Siellä mistä eksotiikka alkaa

Izmir on Turkin länsimaalaisin kaupunki. Keskiluokan alueet ovat vakaavaraisia eikä arjessa juurikaan näy itämainen eksotiikka. Izmiriläiset tuovat mielellään esille rakastamiaan arvoja, rentoa välimerellisyyttää ja Atatürkin istuttamia oppeja. Kahvilakulttuuri on hulppean eurooppalaista ja iltaisin rakilasit kilisevät kaduille levittäytyvissä kalaravintoloissa. Ostokset voi tehdä kätevästi ostareissa tai siisteillä kävelykaduilla, ei tinkimistä, ei tuputtamista. Izmirin menneisyyteen ja tuhannen ja yhden yön satumaailmaan voi kuitenkin uppoutua Kemeraltin basaarissa. Vaikka inhoaisit tinkimistä, anna tälle alueelle mahdollisuus. Kemeraltin porteilta alkaa eksotiikka, joka on ajat sitten työnnetty Izmirin arjesta näiden kujien suojiin.


Huolimatta lukuisista uusista ostoskeskuksista Kemeraltin basaarialue on pitänyt pintansa ja siihen on syynsä. Ostareissa tarjolla on samoja ketjuliikkeitä, kiiltäviä lattioita ja ketjukahviloiden ylihinnoiteltua kahvia pahvimukeissa. Kemeraltissa tarjonta on taivaan ja maan väliltä, mitä täältä et löydä, sitä et tarvitse. Basaarikujilla astellaan 1600-luvulta peräisin olevia kivikujia ja kahvi juodaan posliinikupeista, käsintehtyjen puupöytien äärellä. Kulman takana on ennustajan tilat ja viereisillä kujilla käsityöläisten ateljeet. Kemeraltista löydät iilimatoja, lukemattomia kuivattuja yrttejä, kilpikonnan poikasia, hääpukuja, kalaa, vihanneksia, lankaa ja neulaa, kopiolenkkareita ja farkkuja, toppatakkeja, hopeaa, kultaa, antiikkia ja kaiken mitä tarvitaan hennailtaan, kihlajaisiin tai ympärileikkausjuhlaan. Tarjolla on kaikkea mahdollista mitä et koskaan kuvitellut tarvitsevasi.


Kemeralti ei ole turistipyydys, se on siihen ihan liian sekava ja rämä. Sen vanhin rakennus on Hisarönun moskeija 1500-luvulta. Rinnakkain on vanhaa ja uutta, vilkaisu kauppojen yläkerroksien arkkitehtuuriin kertoo omaa historiaansa, monikulttuurisuudesta josta Izmir on kasvanut metropoliksi. Alueella ovat aikoinaan käyneet kauppaa monet kansat, sen tunnetulla Havra kadulla on edelleen 9 synagogaa, joista 5 on toimintaa. Yksi pääkujista, Anafartalar katu, oli ennen sufilaisten kohtaamispaikka. Kizlargazi Han on alueen suosituimpia paikkoja, vanha karavaaniseralji, joka on kunnostettu. Alakerrassa kerran sijainneella eläinten juottopaikalla on nykyisin kahvila, jossa izmiriläiset kokoontuvat turkkilaiselle kahville. Täällä aistii Izmirin tunnelman ja hengen, se on samaan aikaan moderni ja perinteinen. Naapuripöydässä ennustetaan kahvinporoista ja toisessa keskutellaan vilkkaasti politiikasta. Kaunis kuppi kolahtaa käsintehtyyn pöytään. On aika jatkaa matkaa.




Yläkerrassa, jossa ennen majailivat levähtämään tulleet matkalaiset, on antiikkiliikkeitä ja käsityöläisten pajoja, kauniita tavaroita yllinkyllin. Aikoinaan alueella on ollut noin 100 Hania eli kauppiashuonetta, suurin osa tuhoutui Izmirin suuressa palossa vuonna 1922. Kemeraltin paras puoli on sen kansanomaisuus. Se on izmiriläisten kokoontumispaikka sillä kaupungin sielu asuu siellä. Se on monikerroksinen läpileikkaus kaupungin historiaan ja uskomaton aarreaitta ostosten tekoon. Kuhisevien kujien varrella suunnistetaan rukoilemaan kaupungin vanhimpiin moskeijoihin, maustekaupan vieressä on moskeijan ovi, jonka takana rukoillaan. Historiallisien lähteiden äärellä peseydytään ennen moskeijaan astumista, samalla kun kansa tinkii ja tutkii viereisen kaupan kankaita. Kukkasipulit ja rukousnauhat ovat myynnissä sievästi vierekkäin.







Olen aika noviisi edelleen alueen suhteen, Kemeralti on vaikuttava kokonaisuus, risteilevine kujineen. Sen kujilla kulkeminen on mannaa ennenkaikkea aisteille, värejä, tuoksuja ja ääniä. Sain tällä viikolla Kemeraltin kierrokselle mukaan ystäväni, jolle paikan kujat ja alueet ovat tuttuja. Löysin monta uutta kujaa ja aukiota, joiden olemassaolosta en tiennyt. Kahvilan, joka on ollut samalla paikalla vuodesta 1936. Eläinkauppojen alueen ja prinsessamekkoja haikailevien tyttöjen paratiisin. Tukkutyylisen kivikaupan, jonne taidan mennä uudelleen ja kujan jossa kangaspakat kipusivat molemmin puolin pään yli.



Kemeraltiin on varattava aikaa, niin saa napattua kiinni sen omalaatuisesta tunnelmasta. Sen alueella on helppo antaa ajatuksen lentää yli 300 vuoden taa, jolloin samoilla paikoilla käytiin kauppaa, juotiin kahvia ja mietittiin tulevaa. Muutaman tunnin kierroksen jälkeen on onnellinen ja täysi olo, putkahdamme basaarikujalta Izmirin nykypäivään ja alkavaan ruuhkaan. Taika haihtuu.








Lue lisää Kemeraltin ostosjutuista huomenna Izmirin Vuokrapalvelu -sivuston blogistani: http://puskap.wix.com/vuokraizmir#!blogi/uj0av



Kommentit

  1. Voi Petra, oot kyllä maailman paras Izmirin lähettiläs. Kemeralti on toinen suosikkipaikoistani (ykkönenhän on laivamatka Konakista Karsiyakaan). Viime kesänä jäi Kemeralti liian vähälle, tänä kesänä täytyy panna paremmaksi. Tulipa taas ikävä kesää ja Izmiriä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi Tuija! Molemmat kuuluu munkin suosikkeihin kaupungissa, no niin mennaanpa sitten vaikka kesalla yhdessa Kemeraltiin.

      Poista
  2. Totta mitä Tuija sanoo, Petra osaa mainostaa maataan ja varsinkin Izmiriä niin, että on tuo kaikki kyllä nähtävä livenä. Kiitos Petra mielenkiintoisesta infosta ja upeista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Izmirista on helppo kertoa kivoja juttuja koska en tunnu saavani itse tarpeekseni kaupungista, tykkaan tasta niin kovin. Ja tervetuloa :)

      Poista
  3. Voi mikä upea paikka! Yhdyn edellisiin: ikinä en ole Turkissa käynyt, mutta Petran myötä olen alkanut haaveilla lomasta Izmirissä. Mieletön, eksoottinen matka oli tämäkin postaus. Kiitos, ihan tunnen mausteiden tuoksun nenässäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemeralti on ihana, sinne pitaisi sukeltaa itsekin vahan useammin. Joskus tuntuu liian raskaalta siihen ihmispaljouteen sukeltaminen mutta kylla se aina vaan kannattaa.

      Poista
  4. kiitos taas kerran Petra sinulle ...Aboflickan

    VastaaPoista
  5. Petra,näistä sun postauksista kuvineen tulisi aivan mieletön kirja! Koska sä teet sen? Tuoksut ja maut hyppäsi postauksesta Italiaan asti😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mitas ma siihen kirjaan piirtelisin?

      Poista
  6. Ihanan näköistä! Ja yllättävän samannäköistä kuin täällä :). Harmittaa, kun en täällä joka paikassa koe kuvaamista kovin luontevaksi - kaikki kun eivät täällä pidä siitä, että esimerkiksi heidän myyntitiskejään kuvattaisiin. Turkissa juurikin huomasin kuvaavani paljon vapaammin. Samaa mieltä Leilan kanssa siitä, että näistä postauksista saisi hyvän kirjan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla ketaan ei varmaan haittaa etta heidan tiskeja tms. kuvataan mutta varsinkin vanhemmilta ihmisilta kysyn saako kuvata, osa ei halua kuviin mutta suurin osa on oikeita linssiludeja ja innoissaan poseeramassa :)

      Poista
  7. Siis voi kääk miten ihanan näköistä ! Haluaa tonne !! Ihmisten vilinää, hajuja ja makuja ,värejä ja muotoja. Niinkuin edelliset niin olen niin samaa mieltä että olet ihan paras mainostamaan Izmiriä.
    Jopa niin paljon että olen jo tiiraillut lentojakin sinne :) .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllapa te olette nyt ihania, kiitos vaan :) Kiva kun tykkasit ja suosittelen kylla Izmiria lampimasti!

      Poista
  8. Näyttääpä kivalta. Millainen verrattuna esim. suureen basaariin tai Eminönün takakujiin Istanbulissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suureen basaariin verrattuna pienempi painos mutta sekalaisempi eika niin turistimainen, turistikamaakin on mutta ei niin paljon ja paljon on arkitavaraa. Tama ei ole myöskaan katettu kuin tietyilta osin silla muodostuu lukuisista eri taloista ja rakennuksista. En ole kaynyt nyt moneen vuoteen Istanbulissa mutta Kemeraltissa on kylla aika vahva takakujien tunnelma :)

      Poista
  9. Mua kiinnostaa sun omakohtainen kokemus vähän budjetista, että miten sulla riittää rahat kuukaudeksi palkan jälkeen? Joudutteko kovasti tinkimään kaikesta ja elää mahdollisimman säästeliäästi jotta rahat riittää? Loppuuko rahat kesken kuukauden? Vai meneekö kaikki hyvin ja rahaa jää jopa säästöön?

    Ei täällä Suomessa minulla ainakaan jää rahaa yhtään ylimääräistä. Kaikki maksaa niin paljon... Haluaisin asua joskus jossakin halvemmassa maassa.

    VastaaPoista
  10. http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com.tr/2014/11/pihista-ja-panosta-turkissa.html
    Tuo juttu on jo hieman vanha mutta paikkaansapitava, eli meilla ollaan kylla kulutuksen suhteen tietyissa asioissa tarkkoina. Jossain panostetaan ja jossain aina pihistetaan. Rahat ei meilla onneksi lopu kesken kuukauden ja monina kuukausina laitetaan saastöön, se on vahan pakkokin Turkissa, etta on pahan paivan varalle lisarahastoa. Rahaa voi tarvita yllattaen yksityiseen sairaalaan jne. Meilla talla hetkella suurin palkantuoja perheeseen on mies, mun hommat on pienta naperrysta siina sivussa enka aio ainakaan viela taman vuoden aikana lahtea kokopaiva töihin, katsotaan sitten loppuvuodesta tytön esikoulun aloituksen ja sujumisen jalkeen. Turkissakin on hinnat nousseet eli paikallisilla palkoilla joutuu miettimaan menoja ja erityisesti kun ratkaisumme on ollut se, etta olen edelleen kotona ja teen taalta kasin etatöita. Ma voisin kirjoittaa vahan postausta hinnoista ja sen sellaisesta lahiaikoina.

    VastaaPoista
  11. Aivan liian harvoin olen ehtinyt lukemaan blogiasi, joka on kerrassaan mahtava. Taas tämäkin juttu sai aivan selkeästi matkalle sinne, vaikka olenkin ainoastaan muutaman kerran piipahtanut Istanbulin lentokentällä ;). Ja sitä paitsi, kaikkeen tähän riisiin kyllästyneenä täytyy ehdottomasti ottaa talteen näitä reseptejä, maistuisi varmaan meillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, olipa kiva kommentti. Ma tiedan tuon riisi- ja thaiöverikohtauksen, silloin tekee vaan mieli jotain ihan muuta mutta itse voisin nyt syöda itseni ahkyksi massaman currylla, edullisilla ayriaisila ja pad thailla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit