot senkun liukenevat. Niin tekivät mutta sellaista tahtia että tarvittiin lääkäriä mielialan ja kilpirauhasen rauhoittamiseen


Laihtumisen perässä ollaan monissa tv-ohjelmissa. Ruudun kautta opitaan kuinka valmistetaan kotikonstein mönjä selluliittia vastaan, kaulan helttoja hierova rouhe tai napakka detoxjuoma puhdistamaan sisuskaluja. Omenaviinietikkaa, inkivääriä, sitruunaa, kurkumaa, jogurttia, pinaattia, soodaa sun muuta. Luontaistuotekaupassa sitä vasta tarjontaa onkin, on kuivatuista luumuista tehtyä uutetta, oreganojuomaa ja mystistä mausteseosta. Kaikkien avulla luvataan puhdistumista, aineenvaihdunnan ihmettä ja pyllymuhkuroista eroonpääsyä. Kahviloissa ja baareissa on kahvilistan vieressä detox-osio. Punajuurta, inkivääriä ja muuta terveellistä trendikkäästi.

Omista makkaroistaan tulee tietoiseksi Turkissa. Suku ja kaverit huomaavat kaiken ja kommentointi kuuluu asiaan. Eilen kaartaessani fillarilla tarhalle, tuttu naisporukka möykkäsi tien toiselta puolelta niin että tienoo raikui, kamala miten sä kuihdut. Mitä uutetta käytät? Olet paljon kivemman näköinen kun on jotain lanteilla, lohkaisi anoppi viime kesänä kun tavattiin taas pitkästä aikaa. Mukavan pyöreä anoppini on aina ollut sitä mieltä että pasteijat, sokeri ja voi kuuluvat oleellisesti jokaiselle aterialle. Ei ole valkoisen leivän voittanutta, suolaton ruoka on pahaa ja voi on mauste. Niin ja ihmisellä on luontainen sokerinpuute, ellei sitä saa tarpeeksi. Anopin mukaan silloin tulee vihaiseksi ja se voi johtaa jopa huonoihin naapurisuhteisiin. Miettikääpä sitä! Ensimmäiseksi lahjaksi anoppi toi aikoinaan jälkiruokakulhoja ja muistutti käyttämään niitä. Kukaan ei tykkää vaimosta tai naapurista, joka ei leivo ajoittain jotain ihanan rasvaista, sokerista ja epäterveellistä.


Kurssin ekan viikon jälkeen tiesin kuka on laihiksella ja kuinka paljon jokainen painaa. Kuka haluaa laihduttaa ja mistä. Ebru 75 mutta tavoite 65, Zeynep tasainen 57, Ece 80 mutta hyvää vauhtia tiputtaen 2 kiloa per kuukausi jne. Omia lanteita, reisiä ja makkaroita pyöritellään, ihramakkarat ja pinkeät reidet ovat yhteistä huvia. Naisten kesken konservatiivisesti pukeutuneet nostavat helmaa ja tökkäävät sormen vatsamakkaraan, tästä on päästävä eroon! Mussutetaan riisikakkuja ja vaihdetaan laihdutusohjeita. Kuten sellainen ettei vaan syö päivällä kun riisikakkuja tai mauttomia leipätikkuja. Mutta vain viikolla sillä viikonloppuisin, kavereiden kesken, synttäreillä ja kahvilassa ei vaan voi istua syömättä mitään. Tai illalla telkkarin edessä.

Puistossa ja rantaraitilla on aamulla tungosta, päättäväisiä ilmeitä. Nyt ne allit saa kyytiä! Sama lenkkarikansa valloittaa kotimatkalla leipomot, vesipullo kädessä vaihtuu pullapussiin, tahinipullaa, appelsiinipullaa, pasteijoita ja tuoretta leipää. Tuttavani mukaan kaikessa pitää olla tasapainoa, lenkkeilyä jotta voi syödä pullaa. Elämäntapamuutoksista ei puhuta, niinkin ihanan kun sokerin ja jauhoisen leipomon tiputtaminen pois arjesta kuulostaa turkkilaisittain pieneltä kuolemalta. Ota positiivisesti jos joku turkkilainen kutsuu sinua ihanaksi balık eti naiseksi. Kalanlihainen nainen tarkoittaa sopivasti pyöreää muttei lihavaa naista, jota moni pitää ihanteena. Pienet herkuttelut ja makkarat siis sallittakoon. Miten joku voi elää ilman börekiä tai baklavaa? Kävellä ohi huumaavasti tuoksuvan leipomon? Jäätelöalteiden, jotka roudataan keskelle katua kesäksi? Bikinikausi lähenee, luontaistuotekauppojen piikkisesonki on käynnissä.