torstai 3. huhtikuuta 2014

Kaksipyöräisen hurmaa

Siinä se on, polkupyörä! Synttärilahja etukäteen. Rakastan fillarilla ajamista, ajoin Suomessa lapsena pyörällä, koulumatkat kesät talvet pyörällä, myöhemmin töihin enkä voinut kuvitella millaista on olla pyörätön. Ensikosketus Turkkiinkin on hyvin muistissa juuri pyörän selässä, etelärannikon pienen kylän mukulakivikadut tulivat tutuiksi parhaiten kaksipyöräisellä. Oli ihanaa fillaroida aamuisessa heräävässä tunnelmassa valkoisten talojen vierustaa, kukkien huumaava tuoksu ja pilvetön taivas.



Ankarassa ei sitten fillaroitu mutta kun saavuimme tänne kiinnitimme ensimmäiseksi huomion pyöräteihin ja pyöräilijöihin, pyörät kulkivat monella mukana jopa lauttamatkalla keskustan puolelle tai metrossa toiseen kaupunginosaan. Jokaisen talon edessä on aitaan kiinnitetty muutama pyörä, roskankerääjät, korjausmiehet, rinkelikauppiaat ja lähetit kulkevat pyörällä. Niistä ja kellon rimpautuksista tulee mukavan leppoisa olo, ihanaa olemme palanneet paikkaan jossa pyörä on pop!


 

Izmirissä on pyöränvuokrauspisteitä, yritimme vuokrata miehelle fillaria mutta automaatti ei toiminut. Nyt  alueelle onkin tuotu jo uudet luottokortilla tai erillisellä pyöräkortilla toimivat pisteet ja fillarit, mies taitaa kuitenkin ostaa oman pyörän jo lähiaikoina, tytölle on ostettu jo kypärä, enää puuttuu istuin. Kotoa lähtiessä pääsen nopeasti rannan pyörätielle, joka johdattaa toiseen suuntaan kohti eläintarhaa ja ulkoilualueita tai keskustaa kohti lähtiessä Karşıyakan keskustaan ja satama-alueelle asti, pyöräteitä ollaan rakentamassa lisää ja lopulta pyöräilijöillä pitäisi olla esteetön reitti kiertää koko kaunis Izmirin lahti.




Kevät on täällä, kukat kukkivat, linnut laulavat, pyöräillessä kevyt keväinen tuulenvire käy poskille, aurinko paistaa. Hiusraja on ruskettunut ja aurinkorasvat on otettu käyttöön. Olen ajellut pyörällä aina kun on ollut mahdollista, miten uskomattomann siistiä on fillaroida markettiin ja ajella kotiin ostokset korissa, markkinareissu keskiviikkona oli mitä mukavin rannankautta pyörällä. Pyörävarkaista meitä on varoiteltu, pyörä on siis tiukasti betonipalkkiin lukittuna kauppareissulla eikä tulisi mieleenkään jättää sitä pihamaalle, kannan sen siis kuuliaisesti aina sisälle kotiin tullessa. Onneksi asunnossa on tilaa fillareille ja rattaille.


Ympyrä sulkeutuu. Ihastuin aikoinani Turkkiin juuri keväällä, silloinkin oli yhtä kirkkaansininen taivas ja sitruspuut kukkivat, fillari kolisi mukulakivikaduilla. Enpä olisi uskonut kuinka ikävä ihmisellä voi olla pyöräilyä, tuuli humisee ja maisemat vilisevät. Izmir on vieläkin ihanampi näin keväällä ja erityisesti pyörän selässä, meri on tyyni ja keli kuin parhaimpana suomalaisena kesäpäivänä. Kevät on ihmisen parasta aikaa Egen alueella!




30 kommenttia:

  1. Ma en parjaisi taalla ilman pyöraa, vaikka nytkin asutaan ihan ydinkeskustassa niin onhan taalla Alanyassa noita isoja kauppoja muutamien kilometrien paassa taalta keskustasta. Ja tietenkin esim. ulkomaalaispoliisi myös on kauempana meidan kotoa. Bussilippu taalla maksaa 2TL, kaytan bussia vain jos olen kaverin kanssa liikkeella, muuten aina pyöraa jos matka on pidempi.
    Meilla mun ja miehen polkupyörat on alakerrassa, asutaan tosiaan neljannessa kerroksessa ja ei ole hissia. Mutta niin on kaikkien muidenkin pyörat ja ainakin viidet lastenrattaat tuolla alhaalla. :) Kaikkien pyörat on lukittuna ja meilla on viela kaksi lukkoa niin ollaan ne meidan molemmat pyörat aina lukittu toisiinsa kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla on kentkart eli kortti, johon ladataan rahaa ja taallakin bussi-, metro- ja lauttamaksu on aina se 2 tl, kaytan jonkun verran metroa ja lauttaa, tykkaan kuitenkin kavella kun on niin kivat alueetkin ja nyt sitten olen taas hurahtanut fillarilla ajeluun, se on ihanaa! meilla ei ole tiloja missa sailyttaa alakerrassa pyöria joten tanne asuntoon ne on nyt tuotava.

