Sivuni ulkosuomalaisten ystäväkirjaan

Sivuni ystäväkirjaan

Bloginimeni tarina:

Blogi sai alkunsa tytön ollessa pieni kun asuimme vielä Ankarassa. Kotiäitinä aloin kaivata jossain vaiheessa muuta puuhaa joten aloin kirjoittamaan. Myöhemmin blogista on tullut tärkeä kanava pitää yllä kirjoitettua suomen kieltä. Nimi oli sillä hetkellä tilannetta kuvaava, sillä peilasin arkeani vahvasti ulkosuomalalaisen äitiyden kautta. Blogin punainen lanka on aina ollut turkkilaisen kulttuurin käsitteleminen ulkomaalaisen näkökulmasta, vaikka aiheet ovatkin valikoituneet elämäntilanteen mukaan.

Perusjuttuja

Siviilisäätyni: 
Olemme olleet miehen kanssa 9 vuotta naimisissa ja sitäkin kauemmin yhdessä. Ensi vuonna siis juhlitaan pyöreitä! Emme tykkää isoista juhlista, ja avioiduimmekin puolisalaa kaikilta. Kauhein kammoni koskien häitä olisi ollut satapäiset turkkilaiset häät, onneksi vältyin tilaisuudelta.

Asumismuotoni: 
Meillä on oma noin 100 neliön asunto Izmirissä. Parasta siinä on lasitettu veranta, josta pääsee pihalle ja sijainti ainakin omasta mielestäni ihan parhaalla Karşıyakan asuinalueella. Kaikki on lähellä, ystävät, työt, kaupat, koulut, merenranta, puistot ja kahvilat. Vaikka Karşıyakassa asuukin noin 400 000 kaupunkilaista, niin aluetta leimaa tietynlainen pikkukaupunkimaisuus.

Ammattini: 
En ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa työtä, mutta sen sijaan monenmoista muuta. Nyt opetan englantia ja suomea, sekä teen jonkun verran sisällöntuotantoa. En ehkä tee ihan unelmahommia, mutta hommani mahdollistavat aika mukavan arjen itselleni.

Työpaikka: 
Työpaikkani liikkuu mukana, sillä kierrän opetuksen puitteissa noin 15 oppilaani luona pitkin viikkoa. Tykkään tälläisestä sitä sun tätä -työmaasta, jossa ei pääse kyllästymään. Kyllästyminen olisikin pahinta mitä työmaailmassa voi kohdalleni sattua.

Kiinalainen horoskooppini: Ehkä käärme? En ole varma. En ole kovin kiinnostunut horoskoopeista mutta monet turkkilaiset tuntuvat olevan ja saan usein kertoilla horoskooppiani.

Harrastukset: 
Lenkkeilyt Alexin kanssa, ja satunnainen jumpassa käynti ja punttien nostelu. Nautin myös ruuan tekemisestä ja hyvästä seurasta. Tykkään koluta markkinoita, kyliä ja kujia, joissa ei ole uusia taloja.

Syvällistä

Periaatteet: 
Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmin mulla on periaatteita. Riippuu myös asiasta, työssäni olen aika periaatteellinen ja haluan hoitaa hommani sovitusti mutta yksityiselämässä ainakin pyrin arvioimaan jokaista ihmistä yksilönä, enkä jonkun ryhmän jäsenenä. Ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia joka paikassa, eikä ketään pitäisi lokeroida.

Maailmankatsomukseni: 
Tässäkin asiassa näen ihmiset lopulta hyvin samanlaisina, vaikka ennakkoluulot saavat usein kuvittelemaan toisin. En ole kovin uskonnollinen mutta ehkä jollain tasolla yhteys menneisiin sukupolviin kiinnostaa.

Pohdin: 
Olen ylipohdiskeluun taipuvainen, mutta olen oppinut rajoittamaan sitä. Suggeroin itseni iltaisin sellaiseen tilaan, etten ajattele mitään järkevää. Tähän auttaa vaikka persoonapronominien luettelu tai huonojen vitsien miettiminen.

Vihaan: 
Itsekeskeisyyttä ja toisten hyväksikäyttöä.

Halveksin: 
Ihmisiä, jotka ajavat vain omaa etuaan muiden kustannuksella.

Pyrin
Nauttimaan ihan arkisista asioista. Kaipaan yhä harvemmin irtiottoja arjesta, sillä se tavallinen arki töineen, ja pyykkivuorineen on lopulta parasta terapiaa.

Rakastan
Perhettäni.

Haaveilen eniten:
Maalle muutosta. Haluaisin oman mandariinitilan, joka olisi suhteellisen järkevän matkan päässä Izmiristä, jolloin side tähän kaupunkiin ja ihmisiin olisi mahdollista säilyttää.

Tarvitsen: 
Aamulenkkejä koiran kanssa ennen kiireiden alkua, läheisiäni ja hyvää ruokaa sekä juomaa, hitaita viikonloppuja ja kalenteriani, johon raapustan arjen raamit. Tarvitsen arkeeni perhettäni, ystäviäni ja kuplivaa sosiaalisuutta. Toisinaan kiroilen sählätessäni kiireessä mutten voi väittää ettenkö tykkäisi arjestani.

Pelkään: 
Monenlaisia katastrofeja. Tästä kulmasta maailmaa olisi helppo vajota melko ahdistaviin mielikuviin tulevaisuudesta, mutta toisaalta vuodet ovat opettaneet, että asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.

Kaipaan: 

Ystäviä ja perheenjäseniä kaipaan kaukaa ja ajoittain entisiin elämänjaksoihin liittyneitä asioita kuten mopolla ajamista, aasialaisia ruokia ja thai-hierontaa.

Murehdin: 
Tulevaisuutta, joka tuntuu olevan pullollaan erilaisia katastrofaalisia ennustuksia.

Kerään:
En kerää oikeastaan mitään aineellista. Parhaita asioita ovat hienot muistot ja valokuvat. 

Lempi

Värini:Turkoosi

Vuodenaika:Kevät

Eläin: Koirat ja kissat etupäässä.

Kirja: Luen aika paljon ja muutamiin kirjoihin kuten Kahlil Gibranin Profeettaan palaan aina uudelleen. Viime aikoina, johtuneeko iästä, olen käynyt läpi Laila Hirvisaaren tuotantoa. Tykkään myös dekkareista ja viimeeksi Nousiaisen Juurihoito kirja sai kyllä nauramaan monta kertaa.

Elokuva: Katson todella vähän leffoja. Viimeeksi olemme katsoneet Harry Potterit koko perheen kesken. En jaksa syventyä elokuviin, enkä oikeastaan sarjoihinkaan. Katson mieluummin dokkareita tai ohjelmia, joista voi katsoa jakson sieltä täältä.

Musiikkilaji: R&B -musiikki ja autossa huudatan usein vanhaa suomipoppia, tosin jos tyttö saa päättää niin korealaista poppia. Viimeeksi autossa on kuunneltu Julies Jonesia ja Ultra Brata vuodelta miekka ja kypärä.

Numero: Olkoon vaikka 3

Asia minussa:
Kyllästyn nopeasti, joten tarvitsen elämään ajoittain uusia kiinnostuksen aiheita.

Ruoka: Aasialaiset ruuat ja tykkään myös paikallisesta turkkilaisesta keittiöstä. Olen aika kaikkiruokainen, ja rakastan kokeilla uusia juttuja. Rakastan äyriäisiä. Olen myös hullu aamiaisnainen, sillä aamiaiset ovat vaan parhaita, illallisista viis.

Juoma:Viini

Lomakohde: Nyt lähtisin reissulle tutuista paikoista Malesiaan ja haluaisin käydä Italiassa ja Japanissa.

Tuoksu: Vesituoksut

Kasvi: Auringonkukka

Säätila: Kevätilma kun taivas on kirkkaansininen ja kaikki puhkeaa kukkaan.

Tapa viettää vapaailta: Oman perheen kanssa hyvän ruuan kera tai kavereiden kanssa. 

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Missähän mielessä, en koe juuri tarvetta erotella ainakaan ystäviäni sen mukaan ovatkö tyttöja tai poikia.

Onko sinulla salaisuuksia? On, ainahan niitä pitää olla.

Onko sinulla valkolakkia? On, vaatekaapin hyllyllä melko käyttämättöänä.

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Sain korvareiät 10-vuotiaana ja siihen se sitten jäi. Ihastelen muiden tatuointeja, mutten ole koskaan ollut kovin kiinnostunut ottamaan itselleni.

Mitä tilaat baarissa? Oluen

Poltatko tupakkaa? En

Omistatko eläimiä? Meillä on katukoira Alex, jossa on ollut luonteen takia omat haasteensa. On meille hyvin rakas. Jos asuisimme väljemmin, ottaisin varmasti Alexille kaverin.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Useammalla onneksi, ja olen jokaisesta kiitollinen.

Mitä muuttaisit itsessäsi? Etten olisi kroonisesti aina myöhässä ja hermojakin tarvitsisin muutaman kilometrin lisää. Voisin myös sählätä vähemmin.

Kerro jotakin siitä…

Olit 10-vuotta nykyistä nuorempi: Vuosi 2009 ja olimme juuri muuttaneet mieheni kanssa Bodrumista Ankaraan. Elimme välitilassa etsien töitä ja asuntoa ja yrittäen sopeutua rannikkovuosien jälkeen ihan uudenlaiseen elämään.

Viimeksi koit romanttisen hetken: Pyrimme järkkäämään miehen kanssa joka viikonloppu yhteistä aikaa. Arvostan paljon arjen romantiikkaa, johon ei tarvita kuin muutama ajatuksella kirjoitettu viesti, pieni lahja tai yhteinen aamiaishetki.

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla: 
Sain mieheni, lapseni ja muutaman muunkin nauramaan kadottamalla puhelimeni, ja siitä alkaneella tapahtumasarjalla. Onneksi puhelin löytyi.

Joku kehuu sinua taitavaksi: Lapselle äiti on edelleen arjen sankari. Sain viimeeksi kehuja, siitä että osasin tehdä niin hyvän voileivän.

Teet itsellesi lounasta: Lounaamme on useimmiten edellisen päivän illallisista koottuja. En ylipäätään syö raskasta lounasta, vaan mieluummin tuhdimman aamiaisen.

Sinulla viimeksi oli kotoisa olo: 
Nyt. Istun tässä omassa kirjoitusnurkassani, ja katselen sivusilmällä ulos. Aurinko paistaa ja hieno viikko on tulossa lopuilleen. Tyttö on ollut syyslomalla ja enemmin mukanani niin töissä kuin vapaallakin. Tunsin oloni myös hyvin kotoisaksi eilen ja tänään ystävieni kanssa.

Lausut kehuja: 
Yritän muistaa kehua miestä ja lasta mahdollisimman paljon. Alexia kehun helpommin, kaipa koiran kehuminen on sitten mutkattomampaa? Kehun myös hyvästä palvelusta, sillä tiedän ettei monen palkka kaupankassalla tai tarjoilijana ole kovin kummoinen.

Viimeksi luit jotakin syvällistä: Mikähän on syvällistä? Hesarin kolunmit? Ilta-Sanomien kommenttipalstalla on tosi syvällisiä analyysejä toisinaan. Kokkikirjoissakin on syvällisiä näkökulmia, ainakin omasta mielestäni. Knausgardin Taisteluni-sarjan kuudennessa osassa sivulla 600 oltiin jo todella syvällä.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Kuuntelimme miehen kanssa viikonloppuna vanhaa turkkilaista poppia, joka toi mieleen muistoja ja hihittelimme niille.