Asumaan Turkkiin?
Itse koen jääneeni asumaan Turkkiin vähän vahingossa, maailmalle pääsy houkutteli jo lukiossa ja sen jälkeen oli heti lähdettävä, 90-luvun lopussa ulkomaille lähtö kysyi oppimista olemaan itsekseen vieraassa ympäristössä, ei ollut skypeä ja oman kännykän omisti harva, odottelin kirjeitä ja kerran viikossa vanhempien puhelinsoittoa lankapuhelimen ääressä asuntolan aulapuhelimen vieressä sovittuun aikaan. Rahoja ei noin vain siirrelty nettipankissa, joten palkan oli riitettävä, lähin apu oli oma apu tai hyvä ystävä.
Myöhemmin jäin töiden kautta Turkkiin enkä sitten osannutkaan enää lähteä pois. Ulkosuomalaisena asuminen Turkissa ei ole ihan yksinkertaista huolimatta nykyisin hyvistä yhteydenpito mahdollisuuksista ja aina parantuvista lentoyhteyksistä, ollaan EU-alueen ulkopuolella mikä tuo omat mutkansa tänne muuttamiseen, niin eikä turkkilainen kulttuurikaan ole se kaikista helpoin sopeutua. Kantapään kautta opittua ja jälkiviisaana on helppo miettiä tänne asettumista helpottavia ja siihen vaadittavia asioita:
1. Vakuutukset
Turkissa on mahdollisuus ottaa itselleen yksityisvakuutus, joita on runsaasti tarjolla, eri hintaisina ja erilaisia etuuksia sisältävinä. Yksityisvakuutuksissa on suuria eroja, osassa saattaa kestää hyväksyttää hoito vakuutusyhtiössä eikä ainakaan edullisimpien pakettien käyttö ole niin mutkatonta. Kannattaa selvittää heti maahan tultua missä on lähin terveysasema tai sairaala, joka palvelee juuri sinua, osa klinikoista on auki vain päivisin, osa vain viikolla. Selvitä kuinka kirjaudutaan, mihin voit ottaa yhteyttä hätätapauksissa ja turkinkielen taidottomana, missä puhutaan englantia? Turkkilaiset työntekijät on vakuutettu paikalliseen valtion sosiaaliturvaan työnantajan kautta, samoin perheenjäsenet, tällöin he voivat käyttää valtion terveyspalveluita. Monilla ulkomaalaisilla sivustoilla lukee edelleen että Turkissa terveydenhoito saattaa olla puutteellista, en allekirjoita tuota, Turkissa terveydenhuolto on kehittynyttä ja ammattitaitoista, helposti saatavilla, jos tietää minne mennä. Vakuutus on ehdoton Turkissa!
2. Toimeentulo
Ikävä kyllä Turkissa joutuu heittäytymään hetkeen, ihan varmaa toimeentuloa tuskin onkaan, koskaan kun ei tiedä mitä täällä tapahtuu. Pahan päivän vara olisi hyvä olla jokaisella, työpaikkoja kaatuu ja nousee, työelämä on hektistä ja villiä. Riippuen kaupungista, matkakuluista ja asumiskuluista kannattaa laskeskella vähän mitä eläminen maksaa, moniin työpaikkoihin kuuluu hyviä luontaisetuja. Jotkut asiat ovat Turkissa todella kalliita ja toiset taas edullisia. Lisäkulut ovat suuria, kuten lämmitys- ja ilmastointikulut, koulumaksut jne.
Työttömyysturva on 9 kk mutta summat ovat pieniä ja riippuvaisia työskentelyvuosista ja palkasta. Turkissa moni perhe elää yhden henkilön palkalla mutta harva suomalainen on tottunut sellaiseen elämäntyyliin, jos palkka on pieni niin tällöin hyödynnetään sukulaisten kasvimaat, säilötään ja hillotaan, mihinkään ylimääräiseen ei tuhlailla, talvella lämmitetään hiilellä yhtä huonetta, syödään kasvisruokaa ja toivotaan että työpaikka pysyy.
3. Turvaverkosto
Turkkilaisella on sellainen automaattisesti, suku, joka usein säntää apuun, lainaa rahaa tai antaa katon pään päälle tarvittaessa. Meidän ulkomaalaisten kannattaa sellainen rakentaa. Vaikka puolison suku saattaa joskus tuntua ehkä rasittavaltakin, ovat he usein valmiita auttamaan tarvittaessa. Turkkilaiset luovat sosiaalisia suhteita pitkälti suvun välityksellä, työpaikoilla ja koulussa. Ulkomaalainen tipahtaa helposti hieman tyhjän päälle. Ulkomaalaisilla naisilla, jotka eivät käy töissä eivätkä opiskele on usein vaikeuksia löytää paikallisia ystäviä. Kannattaa selvittää oman kaupungin suomalaiset, heiltä saa hyviä vinkkejä ja monista ikuisia ystäviä, vuosien varrella samassa kaupungissa asuvista suomalaisista tulee monesti tukipilareita, niitä jotka ymmärtävät puolesta sanasta kun Turkki ja turkkilaiset menevät yli ymmärryksen.
Ikävä kyllä, ulkomaalainen ilman turvaverkostoa ja luottoystäviä tai sukulaisia on helppo kohde huijareille. Kuuluminen johonkin yhteisöön antaa sinulle turvan.
4. Kieli ja kulttuuri
Kukaan ei osaa paikallisia tapoja heti maahan saavuttua, ne opitaan hiljalleen, seuraa paikallisten tekemisiä, kysele ja pyydä neuvoja, turkkilaiset kertovat mielellään omasta kulttuuristaan. Kieli kannattaa opetella, jossain paikoin Turkkia pärjää englannilla mutta pidemmän päälle jäät todella ulkopuoliseksi, Turkki on juurikin tälläinen päivittäisten keskustelupätkien, kohteliaisuuksien ja sanakikkailun vuoksi.
Turkin kieli on ihanan kohtelias ja sen oppiminen avaa oven turkkilaisuuteen, eri alueiden murteet ja sanonnat avaavat taas lisää ovia. Turkkilainen kulttuuri on näkyvää, kuka huomioi kenetkin ja miten, kuinka nuoremmat kutsuvat vanhempiaan, millä eleillä heitä kunnioitetaan ja kuinka kutsutaan, millaisia kohteliaisuuksia ja toivotuksia tulee lausua kellekin. Kun osaa kielen ja tavat, ottaa Turkki maahanmuuttajan vastaan lämpimästi.
5. Lupa-asiat
Oleskeluluvan hakumenetelmä on muuttumassa, hoida paperiasiat aina ajoissa kuntoon ja selvitä etukäteen kuinka asiat hoidetaan. Turkissa eri aluiden välinen hallinnollinen yhteistyö on melko löyhää joten jokainen maakunta on oma yksikkönsä, Istanbulissa asiat voidaan hoitaa ihan toisin kuin vaikkapa Muğlassa, älä oleta mitään, byrokratiaviidakko on ylläreitä täynnä. Turkista saattaa helposti jäädä mielikuva, että asiat voi jättää hoitamatta, väärin, siinä on seuraamuksensa ja kaikki asiat kannattaa hoitaa ajallaan ja asianmukaisesti, tarkista kaikki saamasi paperit, allekirjoitukset ja leimat, olet itse vastuussa niistä. Byrokratiaviidakko vaikuttaa alussa sekavalta mutta kannattaa heittäytyä siihen ja oppia kuinka se toimii.
Kannattaa tehdä itselleen selväksi millaiseen Turkkiin muuttaa, on valtava ero asuuko Gaziantepissa, Istanbulissa vaiko Alanyassa, ero alueilla on valtava ja se vaikuttaa kaikkeen, pukeutumiseen, suhtautumisessa ulkomaalaisiin, terveyspalveluihin, toimeentuloon, infrastruktuuriin, työtarjontaan ja paikallisten kielitaitoon. Laske kustannukset tarkkaan, onko mahdollinen ilmoitettu palkka nettopalkka, millainen vakuutus sinulle kuuluu, kertyykö eläke miten? Lomat ja vapaat? Jos muutat kotiäidiksi, mieti mahdollista tulevaa eläkettä, pahan päivän turvaa ja lasten koulutusta, onko asuinalueella inhimmilliset valtionkoulut vai mahdollisesti hyvät ja kohtuuhintaiset yksityiset koulut? Olethan varmasti vakuutettu? Turkki ei ole Suomi mutta kannattaa varmistaa, että elintaso on itselle ja mahdollisille perheenjäsenille kohtuullinen ja turvattu.
Äkkiseltään elintaso Turkissa vaikuttaa huokealta, onpa halvat vuokrat ja halpaa oli lomallakin, vaatteita ostettiin pilkkahintaan ja kunnon kebapia sai edullisesti. Näin on mutta Turkissa on lisäkustannuksia, joita ei Suomessa asuessa osaa helposti ajatella, lämmityskulut talviaikaan voivat olla huikeita, samoin alueen ja kaupungin mukaan maksettavat yhtiövastikkeet, sähkö- ja vesimaksut maksetaan erikseen ja niissäkin on aikamoista heittoa alueiden välillä. Turkkilainen siirtyy lämmittämään hiilellä kun talous kärsii, olkkariin kannetaan kamiina, reikä seinään ja leiriydytään siihen huoneeseen kylmien säiden ajaksi. Olisitko sinä valmis sellaiseen elämään, minä en.
