lauantai 30. marraskuuta 2013

Asema velvoittaa

Kirjoitin aiemmin kuinka turkkilainen kertoo lenkkarein kuka on. Toki omaa asemaa pönkitetään ja tuodaan julki muillakin tavoin, alussa puolihuolimattomat virkkeet ja lisäykset menevät helposti ohi mutta ajan kanssa paikallisia oppii lukemaan rivien välistä, kuka haluaa kertoa mitäkin, olen paljasjalkainen paikkakuntalainen, omistamme sitä ja tätä, teemme ostoksemme tuolla, et kai vaan käy siellä?


Moni suomalainen hyppisi ilosta jos pääsisi turkkilaisten ulottuvilla oleville hedelmä-ja vihannesapajoille, eikö? Suomalaiset kansoittavat paikallisia muikkumarkkinoita ja myyjäisiä mielellään, turkkilainen parempi väki taas käy mieluummin suurten ketjujen marketeissa, ei aina vain siksi että se olisi helpompaa tai laatu parempaa vaan siksi että niin kuuluu tehdä. Poikkeuksena ovat luomumarkkinat ja hienompien asuinalueiden markkinat, jos aina nekään. Törmäsin eilen naapuriini, joka kantoi markettikasseja kotiin, me taas olimme tytön kanssa tehneet täyskäännöksen markkinoille menossa sateen vuoksi, päivittelin tätä sillä olisin halunnut tutkia kalavalikoimaa. Naapuri suositteli omaa kalakauppaansa ja lisäsi painokkaasti ettei käy markkinoilla, tietenkään. Markkinoilla käynti mielletään Turkissa maalaistouhuksi, se on mennyttä aikaa ja sitä aikaa kun isoja marketteja ei vielä ollut.

Kun muutimme Izmiriin, sateli neuvoja mistä kannattaa ostaa kala tai leipä, leipä tulisi ostaa korttelikauppiaalta, koska hän on sitä kaupannut ainakin 30 vuotta samassa puljussaan, joku taas tietää kertoa Herra Mehmetistä, jonka yhtä pitkään on myynyt kalaa ja on tunnettu laadustaan, muihin ei kannata edes vilkaista. Pienet puljut menestyvät Turkissa edelleen juurikin vankkumattoman asiakaskunnan ansiosta, naapurin kalakauppaan on monta kilometriä  ja lähempänä tarjolla olisi monen monta liikettä mutta perhe on ostanut kalansa samasta paikasta jo useammassa sukupolvessa, siitä ei lipsuta. Tunnen aina tekeväni suurempaakin syntiä ostaessani leipää muualta kuin vastapäisestä leipäpuljusta, asettelen patonkia tai leipäkaupan pussia rattaiden alimmaiseksi, olo on kuin olisi käynyt omenavarkaissa.

Turkkilainen tekee politiikkaa valitessaan suklaapatukkaa. Täällä eri firmojen omistussuhteet ovat kimurantteja ja johtavat usein jopa politiikan korkeimmille palleille tai ainakin suuriin vaikuttajiin. Yleinen kahvipöytä keskustelun aihe on että kuka suosii mitäkin merkkiä, yksi ei anna penniäkään tietylle merkille, sillä hän tekee selväksi vastustavansa ostokäyttäytymisellään tiettyä ajatusmaailmaa ja puoluetta, mieluummin jää maidot hyllyyn, ellei muuta ole tarjolla. Entisellä työpaikalla tässä asiassa jakauduttiin useampiin leireihin, yksi vastusti jyrkästi tietyn merkin valmisteita, toinen ei voinut vähempää välittää vaan tunnusti rehellisesti suosivansa halvinta kun kolmas taas mussutti merkittävä ilme naamallaan juurikin merkin tuotteita.

Suomalaisena tykkään kävellä ja kannatan hyötyliikuntaa, paikallisilta ei yleensä heru ymmärrystä. Läheisen taksiaseman miehet eivät ole vielä tottuneet, että jolkottelen useita kertoja päivässä sinne tänne, tunnen kun katseet porautuvat selkään ihmetellen mihin se taas juoksee, eikö se juuri tullut toisesta suunnasta? Jalkaudun mielelläni lähikauppaan enkä jaksa roikkua parvekkeella karjumassa kauppiaalle listaa, joilla täyttäisi korini joka tarvitsisi vain nostaa narun varassa ylös. Hienot naiset eivät hikoile ja rasita itseään turhaan poukkoilemalla ympäriinsä päättömästi kuulostaa lauseelta suoraan hyvien vaimojen ohjekirjasta vuodelta 1945, Turkissa sitä sääntöä vaalitaan melko laajalti edelleen. Muistan edelleen entisen työkaverin ilmeen kun hän kurvasi taksilla työpaikan edestä aamuin illoin muutaman hassun kadunkulman kotimatkan ja minä raahustin puuskuttaen mäkeä ylös kesät talvet, siihen hetkeen tiivistyi aina joku hyvin olennainen ero turkkilaisuuden ja suomalaisuuden välillä. Suomalainen näytti itselleen että varmasti en maksa taksista vaikka olisi millainen keli kun taas turkkilainen näytti muille kuka on, asema velvoittaa.

