Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Lapsen kasvatus ulkomailla on taitolaji

Mitä mä teen tuon tytön kanssa, pohti ystäväni viime viikolla puistossa. Mun ulkomaalainen ystävä, jonka kanssa on jaettu monet kiperät asiat viime vuosien aikana. Edellisenä päivänä ystäväni tyttö oli ajautunut suukopuun rinnakkaisluokkalaisen kanssa Atatürkista  ja askeleet sosiaalisella polulla ovat olleet ajoittain tahmeita. Tiedän ystäväni vaalivan vahvasti oman arvomaailman kasvatusoppeja kotona, jotka ovat nyt koulumaailman alkaessa ottaneet ensimmäisiä kolahduksia paikallisissa sosiaalisissa ympyröissä. Ei turkkilaista hurmosta edes Atatürkin suhteen tai muita korulauseita. Missä menee raja omien kasvatusmallien ja paikallisen kulttuurin oppien suhteen, voiko sellaista edes löytää?


Ennenkuin tyttö syntyi, olimme miehen kanssa pohtineet monenlaista kuten lapsen viemistä ulos kylmällä, molempien osaa lapsen hoidossa, kahden kielen opettamista, tuttitouhua ja muuta olennaista. Itselläni oli aika selkeä visio että tyttö kasvatetaan kunnioittamaan vanhuksia, luontoa, kaikenvärisiä …

Viimeisimmät blogitekstit

Teille on viesti

Aamusi pelastus -börek

Suurkaupungin kasvatti ja sen äiti

Kuka pelkää juuriselleriä?

Vahingossa kasvissyöjäksi?

Eka lukukausi suoritettu

Hyödytön mies, joka ei tee mitään

Omassa turvallisessa kuplassa

50 vuotta sitten elämää

Onko joulupukki kuollut?