Suomessa Jussi, Turkissa Ramazan

Tänä vuonna Turkissa Ramazan kuukauden eli paastokuukauden aloitus ajoittui samaan kohtaan kun Suomessa juhannus. Izmirissä paasto rikotaan illalla vasta 20.46 iftar-illallisella, sahur eli varhainen aamiainen on nautittu  jo ennenkuin aurinko on noussut 03.48. Paasto on pitkä kun asteet ovat nousseet viime päivinä jopa +34.

Mitä Ramazan tuo tullessaan? Riippuu ihmisestä, osa turkkilaisista paastoaa, osa ei. Toiset kieltäytyvät kuukauden aikana alkoholista ja joku yrittää lopettaa tupakoinnin, joku toinen paastoaa kun taas osa jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan. Paastokuukauden henki on kuitenkin mukava, se tuo yhteisöllisyyden ja turkkilaisten rakkauden nauttia ulkona olemisesta sekä tapahtumista hyvin esille. Kuukauden aikana nautitaan normaalia enemmin yhteisiä kaveri- ja sukulaisillallisia, kutsutaan koteihin tai tavataan ravintoloiden iftar-illallisilla. Paasto rikotaan vedellä ja taateleilla, sitä seuraa keitto, pääruoka ja jälkiruoka. Asiantuntijat neuvovat panostamaan aamiaisen ravintoarvoon, juustoa, jogurttia, täysjyväleipää ja vihanneksia. Illallisen tulisi pysyä terveellisenä eikä se saisi olla liian raskas, sokeria tulee välttää ja korvata makea jälkkäri hedelmillä. Usein käy niin, että paaston aikana nimittäin kilot lisääntyvät, eivätkä maltillisesti vähene. Paaston tarkoitus ei ole kuitenkaan riutua vaan sen tarkoitus on keskittää ajatukset oleelliseen, öykkäröiminen auringon laskun ja nousun välissä ei ole kuitenkaan asian idea.

Izmirissä paastoa ei välttämättä huomaa päivisin, ihmisiä istuu syömässä ja juomassa ravintoloissa. Ankarassa yritin välttää syömistä julkisesti tietyillä alueilla, iltaisin kuului aterimien kalkutus kun paasto rikottiin. Izmirissä ei kuulu kalkutus mutta leipäkauppa pysyy auki tuntia pidempään, myyjätär kiikuttaa juuri ennen paaston loppua useammat leivät lähitalojen parvekkeilla roikkuviin koreihin ja toivottelee asiaan kuuluvia paastonajan toivotuksia. Varhaisaamiaiselle paastoajia herättelee ramazan kuukauden rummuttaja, joka kiertää kortteleissa vanhan perinteen mukaan. Osasta paikoista perinne on jo kadonnut, en ole itse herännyt vielä pärinään mutta mies ja korttelissamme asuvat muut vahvistivat rumpujen pärisevän aamuvarhain. Viime yönä päristelyjä kovempi möykkä Karşıyakan kaupunginosassamme saatiin aikaan Karşıyaka Pinar urheilujoukkueen voittaessa Turkin miesten koripallomestaruuden 28 vuoden tauon jälkeen. Meteli oli melkoinen ja se kesti vaihtelevasti aamu 05 asti. Rantabulervardi oli ollut ihmisistä mustana. Karşıyakalaiset ovat fanaattisia oman joukkueensa suhteen ja nyt se tuli esille hyvin, ehkä hurjin kuulemani meteli Turkin vuosien aikana. Kaf kaf kaf, sin sin sin, kaf sin kaf sin kaf huudot kaikuivat nukahtaessa ja aamun sarastaessa.

Tuttavistani ei paastoa monikaan, anoppi ja ystäväni mies ovat paastonneet viime vuosina, muutama entinen työkaveri aikoinaan. Paastosta ei kukaan heistä pidä paljon puheita, se on oma henkilökohtainen valinta ja sujuu arjen keskellä, käydään töissä ja hoidellaan askareita, anoppi kuukahtaa iltapäiväksi levolle, energiaa pyritään säästelemään eikä illalla soitella Pizza Hutiin vaan valmistetaan tavallinen kotiruoka, ilta kuluu teen, pähkinöiden, kuivattujen hedelmien ja tuoreiden hedelmien kera. Yöllä kukutaan mutta se ei poikkea monen arjesta. Monen paasto päättyy puistoissa tai ranta-alueilla piknikillä, kaupungeissa on normaalia enemmin hattaran, ilmapallojen ja herkkujen myyjiä, lapsille suunnattuja esityksiä ja karnevaalitunnelmaa. Ramazanista nauttimiseen ei ole pakko edes paastota, illallisille ja yhteisestä ilosta nauttimiseen voi osallistua jokainen.


Kaupunki pystyttää paaston ajaksi iftar-telttoja eli lähinnä vähävaraisille tarkoitettuja illallispaikkoja, joissa tarjotaan paastonajan iltoina illallinen. Izmirin kordonilla paastokuukauden ensimmäinen paasto illallinen nautittiin nyyttärityyliin piknikillä, se keräsi yhteen noin 300 illallistajaa sosiaalisen median avulla, kodittomia ja katueläimiäkään ei unohdettu. Paikalliseen uutiseen pääset täältä: http://izmirim.co/kordonda-yeryuzu-sofrasi-kurdular/

Muutto on ihan ovella, ensi viikolla kuvia ja muuttojuttuja. Iloista juhannuksen jatkoa kaikille lukijoille!