keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Vanha talo ja ainainen remontti

Olemme asuneet 8 kuukautta nyt jo kodilta tuntuvassa asunnossamme. Vajaan vuoden aikana on tutustuttu naapureihin, uusiin kulmiin ja tietysti talon plussiin ja miinuksiin. Vanhassa pienkerrostalossa asuminen on meille tuttua, joten pienet kosteusvauriot, mielipuoliset sähköviritelmät ja hassut naapurit eivät tule enää yllätyksinä. Vanhat pienkerrostaloalueet Turkin kaupungeissa ovat ihania, niissä on elämän makua ja naapurisopua. Tosin vuotaviin putkiin ja välienselvittelyihin naapureiden kanssa kannattaa tottua.

Vasemmassa nurkassa oleva kaappi on kombi eli kaasulämmityksen säätökeskus.
Pienen harkinnan jälkeen ensi hommiksemme rakennutimme pihalle lasiterassin. Asiaa harkittiin koska oma asuinalueemme tulee tulevaisuudessa olemaan osa uudistusprojektia, jossa vanhat talot pistetään matalaksi ja tilalle rakennetaan osittaisella valtion tuella nykyisiä määräyksiä noudattava talo. Arvion mukaan projekti on ajankohtainen 5-10 vuoden sisällä. Terassin tekoa ei olla kaduttu sillä siellä on syöty aamiaiset ja usein illallisetkin läpi talven. Terassilla on kiva kesämökkifiilis, aamiaisella voi seurailla pihapiirimme kissojen ja lintujen touhuja. Savustuspönttö on puhissut usein ja viileinäkin päivinä terassi lämpenee nopeasti olohuoneesta virtaavan lämmön avulla.

Aamiainen terassilla talviauringossa on arjen luksusta.
Vanhassa talossa asuvan kannattaa ensimmäiseksi hankkia luotettava remonttimies, sellainen kuten meidän Kadir. Kadir tulee paikalle yleensä vartissa, korjaa vuotavat putket, sähköt, hoitaa sekalaiset kaapelit, poraa naulat minne haluan ja toimittaa myös loistavasti joulupukin virkaa. Todellinen monitoimimies. Uhrijuhla-loman alkaessa Kadir soitti varmistussoiton, muistattehan että olen pois kaupungista 4 päivää? Muuton jälkeen Kadir vieraili meillä useammin kuin kukaan muu tuttumme. Vaihtaessamme järjestystä tarvittiin myös usein Kadiria, piuhoja piti vetää uusiksi ja sähkötöitä taas uusia.

Asuintalossamme valtaosa asukkaista on eläkeläisiä. Muuton jälkeen huomasimme vuotavia putkia siellä sun täällä, väärin tai harventamatta jätettyjä hedelmäpuita sekä liian pitkään roikkuneen talon pintaremontin. Moni eläkeläinen huomasi myös meidät, pian ovella kävi naapureita jonossa valittelemassa talon huonoa hoitoa, jospa te nuoret laittaisitte asioihin vauhtia? Mies on harventanut hedelmäpuut, korjannut Kadirin avustuksella vuotavat putket mutta taloyhtiön vetäjäksi ei häntä vielä olla saatu suostuteltua. Sekin päivä koittanee.

Onko Kadir taas meillä?
Ensimmäisten rankempien syyssateiden jälkeen kyselin ystäväni sunnuntai-suunnitelmia. Sunnuntai kun on usein se päivä, joka vietetään perheen kanssa puistossa, eläintarhassa, ulkoillen tai herkutellen. Me maalataan, sanoi ystäväni. Ai, ei kuulostanut yhtään hänen mielipuuhalta sunnuntaisin. Niin, me maalataan homeet piiloon. Ahaa, no niin tietenkin. Vanhoissa taloissa ei ole eristeitä ja talvisateiden aikaan kosteus tiivistyy. Karşıyaka on osittain täyttömaata ja osittain vanhaa merenpohjaa, joten kosteus nousee maasta rakenteisiin. Pienet kosteusvauriot ovat hyvin arkisia asioita, taloja ei hylätä, kouluja ei tyhjennetä eikä asiaan muutenkaan suhtauduta sen suurieleisemmin. Hikoilevat seinät pyyhitään ja pienet homevauriot maalataan piiloon. Meillä kosteuteen on vastattu tuulettamisella ja keskuslämmityksen pitämisellä tasaisena läpi talven, vielä ei ole maaleja onneksi tarvittu.