Valtionkoulut ovat maksuttomia mutteivat aivan, vanhemmilta pyydetään tasaisin väliajoin rahaa ilmastointiin, lämmitykseen, siivoojan palkkaan jne., yksityiset koulut ovatkin sitten asia erikseen tason mukaan huikeisiin summiin kohoavine lukukausimaksuineen. Perinteinen turkkilainen mies ei juuri raha-asioista puhu kotona, niitä ei tulisi kaataa perheen niskaan, suomalaiselle tämä on aika vierasta ja kannattaa kaivaa tieto perheen taloudellisista aallonpohjista ja -harjoista esiin.
Ole tiukkana ja suojaa selusta. Turkkilainen yhteiskunta on raaka ja yllättävä, ihmiset toimivat toisin kuin Suomessa. Älä anna muiden kävellä ylitsesi tai arvostella tarpeettomasti, omalla itsevarmalla käytökselläsi annat itsestäsi vaikutelman, jolle ei kerrota liian korkeita hintoja, ei vähätellä eikä huijata.
Myöhemmin jäin töiden kautta Turkkiin enkä sitten osannutkaan enää lähteä pois. Ulkosuomalaisena asuminen Turkissa ei ole ihan yksinkertaista huolimatta nykyisin hyvistä yhteydenpito mahdollisuuksista ja aina parantuvista lentoyhteyksistä, ollaan EU-alueen ulkopuolella mikä tuo omat mutkansa tänne muuttamiseen, niin eikä turkkilainen kulttuurikaan ole se kaikista helpoin sopeutua. Kantapään kautta opittua ja jälkiviisaana on helppo miettiä tänne asettumista helpottavia ja siihen vaadittavia asioita:
1. Vakuutukset
Turkissa on mahdollisuus ottaa itselleen yksityisvakuutus, joita on runsaasti tarjolla, eri hintaisina ja erilaisia etuuksia sisältävinä. Yksityisvakuutuksissa on suuria eroja, osassa saattaa kestää hyväksyttää hoito vakuutusyhtiössä eikä ainakaan edullisimpien pakettien käyttö ole niin mutkatonta. Kannattaa selvittää heti maahan tultua missä on lähin terveysasema tai sairaala, joka palvelee juuri sinua, osa klinikoista on auki vain päivisin, osa vain viikolla. Selvitä kuinka kirjaudutaan, mihin voit ottaa yhteyttä hätätapauksissa ja turkinkielen taidottomana, missä puhutaan englantia? Turkkilaiset työntekijät on vakuutettu paikalliseen valtion sosiaaliturvaan työnantajan kautta, samoin perheenjäsenet, tällöin he voivat käyttää valtion terveyspalveluita. Monilla ulkomaalaisilla sivustoilla lukee edelleen että Turkissa terveydenhoito saattaa olla puutteellista, en allekirjoita tuota, Turkissa terveydenhuolto on kehittynyttä ja ammattitaitoista, helposti saatavilla, jos tietää minne mennä. Vakuutus on ehdoton Turkissa!
2. Toimeentulo
Ikävä kyllä Turkissa joutuu heittäytymään hetkeen, ihan varmaa toimeentuloa tuskin onkaan, koskaan kun ei tiedä mitä täällä tapahtuu. Pahan päivän vara olisi hyvä olla jokaisella, työpaikkoja kaatuu ja nousee, työelämä on hektistä ja villiä. Riippuen kaupungista, matkakuluista ja asumiskuluista kannattaa laskeskella vähän mitä eläminen maksaa, moniin työpaikkoihin kuuluu hyviä luontaisetuja. Jotkut asiat ovat Turkissa todella kalliita ja toiset taas edullisia. Lisäkulut ovat suuria, kuten lämmitys- ja ilmastointikulut, koulumaksut jne.
Työttömyysturva on 9 kk mutta summat ovat pieniä ja riippuvaisia työskentelyvuosista ja palkasta. Turkissa moni perhe elää yhden henkilön palkalla mutta harva suomalainen on tottunut sellaiseen elämäntyyliin, jos palkka on pieni niin tällöin hyödynnetään sukulaisten kasvimaat, säilötään ja hillotaan, mihinkään ylimääräiseen ei tuhlailla, talvella lämmitetään hiilellä yhtä huonetta, syödään kasvisruokaa ja toivotaan että työpaikka pysyy.
