torstai 16. huhtikuuta 2015

Heinistä ruokaa osa 2

Kävin keskiviikkona jututtamassa villiyrttejä myyviä mummoja, kävimme taas läpi muutamia yrttikasoja ja sain mummeleilta monenlaisia vinkkejä valmistukseen, erään kojun edustalla olevat etäisesti parsaa muistuttavat yrtit kiinnostivat kuitenkin eniten. Sain kuulla sen olevan nimeltään sarmaşık otu ja valmistustavaksi ehdotettiin oliiviöljyssä kypsennystä ja lopuksi kanamunia pannulle koko komeuden päälle. Nippu vihreän liiloja varsia irtosi parilla liiralla ja mummo kehoitti nauttimaan tätä herkkua nyt, sillä toukokuun puolivälin jälkeen sitä ei enää olisi tarjolla. Naapurikojun myyjän  mukaan kyseisen herkun saapuminen toreille on odotettu monien siihen hullaantuneiden paikallisten kesken.

Sarmaşık otu oikealla pöntössä, vieressä villioreganoa, jota ostin kuivattavaksi.
Sarmaşık otun suomenkielinen nimi tai alkuperä ei helposti selvinnyt, eksyin ensin murattikasvin juurille ja säikähdin ostaneeni myrkkymuratin paikallista sukulaista. Sarmaşık otusta varoiteltiin siihen myöhemmin ilmestyvistä kukinnoista kesän aikana ja kerrottiin sen olevan syötävä keväällä. Latinalaisten nimienkin perässä olin aika hukassa kunnes löysin tietoa kasvin muista nimistä kuten acı otu (tulinen yrtti), yabanı kuskonmaz ja filiz otu. Yabanı kuskonmazin eli villiparsan kautta pääsin asparagus acutifolius nimisen kasvin jäljille, joka tuntui osuvan oikeaan. Asiasta enemmin tietäviltä otan mieluusti tarkemmat kasvintiedot vastaan!



Kyseisen herkun kerrotaan kasvavan välimeren alueella ja olevan myös osa kreetalaista keittiötä, egeanalueella on useita girit yemeklerı eli kreetalaisperäisiä ruokia tarjoavia ravintoloita, samoilla apajilla ruokaperinteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Sarmaşık otu muotoutuu mezeksi eli alkupalaksi ja on ainakin netin mukaan kreetalaisittain becamel-kastikkeessa käytetty yrtti, Turkin egeanalueella taas enemmin oliiviöljyssä kypsytetty ja niin nautittu. Kasvin kerrotaan olleen käytössä jo antiikin aikana, erityisesti rohtona.


Sarmaşık otun kerrotaan auttavan ruuansulatukseen, lisäävän ruokahalua (!), alentavan kolestrolia ja verenpainetta sekä olevan oivallinen yrtti virtsavaivoihin. Joten tuumasta toimeen ja pannulle. Herkun kanssa nautin valkosipuli-chilijogurttia. Oli hyvää, yrtissä on mukavan terävä ja aavistuksen tulinen maku mutta kypsennetty yrtti on ihanan pehmeä ja aromikas.


Sarmaşık otu eli villiparsa

Nippu villiparsaa
1 iso sipuli
oliiviöljyä
kanamuna
mustapippuria
suolaa
jogurttia
valkosipulia
chilirouhetta

1. Sekoita jogurttiin haluamasi määrä puristettuja valkosipulinkynsiä ja chilirouhetta, laita jääkaappiin tekeytymään.

2. Pese varret hyvin ja poista kovin mustuneet ja kovat kohdat, pilko noin 3-4 cm palasiksi. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja lisää sipulisilppu. Kuulota ja lisää villiparsan pätkät, lisää aavistus vettä ja anna pehmentyä ja veden haihtua lähes kokonaan.

3.. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää lopuksi kanamuna, laita kansi päälle ja hauduta hetki. Nauti tuoreen leivän kera.

Afiyet olsun!

13 kommenttia:

  1. Rakastan villiyrttejä:) Täällä kyllä loppui nyt niiden aika,sillä villikasvit ovat kuivuneet eikä viime viikonlopun viimeinen sade (takuulla vika ennen seuraavaa talvea) auttanut siihen.Olen ollut pari kertaa villiyrttikierroksella niitä hyvin tuntevien oppaiden kanssa ja tunnistan itse hyvin ehkä 10 ,joita käytän paljonkin talvella ja kevättalvella. Tuota villiparsaa kasvoi hieman tässä ihan lähelläni kun muutin tänne mutta kun alueelle alettiin rakentaa niin tietenkin ne hävisivät sieltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viilliyrttikierrokselle olisi hienoa paasta, taalla vuoristossa on paljon kerattavaa ja paikalliset lahialueiden asukkaat tietavat apajansa.

      Poista
  2. Täälläkin kasvaa paljon villivarsaa, nyt niiden aika. Käydään Sörtsön kanssa keräämässä. Niitä löytyy hyvin oliivitarhoista, oliivipuun alta heinikosta. Viikko sitten Sergio keräsi vähän yli tunnissa 5 kg! Tulee hyvä munakas tai ohutta nauhamakaroonia, öljyä, parmisaania ja paljon villiparsaa.Nam! Italialaiset syövät myös kaikkia erilaisia heiniä , kerätään vaikka mistä. Tunnen monet italiaksi mutta ei aavistustakaan nimistä suomeksi.;):)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo luinkin etta taa kyseinen villikasvi kasvaa juuri puiden lahettyvilla, taallakin tata kaytetaan börek-piirakoissa, makaroonin ja riisin seassa seka nain paikallisittain oliiviöjyn kanssa kypsennettyna. Mullakin menee aina aikaa selvittaa naiden suomalaiset nimet, monet paikallisten kutsumat nimet vie helposti vaarille jaljille. Ma haluan Sörtsön kanssa keraamaan yrtteja!

      Poista
  3. Kuulostaa herkulliselta ! Suomeksi neulaparsa, myös wikipediassa on jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Elena, siis virallisesti neulaparsa ei villiparsa!!

      Poista
  4. Huomasin, että oon kirjoittanut villivarsaa enkä villiparsaa. .hah hah...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhahaa no huomasin mutta huihai kylla ma ymmarsin ettette ole kayneet varsavarkaissa :D

      Poista
  5. Minulle vielä tuntematon kuten monet muutkin erikoisemmat kasvit täällä mutta toivottavasti menee kokeiluun :) Vasta viime aikoina olen tututustunut baklaan, kereviziin ja enginariin (onko baklalle nimeä suomeksi?) eli paljon on kokeilematta.

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minakin olen tutustunut moniin vihanneksiin ja papuihin seka yrtteihin Turkissa, tuoretta pinaattiakaan en ollut Suomessa kayttanyt, puhumattakaan monista pavuista jne. Bakla on suomeksi harkapapu ja se on muuten ollut aikoinaan Suomessakin hyvin suosittu, on tekemassa kai hieman paluuta siella.

      Poista
  6. Nami nami, tätä on pakko kokeilla! Joudun tosin hieman "tuunaamaan", kun eihän täältä mitään villiparsaa saa, mutta se on kai sallittua. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tahan sopii tavallinen parsa, tai vaikka pinaatti, mika tahansa lehtivihrea tai vahan jamakampi yrtti, ja selvisi sitten etta tuon villiparsan oikea nimi on neulaparsa :)

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!