Yhyyy taas sataa, kaikki hajut katoaa....

Eläkeläisten seassa on mukava asua. Kun saavun kotiin, on toisen kerroksen rouva yleensä aina parvekkeella kyselemässä kuulumisia. Huonokuuloiselle rouvalle ei taida olla niin tärkeää mitä vastaan vaan se, että saa kysyä. Asumisemme aikana talossa on vietetty yhdet hautajaiset, yksi rouvien teehetki ja nähty yksi yhteenotto mieheni ja taloyhtiön vastaavan välillä. Yli puolet asukkaista viettää suurimman osan vuotta Çesmessä tai Foçassa ja talvikuukaudet Izmirissä. Kesäisin talossamme on siis hiljaista. Entisen talkkarin vaimon kanssa jaamme pyykkinarut viikon kiireiden mukaan, korjaan yläkerran Hafize tädin tippuneet siivousrätit talteen ja autan huonoselkäistä naapuria. Yläkerroksessa asustaa tytön tarhakaverin mummo ja vaari, joten mikä onkaan kivempaa kun saada leikkiä toisinaan tarhakaverin kanssa myös kotona. Taloyhteisössä on vielä jäljellä naapurisopua, toisen ovelle on helppo mennä missä tahansa asioissa. Munia lainaamaan tai apua pyytämään.

Taas vaihdetaan järjestystä.
Sähköpiuhat ja erinäiset kaapelit on nyt korjattu ja laitettu kuntoon, Piha siistitty ja harvennettu, Huonekalut ja tavarat ovat löytäneet paikkansa. Vierashuoneen sänky on testattu ja terassi todettu toimivaksi. Parhaita asioita uudessa kodissa ovat olleet loistavat palvelut kävelymatkan säteellä, oman pihan granaattipuu, kivat naapurit, pihapiirin kissat ja rauhallinen asuinalue. Tänä talvena on nautittu taas kahden talven tauon jälkeen keskuslämmityksestä, kyllä on mukavaa kun aamulla peiton ulkopuolella on lämmintä. Talon on todettu kaipaavan pikaista ulkoremonttia mutta pihakerroksen pitävän kohtuullisesti kosteutta loitolla. Vaikka vuorilla on lunta ja ulkona todella napakka talvinen tuuli, on kevät jo mielessä. Piha odottaa kevätkylvöä ja talo lämmittävää aurinkoa pintaansa.

18 kommenttia:

  1. Joskus kaipaan tuollaista pienta taloa jossa naapuritkin tunnetaan. Meidan talossa on lahes 80 asuntoa. Usein nakee hississa ihan uusia naamoja, vaikka ilmeisesti taalla asuvatkin. Taloyhtion kokouksiin emme ole edes osallistuneet.
    Oman kerroksen asukkaat sentaan tunnetaan vahan paremmin. Hiljaista porukkaa, eivat ole hairioksi. Vastapaata asuu eronnut mies yksin, toisella puolella kaksi pariskuntaa, yksi jo pitkasti elakkeella ja toinenkin jo vanhempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau 80 asuntoa! Taallakin uusissa taloissa on paljon asuntoja ja siella tuskin on aikaa kaikkien kanssa jutella. Ylimmassa kerroksessa meilla asuu myös nuorempia, joita naen tosi harvoin työkiireiden tms. takia mutta elakelaisia sitakin useammin, varsinkin kesalla kun etupihalla pidetaan teehetkia eli toisin sanoen juoruiluhetkia :)

