Kahvihetkiä maailmalla vieraana -työelämä Turkissa

Kuuntele Kahvihetkiä maailmalla podcast, jossa kerron kokemuksistani turkkilaisessa työelämässä. Helenan ja Lilli ovat haastatelleet aiemminkin mukavan rennossa tuokiossa ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia erilaisista aiheista, jotka ainakin näin ulkosuomalaisena ovat todella mielenkiintoisia. On puhuttu vauva-arjesta, parisuhteesta ja paluumuutosta.

Työelämä, työllistyminen ja oma paikka työyhteisössä on saanut ihan uudenlaiset puitteet Turkissa. Suomessa olin tottunut tasa-arvoiseen koulutukseen, ammattiliittoihin ja kehityskeskusteluihin. Siihen, että pomolle voi sanoa moi ja sairaana ei saa tulla töihin. Palkka maksettiin aina tilille sovittuna päivänä eikä tarvinnut pohtia, maksaako työnantaja taatusti sosiaali- ja vakuutusmaksut. Onko töitä senkin jälkeen kun sulkee tänään työpaikan oven?

Miksi tehdä töitä Turkissa, jossa olisi paljon kotiäiti-kavereita, touhua tytön koulun kanssa ja enemmin aikaa istua vaikka kahviloissa? Ulkosuomalaisena oma paikka uudessa kotimaassa perustuu moniin asioihin kuten uuteen perheeseen, ystäviin ja työpaikkaan. Turkkilaisessa kulttuurissa kukaan ei katso vinoon kotiäitiä mutta itse en saa rauhaa ellen saa maksaa osaa laskuista. Jokainen tietää miten hyvälle kahvilan kakkupala maistuu kun se on maksettu itse tienatuilla rahoilla. 



Maailmalla ja Turkissa työmaailma on näyttäytynyt villinä. Suomalaisella koulutuksella ja työkokemuksella ei tee täällä mitään ellei osaa käyttää tilaisuuksia hyväkseen. Itseä on kehuttava ja myytävä. On myös oltava oikeassa paikassa ja mielellään joka paikassa esillä, olisiko teillä töitä? Jos jotain kysytään niin melkein aina kannattaa vastata että tottakai osaan! Työpaikka voi löytyä mistä vaan mutta harvemmin kotoa käsin internetin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, helpommin se löytyy ajautumalla juttusille naapurin, kaverin, ystävän isän, kampaajan, lapsen koulukaverin vanhempien tai entisen työkaverin kanssa. 


Työ ja työn tekeminen ulkosuomalaisena on ollut itselleni pomppuinen mutta mielenkiintoinen tie, josta ei ole puuttunut pettymyksiä, uusia suhteita, säätämistä ja uskomattomia tilaisuuksia. Sopeutuminen paikalliseen sosiaaliseen työyhteisö kulttuuriin on vaatinut opettelemista, samoin se että kilpailu etenemisestä yhteisön sisällä on usein kovaa. Kuinka olla sosiaalinen mutta suu supussa tietyistä asioista, hyvä työntekijä muttei liian innokas, mistä löytyy balanssi kodin ja työn välimaastosta. Mikä on järkevä suhde työhön käytetyn ajan ja palkan suhteen, tehdäkö töitä koko päiväisesti turvallisessa työsuhteessa vai silppuna sinne tänne? Siirtyminen työmaailmasta pienen vauvan kanssa kotiäidiksi opetti paljon, hei kotona voi olla kivaa! Kunnes eteen tulee piste, jossa huomaa olevansa luisumassa lopullisesti kotiäidiksi ja on käärittävä hihat ylös. Hello turkkilainen työmaailma, oletko valmis?


Lue lisää kokemuksistani työmaailmassa Turkissa kohdassa työntekijänä Turkissa.

Kommentit

  1. Oli niin huippua. Nuo Podcastit ovat mun keskiviikkoilo ja aloin heti Helenan ja Lillin aloitettua ne, toivoa sua sinne haastateltavaksi. Oli mielenkiintoista, ja tuli taas opittua uutta. Niin ja parane pian.

    VastaaPoista
  2. Olipa kiva kuulla ääntäsi. Parane pian.

    VastaaPoista
  3. Olipa kiva kuulla ääntäsi. Parane pian.

    VastaaPoista
  4. Kiva oli kuunnella sinuakin;muita olin ehtinyt kuunnella aikaisemmin.Paranemisiin:)

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus. Näin se on että muilla mailla ei kainostelulla pitkälle pötki. Asia joka täytyy kantapään kautta opetella jos ei tule luonnostaan. Koko ajan yritän ymmärtää miten luovia täällä omissa olosuhteissani itselleni parhaimman oloisen arjen luomisessa. Helpolla ei taida päästä mutta siitähän sitä oppii. Aloitin podcastin kuuntelemisen, kiva! Jatkan kun ehdin. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpolla ei tosiaan aina paase mutta jalkeenpain itseaan voi taputella harteille. Kiitos Ansku!

      Poista
  6. Pitääkin kuunnella kun pääsen töistä kotiin tänään.
    Musta nää sun jutut normaalielämästä/tavoista kertovat jutut on tosi mielenkiintoisia.
    Makasin muuten viime viikolla 6 päivää flunssassa ja katsoin telkkarista 100 (!!!) osaa turkkilaista "saippuasarjaa" Paramparca ja musta oli mielenkiintoista että siinä näkyi esim juuri sun kirjoittamia asioita turkista esim yhteiskunnassa olevat luokkaerot, yhteilöllisyys, ruoka, naisten juoruilu/päivittely , työn saaminen ja tekeminen pätkissä/ja työnantajien tyrannia. Toki ymmärrän että nämä ovat kärjistettyjä mutta oman tietyn kuvan siitä saa , varsinkin kun lukee sun kertomuksia ja tapoja/tottumuksia.Ja btw olipa charmikas se perheen isä !!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina ja toivottavasti flunssa on selatetty myös siella. Noissa turkkilaisissa saippuasarjoissa on tosiaan paljon sita paikallista arjen kuvausta vaikka tietysti karjistettyna kuten kirjoitit. Mun ikuinen suosikki noista paikallisista sarjoista on Öyle bir geçer zaman kı, joka on jo monta vuotta vanha sarja joten laita korvan taakse seuraavaa flunssa-aaltoa varten ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit