Ruoka ja säännöt

Syyskuussa anoppi oli kälyn kanssa kylässä. Anoppi hoiti tottuneesti ja selvästi mielissään ruokapolitiikkaa. En vastustanut sillä on kiva kun joku kokkaa hyvää kotiruokaa ja saa istahtaa pöytään. Anoppi oli tuonut Konyasta asti kuivatut okrat sillä Izmirin kuivatut okrat tuskin ovat yhtä hyviä, tätä anoppi perusteli ilmastolla, kosteusasteella ja sillä, että Konya on kuivien okrien keskus. Siellä nimittäin alueen perinneruokiin kuuluu okrakeitto, johon olen anoppilassa menettänyt sydämeni. Anoppi valmisti herkullista keittoa, jota koko porukka lappasi tyytyväisenä. Okrakeiton kanssa juodaan aina ayrania, kertoi anoppi ja täytteli laseja jogurttipiimällä. Paitsi tytön, joka iski käden lasinsä päälle ja halusi maitoa. Ei maitoa voi juoda okrakeiton kanssa kauhisteli anoppi, ei vaan voi! Tyttö joi ja söi, anopin katsellessa kauhuissaan.


Muistan ikuisesti ensimmäisen kuukauden Turkissa matkaoppaana. Olin kylässä paikallisessa perheessä, jossa tarjottiin herkullista meriahventa ja mezeitä, rakilaseja kilisteltiin ja ahmin paikallisten elämää, joka vaikutti niin mielenkiintoiselta. Annostelin kalan kylkeen lusikoittain haydaria eli mausteista jogurttikastiketta. Puhe taukosi ja kaikki tuijottivat lautastani, et kai aio syödä jogurttia kalan kanssa? Se on vaarallista, tiedäthän sen?


Turkkilaisille ruoka ja ruokailu on sarja monenlaisia sääntöjä. Turkissa et koskaan törmää näkyyn, jossa jääkaapista nostellaan suoraan pöytään purkki suolakurkkua, höylätään juustoa ja heitellään lautaselle jotain eilisen jämiä. Makkaraviipaleita suoraan paketista. Kiirehdin perjantaina flunssaisena ja väsyneenä tarhalta kotiin, nappasin leipäkaupasta oliivileipää sillä päätä jomotti nälkä. Tyttö ja mies saapuivat kotiin puiston kautta ja lämmittelimme muutaman päivän jämiä. Kalkkunavihannespataa, eilisen salaattiin hieman lisää rukolaa, porkkanajogurttia ja lihapullia. Mies nosteli lautaselleen salaattia ja lihapullia. Tyttö pelkkää kalkkunavihannespataa ja itse mätin lautaselle vähän kaikkea kuorrutettuna sinapilla. Mies vilkaisi laustastani muttei sanonut mitään. Suomalaisten kanssa on tottunut monenlaisiin kummallisiin kokeiluihin ja makuyhdistelmiin kuten siihen että hapankorpun päälle voi silaista ketsuppia ja tonnikalaa ellei jaksa tehdä pizzaa. Anoppi varmaan pyörtyisi.


Torstaina suunnistan Alexin lenkin jälkeen terveyskeskukseen, ennen töitä jää ruhtinaallinen puolituntinen aikaa hörpätä tee ja börekiä. Jos olisin ollut järkevä, olisin ostanut leipomosta pinaattipasteijan ja puistopisteestä teen. Istun kahvilassa ja tuijotan minuutteja, kohta on kiire eikä teetä näy. Missä mun tilaus on sihisen tarjoilijalle! Tee hautuu, hymyilee tarjoilija ystävällisesti, sivusilmällä näen kuinka tarkkaa työtä voi olla pinaattibörekpalaseni leikkaaminen puolikuunmallisella veitsellä. Tee on tosiaan tuoretta mutta aikaa jää niin vähän että kiskaisen teen liian kuumana alas, pinaattia roikkuu hampaista tarhalle juostessa.


Yllättäen puuron suursyömäri perheessämme on mies. Lemppari aamupala viikolla tuntuu olevan lautasellinen puuroa hunajalla. Naapurimarketissa mätän hihnalle 3 pussia kaurahiutaleita. Kassa tutkii pusseja ihmeissään, hoidatteko kotona vauvoja? En. Mitä te teette näistä? Puuroa meille, erityisesti miehelle. Sämpylöista ja lihapullataikinasta en edes aio aloittaa. Voiko aikuinen syödä sitä, kysyy kassa selvästi kummissaan. Voi, mieheni syö paketin viikossa ja on elossa. Onko hän turkkilainen, ihmettelee kassa. Kyllä vaan.

Perjantaina hiutaleet olivat taas lopussa, mies oli käynyt lähimarketissa hakemassa pussillisen. Oletteko te se mies, joka syö puuroa oli kassa tiedustellut?


Kuvat otettu Karşıyakan ruokatapahtumasta pari viikkoa sitten

Kommentit

  1. Olipa taas mukava postaus, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkasit, kiitos kommentista!

      Poista
  2. Hahhah ihana kassa :-D välillä tosiaan kaikki "ruokasäännöt" tuntuu niin hassuilta, viimeksi tänään kun kerroin tehneeni porkkanasämpylöitä kaverit kuorossa kyseli minkä kanssa niitä kuuluu syödä? Minkä ruoan kanssa ne sopii? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, se pitaa aina varmistaa etta minka kanssa mitakin voi syöda, enta jos tekee virheen, mita sitten tapahtuu :D :D

      Poista
  3. Tuli nälkä. Täälläkin on tietyt säännöt, joita en noudata. Kiinalainen ruoka ei vieläkään maistu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, mika siina kiinalaisessa niin tökkii?

      Poista
  4. Italialaisilla riittää myös ruokaan liittyviä sääntöjä. Osa säännöistä käy järkeen mutta osa on minun mielestäni turhaa hifistelyä. Saan kuitenkin olla kiitollinen siitä, että mieheni hyvin huoletta joustaa ruokasäännöistä, jotkut italialaiset kun pitävät tiukasti niistä kiinni myös tällaisissa olosuhteissa missä se on hyvin hankalaa. Silti, vaikka mies on niin joustava, välillä vähän niin kuin piruuttani oikein kunnolla rikon italialaisia sääntöjä. Omaan suomalaisuuteni kuuluu tietynlainen suurpiirteisyys ruuan suhteen ja haluan, että omat tapani nähdään yhtä arvokkaina kuin toisenkin kotikulttuurimme tavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla on kotona aikalailla fuusiokeittiö tosin joissakin asioissa olen kylla turkkilaistunut ruuan suhteen, yksi on ainakin aamupala, joka pitaa olla katettu, ei tyyliin paketista suoraan :)

      Poista
  5. Hauska tuo puuroepisodi! Tuli mieleen kun ostin kerran mämmiä tukholmalaisessa ruokakaupassa ja kassalla myyjä pysähtyi pyörittämään pakettia käsissään: "Saanko kysyä mitä tämä on?!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheee, kylla se kasa mustaa mammia on voinut hieman kummastuttaa.

      Poista
  6. Eilen kävin läheisellä marknadilla täällä Uppsalassa jossa huivipäiset tytöt myivät tekemiään lihapiirakan näköisiä piiraita. Ostin kaksi ,hölmö etten enempää. Kertoivat sisältävän lihaamutta oli siellä muutakin,hienon hienoja porkkanan siivuja. En koskaan ennen ole maistanut mitään niin hyvää.Arabityttöjä olivat,en tiedä mistä maasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa hyvilta, taallakin on sellaisia lihapiirakan tyylisia erilaisia herkkuja, mun mies ostaa joskus leipomosta leipataikinan ja tayttaa siita sitten pieni piirakoita, paistaa upporasvassa. Ihan kamalan rasvasta ja ihan kamalan hyvaa.