Turkkilaisella on sellainen automaattisesti, suku, joka usein säntää apuun, lainaa rahaa tai antaa katon pään päälle tarvittaessa. Meidän ulkomaalaisten kannattaa sellainen rakentaa. Vaikka puolison suku saattaa joskus tuntua ehkä rasittavaltakin, ovat he usein valmiita auttamaan tarvittaessa. Turkkilaiset luovat sosiaalisia suhteita pitkälti suvun välityksellä, työpaikoilla ja koulussa. Ulkomaalainen tipahtaa helposti hieman tyhjän päälle. Ulkomaalaisilla naisilla, jotka eivät käy töissä eivätkä opiskele on usein vaikeuksia löytää paikallisia ystäviä. Kannattaa selvittää oman kaupungin suomalaiset, heiltä saa hyviä vinkkejä ja monista ikuisia ystäviä, vuosien varrella samassa kaupungissa asuvista suomalaisista tulee monesti tukipilareita, niitä jotka ymmärtävät puolesta sanasta kun Turkki ja turkkilaiset menevät yli ymmärryksen.
Ikävä kyllä, ulkomaalainen ilman turvaverkostoa ja luottoystäviä tai sukulaisia on helppo kohde huijareille. Kuuluminen johonkin yhteisöön antaa sinulle turvan.
4. Kieli ja kulttuuri
Kukaan ei osaa paikallisia tapoja heti maahan saavuttua, ne opitaan hiljalleen, seuraa paikallisten tekemisiä, kysele ja pyydä neuvoja, turkkilaiset kertovat mielellään omasta kulttuuristaan. Kieli kannattaa opetella, jossain paikoin Turkkia pärjää englannilla mutta pidemmän päälle jäät todella ulkopuoliseksi, Turkki on juurikin tälläinen päivittäisten keskustelupätkien, kohteliaisuuksien ja sanakikkailun vuoksi.
Turkin kieli on ihanan kohtelias ja sen oppiminen avaa oven turkkilaisuuteen, eri alueiden murteet ja sanonnat avaavat taas lisää ovia. Turkkilainen kulttuuri on näkyvää, kuka huomioi kenetkin ja miten, kuinka nuoremmat kutsuvat vanhempiaan, millä eleillä heitä kunnioitetaan ja kuinka kutsutaan, millaisia kohteliaisuuksia ja toivotuksia tulee lausua kellekin. Kun osaa kielen ja tavat, ottaa Turkki maahanmuuttajan vastaan lämpimästi.
5. Lupa-asiat
Oleskeluluvan hakumenetelmä on muuttumassa, hoida paperiasiat aina ajoissa kuntoon ja selvitä etukäteen kuinka asiat hoidetaan. Turkissa eri aluiden välinen hallinnollinen yhteistyö on melko löyhää joten jokainen maakunta on oma yksikkönsä, Istanbulissa asiat voidaan hoitaa ihan toisin kuin vaikkapa Muğlassa, älä oleta mitään, byrokratiaviidakko on ylläreitä täynnä. Turkista saattaa helposti jäädä mielikuva, että asiat voi jättää hoitamatta, väärin, siinä on seuraamuksensa ja kaikki asiat kannattaa hoitaa ajallaan ja asianmukaisesti, tarkista kaikki saamasi paperit, allekirjoitukset ja leimat, olet itse vastuussa niistä. Byrokratiaviidakko vaikuttaa alussa sekavalta mutta kannattaa heittäytyä siihen ja oppia kuinka se toimii.
Kannattaa tehdä itselleen selväksi millaiseen Turkkiin muuttaa, on valtava ero asuuko Gaziantepissa, Istanbulissa vaiko Alanyassa, ero alueilla on valtava ja se vaikuttaa kaikkeen, pukeutumiseen, suhtautumisessa ulkomaalaisiin, terveyspalveluihin, toimeentuloon, infrastruktuuriin, työtarjontaan ja paikallisten kielitaitoon. Laske kustannukset tarkkaan, onko mahdollinen ilmoitettu palkka nettopalkka, millainen vakuutus sinulle kuuluu, kertyykö eläke miten? Lomat ja vapaat? Jos muutat kotiäidiksi, mieti mahdollista tulevaa eläkettä, pahan päivän turvaa ja lasten koulutusta, onko asuinalueella inhimmilliset valtionkoulut vai mahdollisesti hyvät ja kohtuuhintaiset yksityiset koulut? Olethan varmasti vakuutettu? Turkki ei ole Suomi mutta kannattaa varmistaa, että elintaso on itselle ja mahdollisille perheenjäsenille kohtuullinen ja turvattu.