      Poista
  2. Ihana tuo terasinne:) Minäkin asun vanhassa talossa (70-luvun alussa rakennettu)mutta 7-kerroksinen talo ja kun katson kerroksessa olevaan kaappiin missä näkyy ,kai vesiputket tai jotain sellaista,niin melkein pyörryn;D

    Täällä on myös noita uudistusprojekteja. Win-Win -tilanne,sekä rakennuttajalle että asukkaille jotka saavat uuden ja paremman asunnon;tosin tornitaloissa on kustannukset korkeammat per kuukausi,mikä voi monille tulla yllätyksenä.Täällä joko pistetään maan tasalle koko vanha talo ,jolloin rakennetaan uusi iso talo,josta saavat asunnon myös vanhassa talossa asuneet,tai sitten niin että taloa ei pistetä maan tasolle mutta sitä korjataan täysin,lisätään kerroksia (pitää olla matala talo) ja niin asukkaat saavat suuremman asunnon ja parvekkeet uuden näköisessä talossa. Hieman harmittaa että tämä oma asuintaloni on niin korkea sillä tähän taloon ei takuulla sellaisia operaatioita tehdä... Kivan näköistä teillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo terassi on ollut tosi kiva, yksi lisahuone silla meidan koti on turkkilaisen mittapuun mukaan melko pieni, tosin nykyisin asunnot alkavat jo olla uusissa taloissa taallakin pienempia. Tuo uudistusprojekti on kylla ihan tervetullut, taalla keskusta-alueella taloista ei tehda uusinakaan korkeita ( ilmeisesti rakennusrajoitukset sen kieltavat) mutta usein asuinnoista vahan pienempia jotta rakennuttaja saa myytya muutaman asunnon uudesta talosta ja nain kustannuksia alas.

      Poista
  3. Otsikkohan olisi voinut olla kun suoraan meiltä:). Tuollaiset Kadirit on tosin täällä vain rikkaille. Joululomalla kävi lukkoseppä ja kappas vain, sehän maksoi reilu 300 euroa se käynti. Tee siis itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 300 euroa, kuulitko kun pyörryin taalla :O Toisaalta Turkissa kenellakaan ei ole (paitsi elakelaisilla) aikaa remontoida itse taloa tai nikkaroida juuri mitaan, olisimme ihan ihmeessa ellei tallaisia huokeaan hintaan pikkuremontteja tekevia Kadireita olisi.

      Poista
  4. Ihanan kuuloista naapurielämää. Täällä ei ole ihan noin yhteisöllistä, mutta kyllä minä oman kerroksen väen kanssa juttelen aina kun näen ja toisen perheen kanssa vaihdetaan ruokalautasia aina silloin tällöin :D Turkki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tama aika mukavaa, tykkaan mummoista ja papoista joten mielellaan höpisen heidan kanssaan ja vaihtelen valilla ruokalautasia :)

      Poista
  5. Ihana juttu ja tätä oli kiva lukea aamulla vällyjen alla, kun ulkona puhaltaa talvinen tuuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillakin on puhaltanut viime aikoina navakka tuuli vuorilta, missa on lunta hui kylla on ollut kylma!

      Poista
  6. Viihtyisin itsekin tuollaisella alueella ja juurikin noin maan tasalla. Kiva kun on pihaa mihin voi jotakin istutella. Tuo teidän lasiterassi on myös tosi kiva lisähuone. Olen ymmärtänyt että silti Turkissa kaikki ylimmän kerroksen huoneistot ovat arvostetumpia ja kalliimpia. Onhan niissä joskus hulppeat kattoterassit.

    -Marjatta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihatasossa on hyvat ja huonot puolensa, meille se on tarkea kun tykataan istua ulkona kesalla ja koiran kanssa todella katevaa, miehelle puutarhan laittaminen on terapeuttista joten ei malttaisi enaa odottaa kevaan tuloa. Ylimmat kerrokset ovat kalliimpia usein, varsinkin jos on naköala. Toiset pelkaavat varkaita eivatka halua sen takia alakerroksiin ja sitten on tietysti tuo kosteusongelma. Toisaalta kattohuoneistoissa on usein viela pahempia kosteusvaurioita.

      Poista
  7. Ihania nuo eläkeläiset. :) Meillä on tässä viisi asuntoa, joista neljä on käytössä, ja viides on meidän kaikkien neljän asunnon asukkaiden ylimääräisille tavaroille. Parikymppisiä pariskuntia kolme kappaletta, ja yksi perhe lapsineen. Ei mitenkään kauhean yhteisöllistä, kuulumiset vaihdetaan kun törmätään, mutta harvoin kehenkään edes törmää. Teidän asunto näyttää tosi kotoisalta, haluaisitko laittaa parempia kuvia huoneista myöhemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elakelaiset on niin pop :) Nuoremmilla on vahemmin aikaa, on työkiireet ja muut menot, niin se on meillakin. Ma laitan jotain kuvia myöhemmin sisaltakin ja vahan juttua jarjestelyista tassa melko pienessa kodissamme turkkilaisittain.

      Poista
  8. Ihana terassi!! Meillä myös pienet homevauriot tuttuja mutta onneksi eivät ole pahemmin levinneet parin vuoden aikana. Tuuletusta ja lämmitystä vaan peliin. Kamalan näköisiä mustan homeen peitossa olevia kylppäreitä on kyllä tullut nähneeksi muiden asunnoissa! "Maalia vaan päälle" on todella tuttu ilmaisu täälläkin. Ihanalta kuulostaa teidän naapuriyhteisö! Mulla oli suomessa ihana kerrostaloyhteisö ja seinänaapurin kanssa vaihdettiin kuulumiset päivittäin, grillattiin pihalla muiden asukkaisen kanssa ja pidettiin talkoita ja pikkujouluja.

    Nyt ollaan onneksi saatu Lontoon kämpän alakertaan symppis mummo joka on kilkuttanut ovikelloa kysellen verenpainelääkityksestään ynnä muista pikku jutuista, ilahduttavaa olla avuksi. Mulla katosi muutama kk sitten kotiavaimet ja toinen naapuri oli poiminut kadulta kun tunnisti avaimet! Kävin kiittämässä shampanjapullolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terassi on ollut kylla ihana, nain sunnuntai aamuna istutaan siella muutama tunti, syödaan rauhassa aamiaista, litkitaan teeta ja ihmetellaan pihan kissoja :) Mitapa pienista homeista, itsekaan en enaa ole niita vuosiin niin saikahtanyt, ikava kylla kuuluvat vahan asiaan naissa olosuhteissa. Ihana mummeli! Mullakin on naapurissa hieman apua kaipaava rouva, kavin asken viemassa hanelle miehen paistamia piirakoita ja kyselin tartteeko tanaan kauppa tms. apua. Ihanat naapurit sinulla!

      Poista
  9. Koirakodissa on ihanaa, kun on oma piha. Suomessa harvemmin on suurkaupungin keskellä kerrostaloasunnossa mahdollisuus omaan pihaan.
    Teidän piha näyttää kodikkaalta. Kerrothan jossain vaiheessa mitä yrttejä siellä kasvatatte, jos vaikka saisin siitä vinkkiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirakodissa tosiaan oma piha helpottaa kummasti elamaa. Suomessa ei keskikaupungilla tosiaan helposti omaa pihaa kerrostaloista löyda, luulen etta taallakin on sama trendi kun noita uusia taloja katselen. Harmi, musta se on ollut yksi ihanimpia turkkilaisen kaupunkielaman muotoja, etta voi asua miljoonakaupungin ytimessa ja nauttia omasta pihasta mutta samalla myös kerrostaloasumisen helppoudesta. Pihasta tulee kevaalla kuvia, katotaan mita me tuonne kylvetaan, ainakin portulakkaa mun toivomuksesta :)

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!