Teille on viesti

Sain itselleni ekan sähköpostiosoitteen vuoden 1999 tienoilla kun aloitin opiskeluni ammattikorkeakoulussa. Sähköposteja tipahteli harvakseltaan ja internetiä käytimme porukalla kokoontuessamme puhelinliikkeessä työskennelleen kaverini työpaikalle. Siihen aikaan työpaikkaetiketti taisi olla nykyistä rennompi sillä notkuimme liikkeellä tuntikausia surffaillen city.fi palvelun sivuilla, muusta en internetissä silloin tiennytkään. Liityin facebookiin ekojen vanavedessä mutta erosin aika pian ja palasin vasta toissavuonna takaisin. Huokailin pitkään miehen älypuhelimelle ja hankin omani vanhan kapulan hajottua vasta kun oli pakko. Nykyisin olisi kyllä vaikeaa elää ilman sitä. Tieni sosiaalisessa mediassa on ollut ajoittain aika tahmainen ja koen kuuluvani vahvasti lankapuhelinsukupolveen.


Nykyisin puhelin alkaa piippailemaan kun avaan sen aamulla. Whatsapp-osio täyttyy viesteistä työryhmässä ja muutamasta muusta yksityisestä ryhmästä pamahtaa viesti. Päivän varrella whatsapin kautta tulee viestiä naapurilta liittyen yhtiökokousasioihin, tytön opettajalta läksyasiaa ja tytön luokkakaverin äidiltä kysymyksiä. Iltapäivällä kaveri piipittää perjantaina poikansa synttäreille ja mies lähettää kuvaa reppumalleista, joita olen katsastellut. Turkki-aiheinen ryhmä elää kahden maan iloja ja suruja, onneksi ollaan samalla aikavyöhykkeellä ainakin puolet vuodesta. Whatsapp tuntuu olevan Turkissa keskiössä niin työrintamalla kuin koulumaailmassakin. Kouluissa perustetaan melkein samantien ryhmä luokan vanhemmille ja uudessa työpaikassa työntekijä liitetään samantien duuniporukan ryhmään, halusi tai ei.

Ryhmistä on haittaa ja hyötyä. Ryhmien avulla on helppo saada tietoa ja whatsappin kautta tulee soiteltua viikottain myös kavereille ulkomaille. Tytön koulutaipaleen aikana olen kuulunut jo useampaan vanhempainryhmään, joissa on ärsyttänyt aika monta asiaa. A) Varsinkin perjantaisin jokaisen on toivotettava ihanaa ja siunattua perjantaita kaikille miltä se ei aina tunnu ennenkuin työpaikan ovi pamahtaa kiinni. Piip piip kolmekymmentä kertaa kukkapuska ja teksti ihanaa perjantaita! Turkkilainen korukieli ja käytöstavat tekevät whatsappailusta myös aavistuksen puuduttavaa kaikkine kiitoksineen ja kuulumien kyselyineen.  B) Jokaisessa porukassa on ryhmä, jolla on vaikeuksia luetun ymmärtämisen kanssa joten sama kysymys toistuu tai se venyy ja vanuttuu. Hermostun helposti jaaritteluun puhelimella ja toivoisin käyttöön sitten vaikka kuvia väännetystä rautalangasta kuin turkkilaista laaaajaaaan jaaarittelun jaloa taitoa. Kun sama jorina tulevasta lastenpäivän puvusta on jatkunut viikon ryhmässä, vastaan kannattavani kokouksessa ihan mitä tahansa.

Tänä vuonna vanhempien ryhmä laitettiinkin jo alusta alkaen telakalle sillä koulujen aloituksesta ei ehtinyt kulua kuin 2 vkoa niin ryhmä oli kuin sotatanner. Siellä otettiin yhteen välipaloista juu/ei/kyllä ja monesta muusta asiasta. Lopulta opettaja päätti etteivät ekaluokkalaisten vanhemmat ole vielä sillä tasolla että he pystyisivät kommunikointiin keskenään ilman jatkuvaa erotuomarointia. Olisin voinut pussata opettajaa tästä päätöksestä. Viime viikolla vanhempainkokouksessa kerrattiin puhelinsäännöt sillä koulussa oli tullut vastaan puhelimia ylemmillä luokilla. Puhelimen saa ottaa kouluun mutta se laitetaan opetusministeriön sääntöjen mukaan opettajan lukolliseen kaappiin tuntien ajaksi. Puhelimella ei saa pelata ja se sallitaan vain yhteydenpitoon. En ole nähnyt yhtään puhelinta alakoululaisilla mutta vanhemmat ovat Turkissa varsin innokkaita käyttäjiä. Turkkilaiset ovat tilastojen mukaan maailman kärkipäässä ainakin facebookin käyttäjinä ja puhelimessa puhujina.


Turkkilaisen työpaikan whatsapp ryhmä on mielenkiintoinen sillä työjuttuja saattaa pamahtaa ryhmään perjantai-iltana kello 23 tai sunnuntaiaamuna kello 08. Raja työasioiden ja henkilökohtaisten juttujen kesken on häilyvä ja olenkin ottanut tavakseni tsekata työryhmän vain työaikana. Omien tuttavieni some-käyttäytyminen vaihtelee aika paljon välillä suomalaiset ja turkkilaiset. Suomalaisilla tuttavillani on tapana jakaa osuvia kevennyksiä ja suhtautua päivän polttaviin rennosti. Turkkilaisille facebook on usein vaikuttamisen kanava ja jätän sen seuraamisen usein vähemmälle ilta-aikaan sillä en halua uniin eläinrääkkäystä ja politiikkaa. Hyvä turkkilainen kaverini kertoi kuluttavansa päivisin 2 tuntia facessa järjestellessään sen kautta kulkukoira asioita ja organisoidessaan eri sairaaloihin tarvittavia verenluovuttajia. Minä se vaan jaan ilta-sanomien uutisia ja muokkaamattomia, hieman heilahtaneita kuvia.

Lähdin vuonna 1997 ekaa kertaa yksin maailmalle. Vanhempani soittivat kerran viikossa majapaikkani lankapuhelimeen sovittuna aikana, kavereiden kanssa lähettelimme kirjeitä! Kirjeitä, voitteko kuvitella ja pitkiä. Tiesin tarkkaan mitä Lappeenrannan kuvioissa tapahtui vaikka olin Englannissa. Puhelin oli sivuosassa kaikissa maissa missä asuin ja internetin rantautuminen opasmaailmaan otti oman aikansa 2000-luvun alussa. Kuului piip ja tyyt ja linjaa haettiin kymmeniä minuutteja, joskus onnisti monesti ei. Toimistolla koettiin tuskaa kun Turun sanomien faksiuutiset eivät suostuneet aukeamaan hitaan yhteyden takia. Olin viikkoja Borneon viidakossa ja Pohjois-Thaimaan vuoristossa ilman puhelinyhteyksiä mutta vanhempanikin pysyivät järjissään, niiltä ajoilta on heilahtaneita otoksia ihmisistä, joista osa on löytänyt tiensä myös facebookin kaverilistalle.

Whatsappaatko, skypetätkö ja jaatko facessa politiikkaa vai omia kuvia?

Kommentit

  1. Eniten WhatsApp, miehen kanssa oma ja sitten koko perheen yhteinen ryhmä (kolme lasta). Töissä oma wa-ryhmä, agilityssä omansa ja yksittäisten ihmisten kanssa joko wa tai mese, riippuen ihmisen tuttuudesta ja asiasta. WhatsAppia käytän mieluummin salauksen vuoksi, kuin Messengeriä.
    -Hetti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Whatsapp on itselläni korvannut puoliväkisin mesen ja skypen, niitä tulee käytettyä toisinaan vain soitteluun mutta whatsappissa tuntuu pyörivän puoli elämää :)

      Poista
  2. WhatsAppilla hoituu yhteys poikaan Suomessa, en käytä enään Skypeä vaan WhatsAppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin skype jäänyt todella vähälle käytölle. Whatsapp on ottanut ylivallan mun puhelimesta.

      Poista
  3. Ekan kännykän hankin 1996 kun muutin Englantiin. Silloin Suomessa alkoi tutuilla olla jo kännyköitä mutta Englannissa olin yliopistoporukoissa vähän aikaani edellä. Samaan aikaan sain yliopistolta ekan sähköpostiosoitteeni. Kirjoittelin niihin aikoihin tosi paljon sähköposteja, jonkin verran kuitenkin edelleen myös perinteisiä kirjeitä.

    Käytän Facebookia lähinnä yhteydenpitoon ystävien kanssa. Aikaisemmin jaoin herkemmin kiinnostavia artikkeleita mutta nyt tuntuu, että olen omalla sivullani mieluummin pääasiassa hiljaa. Olen jotenkin väsynyt siihen miten monet tuntuvat pyrkivän jotenkin määrittämään itseään Facebookin ja instagramien yms kautta! Se on saanut mut itseni vähentämään Facebookissa ajatuksieni jakamista. Tosin Facebookin ryhmissä on mun mielestä kiva keskustella yleisemmin asioista.

    Whatsappiin liityin vasta pari vuotta sitten. On melkein pakko olla osana lasten koulun vanhempien keskusteluryhmiä, että pysyy perillä siitä mitä koulussa tapahtuu. Melkein kaikki ryhmät olen laittanut hiljaisiksi, niitä piippauksia saattaa muuten tulla minuutin sisään kymmeniä! Mutta aika paljon juttelen myös kavereiden kanssa whatsappin välityksellä. On kätevä kun tietää milloin kaveri on nähnyt viestin ja niin edelleen.

    Skypellä me soitetaan ulkomaanpuhelut, whatsapp ei siinä aina ole niin hyvä täältä Sudanista soitellessa. Ei Skypekään tosin aina toimi, mutta melko hyvin nykyään onneksi kuitenkin.

    On näissä kaikissa sähköisissä kommunikaatiokuvioissa etunsa mutta ihan tyytyväinen olen silti niinä päivinä kun netti ei vaan kertakaikkiaan toimi enkä saa siksi viestin viestiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika samoin on minullakin mennyt ja tosiaan itsekin jaan nykyisin aiempaa vähemmin facebookissa mitään, joskus kuvia sillä se tuntuu helpoimmalta kanavalta sukulaisille ja ystäville. Whatsapp on mulla se tärkein nykyisin niin työ- kuin yksityisasioissakin. Mullakin on usea ryhmä hiljaisena ettei koko ajan tarvitse tutkailla viestejä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit