keskiviikko 5. elokuuta 2015

Nakit ja muusi

Joku aika sitten Hesarissa kirjoitettiin lasten ravintolaruokailusta Helsingissä. Turkissa syödään paljon ulkona, lasten kanssa ja perheiden kesken. Ulkona syöminen on edullista ja vapauttaa pitkistä työpäivistä tunnetussa maassa pois kotirutiineista. Näin kesäaikaan ulkona on syöty meidänkin perheessä usein, normaali arkinen rytmi on sekaisin joten lounaan tai aamiaisen nauttiminen ulkona tai illallisen nappaaminen mukaan tai tilaaminen on toisinaan päivän pelastus. Lomalla on lupa laittaa kauha narikkaan ja viis veisata kaloreista.


Suomesta poiketen Turkissa on harvoin ravintoloissa lastenlistoja, varmimmin sellainen osuu eteen kansainvälistä ruokaa tarjoavissa ravintoloissa. Lastenlista tarjonta on usein pastaa, turkkilaisia lihapullia tai nakkeja. Monista paikallisista ravintoloista löytyy kuitenkin melkoinen määrä nirsollekin lapselle sopivaa ruokaa tai uusia makuja. Ravintolatarjonta on laaja sillä ravintoloita on usein pienenkin kadun varrella lukuisia, lounasravintola, kalaravintola, kebabpaikka, lihapullaravintola, pikaruokakioski, brasseria, kahvila ja niin edelleen. Useissa paikoissa on mahdollista esittää toiveita lapsen maun mukaan, saisiko makaroonia kalan kanssa? Täytettyyn sänkkäriin vain muusia ja kanaa? Ei tulisia bibereitä, tomaattia tai kastiketta? Puolikkaita annoksia voi kysyä, tosin turkkilaisissa ravintoloissa annokset ovat usein keskimääräisesti pienempiä kuin Suomessa eikä ravintoloissa annokseen aina kuulu lihan tai kalan lisäksi muuta lisuketta kuin salaatteja.



Tytön suosikki ravintoloissa oli aiemmin hampurilainen, nykyisin toast, kala tai pasta. Linssikeitto on aina harvinaisen varma valinta. Viikon reissulla Foçassa tyttö söi joka ilta kalaa ja päivisin keittoa tai pastaa. Paras paikka lapsen kanssa ruokailuun on lounasravintola eli lokanta. vitriinistä voi valita kotiruuan omaisia ruokia ja oma annos on helppo suunnitella. Lapsi huomioidaan ravintoloissa mutta lastenlistojen lisäksi leikkipaikat ja lasten aterimet ovat harvassa. Pyllyn alle löytyy tyynyjä ja jälkiruokalusikoita ellei iso lusikka sovi suuhun. Pieniä asiakkaita muistetaan herkuilla eikä alle kouluikäisten vielä oleteta istuvan selkä suorassa läpi aterioinnin.


Kesän aikana tytön kanssa on tullut eteen monenlaisia ravintolakokemuksia. Uuden kodin lähettyvillä rannassa sijaitseva kaupungin Dante ravintola on uusi suosikkimme, tytön puolesta leikkipuiston ja sadettimien takia, omasta puolesta miinusta tulee juurikin sadettimista. Kun ruoka saapuu pöytään, on neidin mekko kuivumassa rantatuulessa ja kotia matkataan pelkissä alushousuissa edelleen märkänä. Onneksi ravintolassa napa paljaana aterioiva nappula ei kummastuta ja hartioille löytyy viltti. Tulipahan syötyä. Hyvin onnistuneita raflareissuja on onneksi enemmin kuten tyhjentynyt lihapullalautanen Karşıyakan sivukujalla tai maailman paras lihakeitto Bostanlilla.




Vilkkaan neidin viihtyminen kahviloissa ja ravintoloiden pöydissä on kasvanut kun ikää on tullut lisää. Pienet värikynät ja lehtiö sekä muutama laukkuun sopiva lempilelu ovat hyviä ajanvietteitä, monesti my little ponyilla löytyy leikkiseuraa muistakin pöydistä. Useimmiten lapsi viihtyy ravintolassa jossa vähiten odottaisin, ainakin tytölle mieluisaan ravintolakokemukseen tuntuu riittävän mukava tarjoilija, pöytäliina johon voi piirtää, ravintolaan sattuvat muusikot joiden tahdissa voi tanssia. Nurkassa kököttävä akvaario tai mahdollisuus kurkistaa kokin valtakuntaan, sateenvarjot mehumukissa ja syöminen aikuisten aterimilla ihan itse. Nautinnollisia ruokahetkiä kera lasten ja joskus myös ilman. Jatkossa tulossa muutamia suosituksia Izmirin ravintoloihin kesän ajalta!









8 kommenttia:

  1. Tämä on näitä ulkomailla asumisen hyviä puolia, varsinkin maissa joidenka kulttuurissa on ihan tavallista syödä ulkona usein. Oli oikea hyvänmielen postaus- taidan itsekin mennä tänään ulos syömään :D

    Mukavaa loppuviikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ulkona syöminen ei aina ole niin terveellista niin henkisesti se on niin antoisaa etten valita :) Kiitos Tanja ja sinulle myös mukavaa alkavaa viikonloppua. P.s ja ulos lounaalle :)

      Poista
  2. Minusta on toisaalta myös ihan hyvä, että ravintoloissa ei ole erikseen lastenlistoja. Niin lapset oppivat syömään samaa kuin aikuisetkin, ja monessa paikassa lastenruoat ovat myös ei niin tervellisiä vaihtoehtoja tyyliin kanakori.

    Ihania nuo jutut, jotka ovat tehneet tytön ravintolakokemuksesta mieluisan. Varsinkin tuo pöytäliina, johon voi piirtää. :-) Yhdessä meidän hyderabadilaisessa suosikkiravintolassa on paperitabletit, joissa on sudokuja – piirreltävä pöytäliina aikuiseen makuun. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo varsinkin kun valikoimaa on eika kaikki annokset ole jattilaisen kokoisia, lastenlistat ovat usein aika tylsaa luettavaa vaikka toisinaan nakit ja ranut on kylla ihan paikallaan. Piirtaminen sopii kylla aikuisellekin etta pöytaliinoja piirrustusalustoiksi voisi olla enemminkin :)

      Poista
  3. Monesti matkoilla ja ravintoloissa lasten kanssa olen huokaissut helpotuksesta että onneksi ollaan Turkissa, ihmiset ei hätkähdä eikä valita ihan pienistä ja myötätuntoakin löytyy :)

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myötatunto on aika kiva juttu taalla, on kiva menna ravintolaan lapsen kanssa kun ei tartte jannittaa mita muut ajattelee jos lapsi hieman innostuu.

      Poista
  4. Ollaan just tultu kotiin Turkista.Parhaimpia hetkiä oli just toi ulkona syönti!
    Lasten ja mun tämän vuoden lempi ruoka oli kuspasi. Konyassa syötiin sitä parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka on yksi Turkin parhaimpia asioita ja ulkona syömisen helppous, Konyassa on hyvaa ruokaa ja kuşbasista tykkaan minakin. Toivottavasti oli rentouttava loma Camilla!

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!