      Poista
  2. Miten paljon turkkilaisnaiset ajavat pyörällä? Onko se yleistä? Ja myös huivia käyttävillä? Tuttavillamme kävi vuosia sitten iranilaisia vieraita ja nuoret neidit nauttivat täällä pyöräilystä, joka kotimaassa oli naisilta kielletty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla Izmirissa pyöraa ajavat niin naiset kuin miehetkin, en kylla muista nahneeni huivia kayttavien juuri pyörailevan, johtunee myös siita ettei huivia kayttavia asu talla alueella, pyöraily ei yleisesti ottaen ole kovin yleista Turkissa koska monin paikoin ei ole edes paikkoja missa fillaroida, Iranissa tilanne varmaan on tosiaankin toinen ja pyöraily on vapauden symboli.

      Poista
  3. Onnea uuden pyörän johdosta:) Minun pyöräni on vähän rikki,pitäisi viedä se korjattavaksi:täällä pyöräillään tosi paljon ja pyöreitä on paljon Tel Avivissa,myös tässä lähelläni,mutta ainakin Tel Avivin keskustassa saa välillä ihan varoakin pyöräilijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael! Pyöraily on ihanaa, olemme innoissamme kun se on taalla niin mutkatonta ja siihen panostetaan.

      Poista
  4. Hauskaa! Täällä ei todellakaan tulisi mieleen pyöräillä, mutta Kotkassa meinaan ryhtyä hyötyliikkujaksi ja opetella tykkäämään pyöräilystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja tasta harrastuksesta on helppo oppia tykkaamaan!

      Poista
  5. Mäkin rakastan pyöräilyä..meidän ympäristö on vaan niin kukkulaista, että ottaa koville..;)Niinpä teen joka päivä tunnin kävelylenkin koiran kanssa nauttien kukkivasta ja vihreästä luonnosta.Sanonkin aina tutuille, että tää on parasta aikaa suomalaiselle tulla lomalle Italiaan. Luonto kauneimmillaan eikä liian kuuma. Ihania kuvia! Teillä on kaunista siellä,kyllä mäkin viihtyisin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla vaan, kevat on parasta aikaa ja se varmaan patee koko valimeren alueeseen, miksi ihmeessa moni matkustaa kesahelteilla eika kauniin kevaan kukkiessa? Taalla on kaunista ja viihtyisaa, hyvin on viihdytty, joka paiva hymyilyttaa ihan vaan kun saa olla taalla!

      Poista
  6. Ihanalta kuulostaa! Lähes ainoa asia, jota 4-vuotias täällä kaipaa Suomesta on oma polkupyörä. En vain ole vielä keksinyt, missä täällä voisi pyöräillä turvallisesti :(. Nuo pyörätiet näyttävät ihan "luksukselta" täältä katsottuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, meidan tytölla on pyörakuume, useampaa pikkupyöraa on jo neiti testannut kaupoissa ja itkun kanssahan sielta on lahdetty ilman pyöraa, jos nyt viela vahan malttaisi mielensa...onko siella puistoja tms missa voisi harjoitella pyörailya? Nama pyöratiet ovat kylla luksusta meillekin eika tallaisia ole joka kaupungissa Turkissa, olemme onnekkaita.

      Poista
    2. Puistojakaan ei oikein ole, mutta haaveilen, että saisin omaa pihaa muokattua sellaiseksi, että siellä voisi myös pyöräillä/potkulautailla. Aikamoinen projekti tuo vain on... Mutta onneksi pyöräilykausikin on pitkä; jos ei nyt ihan kesäksi valmistu, niin joulukuussakin voi vielä pyöräillä :).

      Poista
  7. Istanbulissakin on joitain pyöräteitä puistojen läheisyydessä ja Bosborin varrella, mutta en kyllä uskaltaisi pyörän selkään hypätä täällä, sen verran epävarmalta muiden tottumattomien pyöräily aina näyttää.. Kerran myös nähtiin ikävä tapaus, kun pikkukoira juoksi vapaana yhdistetyllä pyörä/jalkakäytävällä niin pyörän allehan se yorkki jäi :( hyvältä näyttää sinun pyöräilyreitit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Izmirilaiset taitavat olla tienraivaajia alalla, taalla suurella osalla fillarointi kay ihan vanhastaan ja monella on kypara ja muitakin varusteita, rauhallisin mielin on voinut siis pyörailla, autoteilla en mielellaan ajele koska turkkilaiset eivat juuri valita pyörailijöista tai kavelijöista auton ratissa.

      Poista
  8. Aah, sinä onnellinen! Täkäläisillä teillä ei ole mitään mahdollisuutta pyöräillä, tai sitten pitäisi asua maaseudulla, mutta sielläkään ei kyllä pyöriä näe, eipä niitä kyllä ole näkynyt myynnissäkään sen puoleen muuta kuin lapsille. Minun on niin ikävä pyörääni, onneksi pääsee taas kesällä Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla pyöraily on monelle suomalaiselle niin oleellinen osa elama mutta sen tajuaa vasta kun joutuu paikkaan missa se on mahdotonta, pyöraillessa ajatukset kulkee ja tulee ihanan vapautunut olo. Onneksi paaset kesalla pyörailemaan!

      Poista
  9. Ihanaa, täälläkin yksi joka rakastaa pyöräilyä! Surkein mielin jätän Suomeen rakkaan pyöräni, mutta ainahan sitä saa hankittua uuden, onneksi. Upeita kuvia olet ottanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rannikon pikkukylissa pyöraily onnistuu, ainakin jotenkin, vaikkei ole pyörateita niin jos liikennetta on vahan on se ihan hyva kulkupeli. Kiitos!

      Poista
  10. kiva tapa liikkua.:) kohta haen mankelini autohallista ja lähden polkemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös siella Kiinassa ihmiset pyöraile paljon, meinaatko liittya heidan joukkoihin?

      Poista
  11. kyllähän se kevät alkaa ekasta pyöräreissusta; kun on vielä vähän viileää t-paidalle, mutta riittävän lämmintä ajaa ilman hanskoja... oujee, taidanpa polkaista (heh) pyöräilykauden täälläkin käyntiin viikonloppuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep nain se on, kevat on tullut ja kesa kiikarissa, tosin kun ei ole lumiongelmia niin taalla voi pyörailla koko vuoden mutta kylla tassa kevatsaassa pyörailemisessa on ihan oma tunnelmansa!

      Poista
  12. Pyöräily on niiiin ihanaa! Mukavaa nähdä miten pyöräily sujuu Turkissa, välillä saa kuulla miten erilaisissa kaupungeissa on vaikeaa kulkea pyörällä. Mutta hyvä jos nyt näin onnistuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Izmirissa tama onneksemme onnistuu, Ankarassa se oli lahes mahdotonta, nyt tama onkin aikamoinen nautinto kun tietaa ettei se aina ole mahdollista.

      Poista
  13. Pyöräily on mahtavaa. Mekin ostettiin täällä Belizessä pyörät kun oli niin ikävä pyöräilyä, mutta sää tuli vastaan... Liian kuumaa ja aurinkoista on pyörän selässä melkein aina :( Pyörät muuttaa meidän kanssa uuteen kotimaahan, saapa nähdä onnistuuko siellä pyöräily ollenkaan. Onneksi mulla on myös Suomessa pyörä. Siellä pääsen siis välillä vähän nauttimaan pyörän selässä siitä kun tuuli tuivertaa tukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyöraily on selvasti lahella suomalaista mielenlaatua, siina on jotain lapsuudesta ja vapauden tunteesta, se on helppoa, halpaa ja ekologista. Jospa te saisitte pyörat kayttöön uudessa kotimaassa, jota jannaan!

      Poista
  14. Meillä muuten myös algerialainen mieheni on tosi innokas pyöräilijä! Hän on ajellut Ahvenanmaatakin ympäriinsä. Tällä meidän alueella kyllä pyöriä näkee jonkinverran aikuisillakin, mutta lapsiani en uskalla pyörän kanssa tielle päästää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, minakin ajelisin mielellani Ahvenanmaalla pyöralla! Monille turkkilaisille auto on statuskysymys ja pyöralla ajelu on kai jotenkin köyhien touhuja, eivat kaikki, varsinkaan nuoret enaa niin ajattele mutta paljon on sellaisiakin.

      Poista
  15. Mukavia pyöräilyhetkiä! Voisiko rantaviivaa kulkevaa reittiä parempaa ollakaan. Meillä kaikilla muilla paitsi minulla on pyörät. Tänne on rakenteilla pyörätieverkosto, joten kohta pääsisi kunnolla pyöräilemään lastenkin kanssa.

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!