tiistai 12. heinäkuuta 2016

Konya osaa yllättää

Izmiristä Konyaan matka kesti pari tuntia normaalia kauemmin. Loppumatkasta bussista puhkesi rengas ja sokerijuhlan kynnyksellä kuljettajalla oli melkoisia vaikeuksia löytää korjaamoa. Putiikin ovet oli laitettu säppiin ja menty lomille, onneksi eräs viime hetken juhlija löytyi ja rengas saatiin korjattua. Muuten matka sujui kivuttomasti, ohi vilisivät vaihtelevat maisemat ja tarjoilu pelasi. Bussissa on nettiyhteys ja mahdollisuus katsella telkkaria, leffoja tai pelata pelejä. Matka oli koitos tytölle, joka on aiemmin kärsinyt matkapahoinvoinnista. Olin varannut mukaan oksu-pusseja mutta mikä onni olikaan huomata ettei niitä tarvita ja reissaaminen oli tytöstä äärettömän kivaa.


Vuosien varrella Konya on tullut tutuksi, olin ylpeä itsestäni sillä löysin bussiaseman läheltä oikean dolmuksen ja anopin pysäkin ihan itse. Paluu Anatoliaan muistutti taas siitä miten erilainen se onkaan verrattuna Egean alueeseen. Muodollinen ja uskonnollinen Konya on myös ystävällinen ja kohtelias. Dolmuksessa ei tarvitse pyytää ketään nostamaan matkalaukkua ulos bussista, se on kannettu jo ulos ennenkuin ehdin itse. Kuljettaja pitää huolen, että nousemme pois oikealla pysäkillä. Ollaanhan teitä vastassa? kyselee vanhempi herrasmies etupenkillä. Anopin kotikadulla pikkumarketin Arif herra pelmahtaa ulos. Anoppi on odottanut teitä monta tuntia parvekkeella, miten miehesi voi, jätä laukut siihen niin pojat kantavat ne, Arif kyselee ja komentaa hengittämättä.



Izmiristä saapuessa Konya hämmästyttää. Naisista iso osa käyttää huivia ja kaduilla parveillaan usein erikseen nais- ja miesporukoissa toisin kuin Izmirissä. Ei olutkuppiloita puistoissa tai rakı ravintoloita katujen ja rannan varrella iltaisin. Konyassa keräännytään teekuppiloihin ja niitä riittää. Keskustan kadut kiiltävät, taloja on restauroitu reilun vuoden aikana taas lisää ja puistot ovat komeita. Vesipiippukahviloita on joka kulmassa. Istumme sokerijuhlan päivinä teellä, kahvilla ja jätskillä. Anoppi on tehnyt etukäteen jääkaapin täyteen ruokaa, on dolmia, okrakeittoa, börekejä, jälkiruokia, viininlehtikääryleitä, jogurttikeittoa, hilloja, marmelaadeja ja itse tehtyä makaroonia. Kotiinpaluun jälkeen syön pari päivää salaattia, melonia ja näkkileipää.



Anoppi asuu keskustassa, kulmat ovat vanhat mutta mielenkiintoiset, siellä ovat aina asuneet vierekkäin turkkilaiset, kurdit ja romaanit. Uudet tulokkaat syyrialaiset ovat muuttaneet alueen ilmettä eivätkä kaikki ole tyytyväisiä. Ekana päivänä niqabia käyttävät kummastuttavat, anoppi huokaa syvään ja pudistelee päätään. Kulmilla on lukuisia arabiankielellä mainostavia uusia marketteja ja kauppoja, yksi korjaa laukkuja ja toinen kaupittelee tulkkausapua. Anopin talossa asuu 3 syyrialaista perhettä. Värikkäisiin ja muodikkaisiin huiveihin ja vaatteisiin pukeutuvat turkkilaiset näyttävät kovin erilaisilta mustiin, vain silmät paljastaviin asusteisiin pukeutuneiden syyrialaisten rinnalla. Illalla Alaaddinin kukkulan kahvilassa kielien sekamelska on vaikuttava, arabiaa, somalia, turkkia, kurmancia ja lukuisia murteita.




Iltaisin istumme anopin ja kälyn kanssa ulkona yömyöhään, päivisin teen töitä koneen äärellä ja teemme tytön kanssa reissuja museoihin. Anopin parvekkeella roikkuminen kuuluu suurimpiin huveihini Konyassa, katu on täynnä touhua ja tohinaa. Konyassa on valtavasti nähtävää, mielenkiintoisia museoita, vanhoja rakennuksia, historiallisia moskeijoita ja hautapaikkoja. Konya oli seldzukkien keskus ja yksi alueen silkkitien solmukohdista. Tällä reissulla jätämme Konyan lempparipaikkani Mevlanan väliin ja käymmme Karatayn upeassa keramiikkaan ja laattoihin painottuvassa museossa sekä Ince Minaretin museossa, jossa on esillä kivi- ja puukaivertamisen huikeita taitoja. Alaaddinin kukkulan seldzukkien linnoitusalue on edelleen restauroinnin alla. Käly ihmettelee tytön raahaamista museoihin. Tyttö sen sijaan viihtyy niissä hyvin, my little pony pääsee myös tutustumaan historiaan.




