Yksi on joukosta poissa

Meillä on ollut kotona suurta surua ja on varmaan vielä pitkään. Helmi-koira nukkui pois perjantaina ja haudattiin eilen. Olemme olleet miehen kanssa surun murtamia, 2,5-vuotias neiti ei kuitenkaan vielä osaa käsitellä kuolemaa, joten arkea on pyritty pyörittämään normaalisti ja pahimmat vollotukset vollotettu tytön nukkuessa. Tekisi mieli sanoa jokaiselle, joka harkitsee eläinystävän ottamista itselleen että älkää ottako, sen ystävän pois meno on niin kova paikka. 11 vuotta Helmin kanssa ehti luoda omat rutiinit suhteeseen ihmisen parhaan ystävän kanssa, nyt on poissa lenkittelyt, märkä kuono tyynyllä, raps-raps äänet Helmin tassujen osuessa parkettiin ja pyyteetön läsnäolo. 11 vuoden aikana Helmi on ollut tukena ja mukana monenlaisissa elämäntilanteissa, hyvissä ja huonoissa, ilman Helmiä elämä olisi ollut moninverroin tylsempää ja vailla karvaista tukea.


Helmin oli kuitenkin aika mennä, sillä viimeisten viikkojen aikana tila romahti ja Helmi oli sairaampi kuin osasimme kuvitellakaan. Helmi leikattiin vielä perjantaina mutta mitään ei ollut enää tehtävissä, lääkärit olisivat suositelleet nukuttamista jo samana iltana, sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, sillä Helmi ei enää jaksanut herätä anestesiasta, parempi niin. Toisen lääkärin 25 vuoden ammattitaidolla, Helmin syöpätyyppi oli niin ärhäkkä pahinta laatua oleva, joka oli vienyt nopeasti. Suuren surun keskellä yritämme ajatella, että Helmi eli pitkän ja hyvän elämän. Helmin pois nukkumisen jälkeen ymmärrän kuitenkin entistä paremmin ihmisiä, jotka eivät eläinystävän kuoleman jälkeen enää ota toista. Kaikista järjellisistä ajatuksista huolimatta jäljelle jää suunnaton ikävä ja tyhjä paikka. Ruokakuppien paikalla on nyt tuoli, jäljelle jääneet ruuat odottavat vientiä katukoirille ja panta ja hihna on laitettu visusti piilossa.

Karşıyakan alueella ollaan rakentamassa eläinten hautausmaata, Helmille se aukenee kuitenkin liian myöhään ja maan ainoa eläinten hautuumaa löytyy tällä hetkellä Tuzlasta. Eläinlääkärien ja ystävien neuvoilla löysimme kuitenkin Helmille hyvän leposijan kaupungin ulkopuolelta metsäalueelta. Sinne Helmi haudattiin, kiitos avusta T:lle ja P:lle, jotka kuskailivat ja ottivat tytön hoitoon, olivat hengessä mukana. Mies kaivoi kuoppaa ja on muutenkin ollut viimeiset päivät lujana, eilen illalla tajusin että myös tosi lujilla. Mies hoiti kaikki Helmin loppuajan ikävät velvollisuudet, jaksoi kotona olla järkähtämätön tuki tytön edessä kun itse en jaksanut. Eilen illalla tuo nukahti istualteen, teemuki kädessä, koville on ottanut Helmin lähtö.

Tyttö on aamulla ensimmäiseksi kysynyt missä Helmi on? Etsinyt ja toitottanut Baballe, että muistaa tuoda Helmin kotia tullessaan. Kerroimme Helmin menneen koirien taivaaseen, Helmi oli sairas ja vanha joten sen kuului mennä. Koirien taivas ja sairas ovat tietenkin täysin käsittämättömiä asioita pienelle tytölle, eilen tyttö seisoi ikkunassaan ja vilkutteli ulos, sohi sormellaan ja kertoi Helmin olevan tuolla. Siellä se on jossain, ihmisistä en tiedä mutta luulisin että näille kaiken karvaisille ja karvattomille ihmisten eläinystäville on joku parempi paikka kuoleman jälkeen. Kiire on unohtunut, turhat valitukset ja pitäisi- hokemat on hetkeksi taas unohdettu, on taas ollut aikaa pysähtyä ihan ydinasioiden äärelle. Helmi ehti opettaa yhtä ja toista ja viimeisenä sen, että turha kiire on todellakin turhaa.

Talvisateita olikin jo odotettu, ne alkoivat samalla kun Helmiä haudattiin ja loppua ei näy, aiomme vetää silti sadevarusteet niskaan ja tehdä ainakin happihyppelyn. Elämä jatkuu ja koiraton talo on tyhjä talo, kun ikävä vähän helpottaa ja pahin on ohi, on tämänkin talon tyhjä paikka tarkoitus täyttää taas kotia etsivällä hännänheiluttajalla, vaikka luopuminen on kovaa, on se seura ja ystävyys jonka koiralta saa jotain paljon suurempaa. Helmi sai itselleen kunnian lähteä samalla päivämäärällä kuin toimittaja Uğur Mumcu 21 vuotta aiemmin. Helmi ehti varmasti täyttää tehtävänsä, Uğur Mumculta taas jäi paljon tekemättä. Kiitos vielä tätä kautta kaikille tutuille ja ystäville yhteydenotoista.

Katso rakkaan ystävän Karoliinan tekemä ihana muistovideo Helmistä: https://www.youtube.com/watch?v=MVmIJDIXtJY&feature=youtu.be