Äkkiseltään elintaso Turkissa vaikuttaa huokealta, onpa halvat vuokrat ja halpaa oli lomallakin, vaatteita ostettiin pilkkahintaan ja kunnon kebapia sai edullisesti. Näin on mutta Turkissa on lisäkustannuksia, joita ei Suomessa asuessa osaa helposti ajatella, lämmityskulut talviaikaan voivat olla huikeita, samoin alueen ja kaupungin mukaan maksettavat yhtiövastikkeet, sähkö- ja vesimaksut maksetaan erikseen ja niissäkin on aikamoista heittoa alueiden välillä. Turkkilainen siirtyy lämmittämään hiilellä kun talous kärsii, olkkariin kannetaan kamiina, reikä seinään ja leiriydytään siihen huoneeseen kylmien säiden ajaksi. Olisitko sinä valmis sellaiseen elämään, minä en.
Valtionkoulut ovat maksuttomia mutteivat aivan, vanhemmilta pyydetään tasaisin väliajoin rahaa ilmastointiin, lämmitykseen, siivoojan palkkaan jne., yksityiset koulut ovatkin sitten asia erikseen tason mukaan huikeisiin summiin kohoavine lukukausimaksuineen. Perinteinen turkkilainen mies ei juuri raha-asioista puhu kotona, niitä ei tulisi kaataa perheen niskaan, suomalaiselle tämä on aika vierasta ja kannattaa kaivaa tieto perheen taloudellisista aallonpohjista ja -harjoista esiin.
Ole tiukkana ja suojaa selusta. Turkkilainen yhteiskunta on raaka ja yllättävä, ihmiset toimivat toisin kuin Suomessa. Älä anna muiden kävellä ylitsesi tai arvostella tarpeettomasti, omalla itsevarmalla käytökselläsi annat itsestäsi vaikutelman, jolle ei kerrota liian korkeita hintoja, ei vähätellä eikä huijata.
Taa oli kylla todella hyva postaus. Lahes jokaisessa paikassa, missa oon vieraillut on just talveksi leiriydytty yhteen huoneeseen ja kamiinaan puuta lisaillaan. Taalla Gazipaşan keskustassa on iltaisin aina epamiellyttavaa menna ulos, koska savu haisee koko kaupungissa.
VastaaPoistaKiitti Heli, mulle tulee tasaisesti kyselyja sahköpostiin Turkkiin muuttamisesta, taallahan voi elaa kivaa elamaa mutta tietyt asiat kannattaa ottaa huomioon. Se hiilen haju talvella on epamiellyttava, kun taloustilanne huononee, lisaantyy haju, moni joutuu siirtymaan kalliilla kaasulla lammittamisesta hiileen.
PoistaNiin totta. Suomessa yhteiskunta aina lopulta ojentaa auttavan kätensä ja on mahdollista kouluttaa lapset, saada ruoka pöytään ja asua vähintään vuokralla kerrostalossa sossun maksamana. Turkkilainen köyhyys on niin riipaisevan kurjaa, että on välillä itkettänyt ja välillä suututtanut ystävien puolesta. Mutta yritystä ei puutu ja siitä nostan täkäläisille hattua. Suomessa hävettää se, että siellä mahdollistetaan toisille täydellinen vastuuton eläminen valtion rahoilla. Yhä nuoremmat syrjäytyy, sillä mitä sitä yrittämään, kun tukien avulla voi juopotella täyspäiväisesti...
VastaaPoistaJuuri nain! Suomessa yrittajyys jo ammattinakin on tehty niin hankalaksi, yhteiskunta turvaa elamaa ehka liiankin hyvin etta syrjaytymiseen sortuu vahan liian moni nuori. Turkissa on pakko yrittaa, ihan mita vaan, kamalaahan se on katsella paivasta toiseen oikeaa köyhyytta, joita ei paljon auta enaa leipajonotkaan.
PoistaTosi mielenkiintoinen postaus, jonka monet kohdat ovat sovellettavissa moneen muuhunkin maahan - Algeria mukaanluettuna :)!
VastaaPoistaNo niin muuten varmaan sopiikin, juurikin tallaisiin maihin, joissa elintasoerot ovat melko isoja ja yhteiskunta kamppailee sellaisten asioiden kanssa, jotka eivat tule edes mieleen Suomessa.
PoistaVoi miten paljon hyvää infoa! Käypäs Petra minun blogissani. Pistin sulle hauskan haasteen!
VastaaPoistaKiitos Marjatta ja nappaan haasteen tanne, kiitos!!
Poista