Matka Konyaan on tytölle ja minulle ensimmäinen ilman omassa tuolissaan istuvaa dedeä. Apen kuolemasta on reilu vuosi ja tytölle asia selkeytyy vasta reissulla. Vierailemme deden hautapaikalla ensimmäisenä iltana. Turkkilaisilla on kuolemaan aika mutkaton suhtautuminen, joten anoppi hoitaa tilanteen hienosti. Kotiin lähdetään kun hauta on pesty ja dedelle istutetut ruusut kasteltu, tyttö vilkuttaa lähtiessä ja miettii kuullaankohan siellä toisella puolella mitä täällä puhutaan. Hautausmaa on ilokseni hyvin hoidettu ja siellä on mahdollisuus liikkua golf-auton tyylisellä kuljetuksella.



Anopin kotona moni asia on kuin ennenkin. Eka ilta kuluu kuunnellen naapuriston juoruja. Erään rouvan mies on joutunut vankilaan ja kulman tunnettu leipomo, jossa on aina teetetty pidet on laitettu kiinni. Omistaja on karannut kuulemma yön turvin isoja velkoja. Onneksi anoppi on löytänyt uuden, hyvän kiviuunipaikan jotta saadaan tilattua Konyan pideä. Yksi on eronnut ja toinen menehtynyt. Lapset metelöivät kaduilla, leikkipyssyt paukkuvat ja kulmakaupassa käy tasainen virta väkeä. Tässä korttelissa parvekkeet ovat niin lähellä toisiaan, että toisen ajatukset voi melkein kuulla. Ainakin voi haistaa mitä naapurin Fatoş kokkaa tänään. Eräänä iltapäivänä anopin naapuri soittaa työpaikaltaan ja kertoo entisen naapurin menehtyneen. Anoppi juoksee parvekkeella ja hetkessä uutinen on levinnyt parvekkeelta toiselle, marketin omistajan puhelimesta seuraavaan kortteliin ja niin edelleen. Konya on aina täysannos korttelielämää, juoruja, historiaa, uskontoa ja anatoliaa. Konyan reissun jälkeen oma hiljaisuus tekee hyvää mutta takaisinkin on jo pieni ikävä.



Lähden lomalle Suomeen joten palaataan muutaman viikon kuluttua kera Suomen kuulumisten. Mukavaa kesää kaikille lukijoille!

22 kommenttia:

  1. Olipa viehättävä reissu. Ja paikka.Toivottavasti Konya ei kuitenkaan joudu luopumaan viehättävästä ilmeestään muutosten vuoksi. Ja oikein mukavaa lomaa Suomessa:)

    VastaaPoista
  2. Niin ikava Turkkiin! Konyassa ei tullut kaytya koskaan. Jotenkin jai siihen keskelle idan ja lannen, pohjoisen ja etelan valiin. Ehka joskus...
    Hassua, mutta minulla on joskus voimakkaampi ikava niita Turkin matkoja kuin kotimaatani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkut Suomesta, ensi viikolla sitten takaisin Turkkiin.

      Poista
  3. Ihana kirjoitus, kuulin, haistoin ja maistoin.
    Olipa itse kiva kokea tuollaista

    VastaaPoista
  4. Konyassa olisi kiva käydä, samoin muissa sisämaan kaupungeissa. En oikeen tiedä miksei sinnepäin oo tullut lähdettyä Kappadokiaa lukuunottamatta, mutta ehkä sitten ensikerralla. Mevlana on varmasti upea paikka käydä, se on ainakin listalla :)

    Hyvää Suomilomaa teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anatolia on kuivaa ja vahan keskella ei mitaan, toisaalta se on ihan oma maailmansa joten suosittelen. Mevlana on upea!

      Poista
  5. Olipa taas ihana kirjoitus! <3

    Mahtavaa (ja toivottavasti aurinkoista) Suomi-lomaa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja terkut Suomesta, loma menee mukavasti!

      Poista
  6. Toivottavasti teillä on kaikki hyvin siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa lomalla, kotona Izmirissa kaikki hyvin.

      Poista
  7. Hyvä, että olette Suomessa. Pahalta näyttää Turkin tilanne ihmisoikeuksien kannalta. Autoritääristä islamilaista valtiota siellä selvästi suunnitellaan :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa lomalla ja ensi viikolla Izmiriin. Turkissa tilanteet vaihtuvat nopeasti joten katsotaan mita lahikuukaudet tuovat tullessaan, toivotaan tilanteen rauhottumista nopeasti.

      Poista
  8. Mä olen kanssa Petra odotellut sulta jotain päivitystä Turkin tilanteesta ja jään siis odottelemaan. Toivottavasti tosiaan tilanne siellä rauhoittuu ja elämä palaa normaaliksi. Ollaan ensi viikolla lähdössä takaisin Thaimaahan ja jäi nyt lentämättä omalla turkkilaisella suosikkilentoyhtiöllä tilanteen vuoksi. Kurjaa että joutuu tekemään ratkaisuja tältä pohjalta. Odotan mielenkiinnolla sun tilannekatsausta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkut Suomesta, huomenna kotiin. Paivittelen sitten tilannetta sielta kasin, meilla kotipuolessa arki on jatkunut melko normaalina. Hyvaa matkaa Thaimaahan!

      Poista
    2. No hyvä, että on ollut ihan normaaliakin meininkiä ja toivottavasti kaikki normalisoituu. Hyvää ja turvallista matkaa sullekin!

      Poista
  9. Täällä seuraava päivitystä odotteleva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Yksis, paivitysta tulossa loppuviikosta :)

      Poista
  10. Kannattaisikohan sieltä Turkista lähteä ja vähän äkkiä, ennen kuin se on mahdotonta, kun Erdogani diktatuuri saa vallan jollei ole jo saanut...?

    VastaaPoista
  11. Taallakin ollaan Suomessa ja nyt pysyvasti :) Tosin vaikutti monen moni muukin seikka kuin Turkin tilanne...

    Viivi

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!