16 kommenttia:

  1. MInulle tuli tästä mieleen että miten hirveän lapsellista ajattelua nuo kuvaamasi jutut!

    Aina tapaa täällä suomessakin yksilöitä jotka käyttäytyvät kuvaamallasi tavalla esim. siten että pitää kuluttaa rahaa vain näyttämisen halusta ja niin edelleen mutta hullulta tuntuu jos sellainen ajattelumaailma koskisi jokaista.

    Ja kun itse arvostaa laadukasta ja tuoretta lähiruokaa joiden mekka paikalliset markkinat varmaan ovat, tuntuu hassulta että joku menisi tietentahtoen vain statusasiat mielessä supermarkettiin hankkimaan muovitettuja pakkauksia ja tuotteita jotka on purkitettu ja pakattu viikkoja ja kuukausia sitten. Kuulostaa älyttömältä!

    Tuli vahvasti mieleen suomi 20-40-lukujen välillä. Silloin oli niin köyhää että tuli tarvetta näyttää että kyllä minä ainakin sinua paremmin pärjään ja silloin tuollaisilla statusasioilla oli merkitystä ja kaupunkiasiat olivat aina fiinimpiä kuin maalaisasiat. Mutta luulisi että enää nykyään ei mietittäisi tuollaisia asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkki on muuttunut niin nopeasti viimeisen 15 vuoden aikana, maalta muutettu kaupunkiin ja yhteiskuntaluokat tulleeet lahemmaksi toisiaan, tuntuu etta monelle tulee tarve ilmaista tavalla jos toisellakin kuka on, halutaan pitaa hajurakoa, Turkissa ihmisille suomalaistyyppinen 'kaikki-ovat-samanarvoisia' on vieras kasite monessa suhteessa. Taalla ollaan idasta tai lannesta, kylasta tai kaupungista, kodista jossa luettiin kirjoja tai ei, perheesta jonka isa oli laakari tai kalastaja jne. Kotirouvan ja taman siivoojan lapsien kuuluu menna eri kouluun ja mielellaan rouvien ostospaikatkin ovat erit. Suurien yhteiskuntaluokkien maa eika sita ole monella edes halua poistaa koska se on niin syvalla selkarangassa.

      Poista
  2. hah hah! hienot naiset eivät hikoile :))))) paikalliset pitävät minua hulluna suomalaisena täällä, kun kävelen ja kannan ostoskassit...täällähän ei kukaan kävele...autolla, taksilla mennään..niin ja taksia en ota, vaikka vettä ripsii...kävelen kotiin...sitäpaitsi sade virkistää :) mukavia juoksulenkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh joo tama jolkottelu tuntuu ihan alyttömalta paikallisten mielesta, eri asia tietysti on jos lahtee urheilemaan mutta hyötyliikunta on tuntematon kasite, mua aina arsyttaa ostareissa kun nuoret jonottaa hisseille eivatka viitsi portaita kiiveta mur...

      Poista
  3. Niin mita anopilta olen ymmartanyt on se, etta aina taalla on asiat nain olleet, myos aikaisemmin "kaikkien" asuessa Mustallamerella kylissa ja kaupungeissa, pitkaan ennen kuin eno lahti opiskelemaan Istanbuliin ja kaksi neljasta siskosta seurasi perassa. Myos ennen (eli siis 1920-1950 luvuilla) oli kova tarve nayttaa kenella oli ne suurimmat hasselpahkinaviljelmat, kenella oli varaa syoda kaymakia aamupalalla ja kenen tyttaria ei ihan kelle tahansa annettu. Ainahan taalla on ollut vahva luokkayhteiskunta, vasta viime vuosina on alettu pitaa trendikkaina joitakin "tasa-arvoisempia" ja "nukkavierumpia" ajatuksia ja elamantapoja jotka pohjoismaissa ovat olleet jo kauan itsestaanselvia. Esim. se ettei autoa olekkaan "pakko" ostaa tuliterana vaan sen voi ostaa sekundana ja se, etta luonnonlaheisyys ja esim Belgradin metsassa lenkkeily (Gapin anorakissa ja Niken kengissa) ei ole maalaismaisuutta vaan trendikasta, valistunutta, juppikaupunkilaisuutta ;)
    Terv. R.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luokkayhteiskunta tosiaan elaa niin vahvana turkkilaisissa ja se on niin itsestaanselva osa maata ettei moni edes ajattele etta asiat voisivat olla toisin. Tasa-arvoisia ja nukkavieruja ajatuksiakin ollaan musta valmiita ottamaan vaan tiettyyn pisteeseen asti ja kiitos mielellaan hieman siloiteltuna, luomutorit on hienoja muttei maalaismarkkinat ja tosiaan samoilu makeissa kuteissa kunhan ei tule liian kova hiki ja trendikkaassa paikassa eika missaan lahipusikoissa :D

      Poista
  4. Nayttaa etta asuinpaikkasi on mukava ja sinulle sopiva ja olet opetellut ymmartamaan kanssa-asujia. Kulttuuri mika kulttuuri, kiva lukea sinun juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla vaan asuinpaikkana Izmir on meille sopiva ja olen oppinut ymmartamaan paikallisia vuosien aikana, itsekin varmaan jo joissakin asioissa vahan paikallistunut, kiva kun tykkaat lukea!

      Poista
  5. Mun ymmärtääkseni Suomessa nykyään jo vähän paheksutaan sellaista leveilyä että mulla on sitä ja tätä ja muilla ei. Sehän on myös tosi yleistä Suomessa että halutaan ostaa mahdollisimman tuoreita ja luomutuotteita. Ihme kun ei ole Turkkiin levinnyt tälläiset ajatukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa luokkaerot on pienia eika niita olevia haluta mitenkaan tuoda esiin, taalla on ihan toisin, toki taallakin luomu sun muut jutut on muotia mutta varakkaat ostavat ne mieluummin marketin luomuosastolta kuin vaikkapa lahtevat lahikylan pellosta niita hakemaan. Suomalaiset ovat aina olleet melko vaatimattomia eika pröystaily kuulu suomalaiseen luonteenlaatuun, turkkilaiset taas nayttavat mielellaan mita on.

      Poista
  6. Niin totta taas tämä sinun kirjoituksesi :) Kyllä täällä Alanyassa kuitenkin vielä monet markkinoilla käyvät. Hinnat ei ole marketteja juurikaan halvempia, mutta tuotteet tuorempia.

    Mutta tuo asusteilla ja merkeillä koreilu täällä kyllä on ilmiselvää. Samoiten auton pitää olla hieno, kellon kiiltää uutuuttaan ja kännykän tulee olla viimeistä huutoa. Ja vaikkei näihin välttämättä olisi edes varaakaan kaikilla niin ainakin kännykän pitää olla ajanmukainen. Kaiken hauskin tapaus tähän liittyen on eräs tuttu tarjoilija, joka osti itselleen auton vaikkei hänellä tänä päivänäkään ole ajokorttia ja ei siis koska aja autoa :D Kaverit sitten sillä kruisailee ja hän kyydissä kun ehtii :D Piti vaan saada auto, että tytöt sitä ihailisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla taallakin ja varmaan monessa paikassa monet kay markkinoilla, muttei kylla kaikki, markkinoissakin on paljon eroa ja asuinalueiden tason mukaan menee myös niilla hintataso. Joo auto on monille ihan pyha asia, mun yks entinen työkaveri tuotiin joka aamu autolla töihin ja haettiin kotiin ja veloissa olivat korviaan myöten, varmasti viimeinen asia mista luopuvat on kuintenkin se auto, heh taa on kylla hyva etta ostaa auton vaikka ei ole edes korttia! uskomattomia!

      Poista
  7. taas niin totta.... toistelen aina tätä samaa, alkaa puuduttaa, kirjoita jotain huonoa välillä :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo jos ma kirjotan vaikka jotain positiivista politiikasta tai kehun kauppojen logistisia toimintoja, se olisi kylla ihan riman alta huonoa jo... :)

      Poista
  8. Meidän suomalaisten tavat näyttää olevan kaikkien paikallisten mielestä aika uniikkia, asui sitten missä päin maailmaa tahansa. Hyötyliikunta on pop. Itse pärjäsin ilman autoa useamman vuoden Bristolissa, jossa bussit kulkee noin 10 minuutin välein ja keskustaan käveli hieman päälle puolen tunnin. Melkein keskustassa asuva tuttavani ei pärjännyt ilman autoa, ei sitten millään. Bussilla kulkeminen ehkä oli vähän enemmän meidän köyhällistöjen hommaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on Ankarassa paljasjalkalainen ystava, jonka mielesta oli taysin jarkyttavaa etta kuljin paikallisilla pienilla dolmus linjabusseilla, no okei niissa on joskus tukalaa ja hulluja kuskeja mutta niita menee koko ajan ja ovat halpoja, han ei olisi astunut jalallakaan sellaiseen epavarmaan peliin tungoksen keskelle :D

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!