Vapaapudotus tuntemattomaan koulumaailmaan

Perjantaina tyttö vei esikoulun viimeisen luokan opettajalleen ison kimpun päivänkakkaroita ja gerberoita, pokkasi viimeisen kehitysraportin eikä halunnut irrottautua Sara opettajansa rutistuksesta. Minulle tulee sinua kova ikävä, sanoi tyttö ja halasi vielä toisen kerran lujaa. Itselläni silmäkulmat kostuivat ja käännyin itsekin toista kertaa kiittelemään sympaattista Saraa. Erkaneminen esikoulun rakennuksesta kesti muutenkin kauan, piti käydä vielä juttelemassa Elifin kanssa ja varmistamassa tuleeko Zeynep syksyllä samaan kouluun, tuleeko varmasti?

Kolme vuotta sitten esikoulun ovella odotti reppunsa kokoinen itkuinen tyttö, joka ei halunnut jäädä sinne ilman äitiä ja babaa. Sitoutuminen uusiin kavereihin ja esikoulun rytmiin kävi kuitenkin nopeasti ja lomille on lähdetty aina jo etukäteen kavereita ja opettajaa ikävöiden. Kun luin tytön viimeistä kehitysraporttia tajusin että opettaja näkee lapsestani monenlaisia puolia, jotka meille eivät näyttäydy tai sitten ne ovat niin selkeitä etten osaa niitä hahmottaa.


Vuodet anaokulussa eli esikoulussa ovat sujuneet hyvin, tyttö on viihtynyt ja oppinut monenlaisia asioita taitojen ja sen suhteen kuinka ollaan osa isompaa ryhmää. Tuo viimeinen taito korostuu maassa, jossa asuu melkein 80 miljoonaa asukasta, joiden taustat vaihtelevat laidasta toiseen. Sosiaalinen kulttuuri otetaan vakavasti ja sen noudattamisen sääntöjä harjoitellaan hyvin systemaattisesti pienestä asti. Viimeinen vuosi on ollut täynnä valmistautumista kouluun ja vierailut teatteriin, museoihin ja luontoon ovat vähentyneet. On siis astuttu kohti tulevaa alakoulua, jota odotan kauhun ja jännityksen sekaisin tuntein. Hyppy leppoisista esikoulun vuosista kohti tulevaa tuntuu vapaapudotukselta itselleni täysin vieraaseen maailmaan.

Turkkilainen koulujärjestelmä ei ikävä kyllä ole kulkenut niitä polkuja kohti parempaa jota sille olisi toivonut. Jokainen kesä edessä on muutoksia kuten nytkin, puolipäiväisestä porrastetusta koulupäivästä ollaan siirtymässä yhteen vuoroon, joka on ollut jo muutaman vuoden käytössä pilottikouluissa. Uuden järjestelmän myötä tulossa on myös muita muutoksia mutta varmistusta asiaan odotetaan edelleen. Koulun kohdalla eniten kauhistusta itsessäni herättävät kovat vaatimukset, kilpailu, tasokokeet ja läksysavotta. Toivotaan että voin kirjoitella syksyllä jotain positiivista koulutaipaleen aloituksesta. Tytön koulumaailman askeleet ovat itselleni yhtä vieraita kuin tytölle sillä olen heikoilla mitä tulee kokemuksen mukana tulevaan tietoon. Aamuisin koulutiellä ohitelleiden alakoululaisten avaruusaiheiset viritelmät ja turkin kieliopin koukerot saavat vatsani muljahtamaan jo etukäteen.


Mihin kouluun? Tiedätkö jo tulevia opettajia? Kysymyksiä on vaihdeltu jo useamman kuukauden ajan kun esikoulun loppu on lähestynyt. Opettajan valinta on tärkeä asia, samoin koulun.  Periaatteessahan mitään valintaa ei voi tehdä vaan koulupiiri määräytyy osoitteen mukaan ja luokat kootaan ikäkuukausien mukaan ilman vanhempien vaikutusta. Käytännössä aika moni tuttava on pohtinut kenen sukulaisen tai tuttavan osoitteeseen muuttaa lapsensa paperilla, jotta koulupaikka irtoaa kyseiseltä alueelta. Esikoulun opettajamme on luvannut olla apuna opettajan valinnassa ja odotan sekavin tuntein keskustelua rehtorin kanssa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Osa pyörittelee vielä viime hetken päätöstä, julkiseen vai yksityiseen? Kannattaako ottaa velkaa yksityisen vuoksi vai ei? Itse olemme päätyneet julkisen puolen ratkaisuun ainakin alakoulun osalta. Oma vuoteni yksityisessä esikoulussa on vahvistanut tunnetta siitä että valitettavan monella yksityisellä puolella etusijalla on aina markkinointi ja raha, sen sijaan todellisuus niiden takana on ihan jotain muuta kuin pitäisi.

Tyttö viettää nyt ansaitsemaansa lomaa ja itse taas sinnittelen oman kouluni stressaavimmalla viikolla kohti tulevaa päätösjuhlaa, jonka jälkeen siirrymme kesäkouluun ja hieman leppoisampaan ohjelmaan. Izmirissä on maa vavahdellut, paastokuukausi kääntymässä kohti loppua ja helteet saapumassa. Mies on ollut vapailla ja kamerassa on muutamakin kuvasarja odottamassa julkaisua blogiin. Mukavaa kesän alkua, lomalaisille lomia ja valmistuneille onnea!