      Poista
  7. Heh, puuromies :D Täällä ei syö puuro kukaan, ehkä ihan pienet lapset jotain valmisvelliä. Sääntöjä riittää myös. Sukulaiset ovat sentään jo oppineet, että kahvinkin kanssa voi syödä suolaista kuten juustovoileipää, vaikka alkuun vallan kauhistelivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, anoppi tuo aina omat kahvileivat mukanaan kun meilla ei kai ole tarpeeksi :) Taalla sopii kylla makea ja suolainen mutta suomalaistyyliset voileivat ovat kylla erikoisuus taallakin.

      Poista
  8. Ha ha puuromies:) Kuulostaa hassulta että sitä pidetään vain vauvojen ruokana,täällä esim. lempikahvilassani ihana kaurapuuroannos on todella suosittu.Täällähän on koshersäännöt,eli liha-ja maitotuotteita ei sekoiteta,mutta eihän sitä kaikki noudata,joten juustopurilaisen voi ostaa jos haluaa;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla puuro on vauvojen ruokaa, harvoin sita tarjotaan edes lapsille. En itseasiassa tieda mihin paikalliset kaurahiutaleita kayttavat, varmaan leivonnaisiin silla harva tekee hiutaleista vauvallekaan vellia kun on tarjolla noita valmiita velleja. Kala ja maitotuotteet ovat taalla jonkun ikivanhan uskomuksen mukaan vaarallinen yhdistelma, josta sairastuu. Siihen eivat kylla enaa monetkaan usko vaan vetelevat minun tavoin kalaa ja jogurttikastiketta :)

      Poista
  9. Heh, "voiko aikuiset syödä puuroa?" Näitä sun juttuja on kyllä hauska lukea ja tekee kyllä mieli lomailla Turkissa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lomalle Soile, puuroa ei kylla sitten löydy helposti :D

      Poista
  10. Suomessa ei taida olla tuollaisia sääntöjä. Tosin muistan kyllä katsoneeni usein pitkään ja mielenkiinnolla, kun miehen siskon filippiiniläinen mies tupsahti perheeseen ja aika ennakkoluulottomasti yhdisteli suomalaisia pöperöitä pöydässä:D. En enää muista mikä se yksi yhdistelmä oli, jolloin me anopin kanssa katsoimme toisiamme pitkään. Tyyliin silliä ja yugurttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalainen ruokakulttuuri on aika sallivaa, siina on varaa kokeilla ja testailla, turkkilainen taas on kylla niin kaavoihin kangistunut. Onneksi nama uudet ja nuoret kokit kokeilevat ilman rajoja, jos saisivat vaikka nuoren sukupolven innostumaan? Muistan muuten etta aikoinaan koulussani oli aasialaisia vaihto-oppilaita ja söivat aina karjalanpiirakoita ketsupilla :)

      Poista
  11. Suomalainen kalasoppa maitoon keitettynä oli miehelleni kauhistus, maito ja kala eivät sovi yhteen. Nykyään kyllä sopivat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no joo, mun miehen mielesta ruokakerman lotraaminen joka paikkaan on edelleen epailyttavaa, taalla sita tulee kylla harvemmin harrastetua. Suomalainen lohikeitto maistuu kaikille mutta kylla mun mieskin taisi alkuaikoina ihmetella keittoa, jossa on maitoa.

      Poista
  12. Tata oli tosi hauska lukea! :) En osaa sanoa, onko taalla Argentiinassa ihan tiukkoja saantoja ruokien suhteen, mutta selkeat kaavat ja ajat kylla. Aamupala on esimerkiksi aina makea ja esimerkiksi tuota kauraa kaytetaan mm. laihassa vihannessopassa, ihan paketinkin vinkin mukaan. Jos minut tunnistettaisiin miehen ostosten perusteella, niin olisin se nainen, joka juo kaupan kassan mukaan koristepulloja (375 cl) valkoviinia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamupala on taalla myös aarimmaisen tarkea, turkkilaisen on melko mahdoton paasta kayntiin ilman sita ja jos on aikaa niin pöytaan katetaan monta sorttia, mun eras ystava sanoi etta aamiaiasella on oltava varia ja vaihtoehtoja, hillojakin kuulemma vahintaan kolmea lajia :) Hehee, minut tunnistaisi varmaan siita etta syö jaatelöa myös talvella.

      Poista
  13. Meillä myös mies on innokas kaurapuuron syöjä ja jaksaa kehua, kuinka terveellistä puuro on :). Puuro on muuten yksi niistä ruuista, joita en lasten serkuille ole uskaltanut tarjota - ehkä pitäisi? Täällä kaurahiutaleet ovat melko kalliita, maksavat lähes 10 kertaa sen mitä Suomessa, mutta onneksi niitä saa kuitenkin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sama juttu, mies hehkuttaa miten maha pysyy kunnossa eika narastyksesta ole tietoakaan kun syö puuroa :) Piti ihan katsoa kaurahiutaleiden hinta Suomessa, nayttaa olevan noin keskimaarin euron kilo, on ne taallakin kalliita siihen verrattuna, noin nelja liiraa puoli kiloa eli 2 e puolikiloa.

      Poista
  14. Mielenkiintoisia sääntöjä, ja ihana puuromies. :) Multa on kaupan kassa kysellyt kummissaan, mitä teen lantulla, kun ostin jauhelihakeittoon aineksia. Ja toisessa kaupassa ihmeteltiin kun ostin neljä pakettia Oulaisen Finncrispejä, ja olin kolmas asiakas samana päivänä sillä asialla, että mikä juttu tämä on.. no niitä oli tietty mainostettu paikallisten suomalaisten facebook-ryhmässä, että mistä löytyy hapankorppuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilta ei Turkista saa lanttua mutta naurisversioita on erilaisia, niista on tehty mm. monena vuotena naurislaatikko eli lanttulaatikko :)

      Poista
  15. Egyptissä on sama juttu - maito ja kala eivät sovi yhteen. Siitä tulee kipeäksi. Muutenkin samalla lailla ruokailusääntöjä riittää ja kaikki vieras on epäilyttävää. Tein kerran porkkanaraastetta appelsiinilohkojen kera. Mies kun kertoi raasteesta sukulaisilleen, niin monella meni naama vihreäksi, kun tuli ajatuksestakin niin paha olo. En minäkään tiedä mihin egyptiläiset kaurahiutaleita käyttävät. Kaupoista saa, mutta en ole koskaan nähnyt kenenkään laitavan niistä mitään. Meilläkin mies on se, joka puuroa eniten meidän perheessä syö. Jugurtti on täällä taas selkeästi lapsille, varsinkin runsaan sokerimäärän kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi vaan Egyptiin! Taalla maustetut jogurtit on aika uusi juttu, lapsille niitakin eniten ennen suunnattiin mutta nyt on naita activa muka terveellisia mahalle sokeripommeja. Turkkilaiset ovat todella kovia maustamattoman jogurtin syöjia ja sita syödaan myös ruuan kera, aika moni tekee itse jogurttinsa kun se on niin olennainen osa paivan aterioita. Meillakin menee viikossa ainakin kilo jogurttia.

      Poista
  16. Heh, hauska tuo kassan puurokohtaus :))
    Meillä mies on kanssa hurahtanut kaurapuuroon, mutta mannapuuro on lämpimänä herkkua vain mulle ja lapsille.

    Kermalohta, kalakeittoa ja maidon juontia kalan kanssa on meilläkin kaikki miehen sukulaiset ja turkkilaiset vieraat kauhistelleet. Hyvin on aina maistunut ja onneksi kaikki pysyneet hengissäkin :)

    VastaaPoista
  17. Minulla on turkkilainen poikaystävä. Hänen hyvin terveystietoinen tätinsä tarjoilee joskus aamiaisella kaurahiutaleita, mutta ei suinkaan puuron muodossa. Hän ripottelee niitä vihannesten ym. lautaselleen keräämiensä aamupalaruokien päälle ja syö sellaisenaan. Maistuu varmaan aika puisevalta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit