lauantai 25. huhtikuuta 2015

Päivä jolloin voi rakastua Turkkiin uudelleen

Ihana kevät saa onnelliseksi pienistä asioista eivätkä pienet vastoinkäymisetkään lannista. Huhtikuun 23. Turkissa juhlitaan lastenpäivää, joka on paikallisista juhlista yksi ihanimpia. Se tuo esiin Turkin ja turkkilaisten monia positiivia puolia kuten lasten huomioimisen, sentimentaalisuuden ja yhteisöllisyyden. Taustalla raikas kevät, kirkas taivas, muutama poutapilvi ja lauttamatka yläkannella. Tekee mieli koputtaa lauttamatkalla tuntematonta vieruskaveria ja kertoa että vaikka toisinaan te turkkilaisette teette minut hulluksi niin nyt tekisi mieli pussata.


Näin 4 vuoden korvilla neiti on loistavassa iässä nauttiakseen lastenpäivästä täysillä. Kulunut viikko seurattiin Turkin valtion lastenkanavan kautta Antalyassa olevia virallisia juhlaan liittyviä tapahtumia, mukana oli lapsiryhmiä esityksineen eri puolilta maailmaa, tyttö odotti erityisesti suomalaisten ryhmää.  Äitiiii, nyt tuli valkosia lapsia, onko ne Suomesta? kuuluu huutelu keittiöön. Tarhassa viikko on ollut riehakas, pellejä, hattaraa, tanssia ja musaa sekä mikä parasta, mikki ja minni! Vauhtia juhlaan otettiin jo viime viikonlopun äiti ja lapsi -messuilta ja tänään suunnattiin vielä ystävän ja lasten kanssa eläintarhaan. Trampoliineja, askartelunurkkauksia, kasvomaaleja, hattaraa ja pomppulinnoja, lasten esityksiä ja hytkymistä musan tahdissa. Joka aamu on alkanut kyselyllä, onko tänään yhtä hauskaa kuin eilen?


Lautta kotikulmilta Izmirin keskustaan oli lastenpäivänä lastattu lapsilla ja rattailla, oli röyhelömekkoja, minnipantoja, hämähäkkimiehiä ja sitä hattaraa sekä paljon ääntä ja tungosta. Suosittelen lapsiperheille tätä ajankohtaa Turkissa mutten lapsikammoisille. Lautan henkilökunta onnistui nostelemaan ja auttamaan kirkuvan ja riehuvan lapsilauman vanhempineen maltillisesti lauttaan ja ulos. Lastenrattaita lastattiin ja purettiin satamissa kuin liukuhihnalla. Tungos oli melkoinen mutta turkkilaiseen tyyliin kukaan ei vaikuttanut hermostuneelta, meitä kun on paljon niin hytkytään massan mukana.


Turkkilaiset bayramit eli juhlat ovat isoja juttuja, niihin pukeudutaan, tapahtumia riittää ja paikallisittain lähdetään sinne minne muutkin. Kun hengittelee syvään ja asennoituu, löytää suomalainenkin sen punaisen langan. Jos on viisas, lähtee liikkeelle jo sopivan ajoissa tai sitten on laiska kuten eräs ulkosuomalainen äiti ja sen tytär ja lähtee noin puoliltapäivin kun muutkin ja ottaa osaan kansanvaellukseen.

Massan mukana velloimme katsomaan tytön kovasti odottamaa paikallista piirroshahmoa Keloğlania kumppaneineen, kyllä kuulemma jännitti. Lasten kuoro ja orkesteri olivat parasta antia, ihanat tytöt valkoisissa pitseissään vetivät upeasti niin lastensikermät kuin maan isän Atatürkin runot ja mahtipontisemmat laulut, nauratti ja itketti kun katsoin tyttöä hoilaamassa totisena muiden mukana. Tälläisinä hetkinä on ihanaa heilua punaisten pallojen ja tähti ja kuunsirppi lippujen seassa, väenpaljouskaan ei haittaa, päinvastoin. Juhlahumun sekoittama pää muistaa miksi tänne aikoinaan on jääty. Niiden positiivisten asioiden takia.

Kun bussi kaarsi tänään eläintarhan sisäänkäynnille ja näin kymmenet koululaisryhmien  bussit jonoissaan ja laumat edessäni, huokasin syvään ja päätin että hulluttelu riittää hetkeksi. Ensi viikonloppuna laitetaan ovet ja ikkunat säppiin ja katsellaan tvkaistalta hymy pyllyyn. 


17 kommenttia:

  1. Voi miksei Suomessa ole tuommoista lastenpäivää! On äitien- ja isänpäivä muttei lastenpäivää. Tosin en sitten tiedä, millainen suomalainen lastenpäivä olisi, tuskin ainakaan yhtä riehakas ja värikäs kuin turkkilainen.

    Argh, hymy pyllyyn! Mä olen allerginen tuolle nimelle. Miten voikin olla joku keksinyt ohjelmalle noin typerän nimen. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenpaiva olla pitaa, lapset osaavat kylla ottaa ilon irti ihan erilailla kuin aidit tai isat omista paivistaan :) hehee Hymy pyllyyn, ihan loistava ohjelma :)

      Poista
  2. Tosi kiva tapahtuma tuo lastenpäivä:) Mutta toisaalta täällä on aina pyhinä ja lomien aikoina lapsille niin paljon tapahtumia,että voisi sanoa että lastenpäivä on useinkin;D Mikä ihmeen ohjelma tuo Hymy Pyllyyn on,pitää googlata;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hymy pyllyyn on hauska, katsohan netin kautta :) Tama lastenpaiva on aikoinaan Atatürkin lanseerama, nykyisin siihen liittyy paljon oheistapahtumia kuten lastenelokuvaviikot, eri kokoonpanoissa saapuvat ulkomaalaiset lapsivieraat Turkissa jne. Ihana juhlapaiva ja tana vuonna se tuntui venahtaneen viikoksi.

      Poista
  3. 23. Nisan oli itselleni sellainen itkupäivä, jolloin seurattiin jälkikasvun eistyksiä nenäliina kädessä. Kaikista liikkiksimmät olivat ne eskarilaiset, joilla oli jatkuvasti sellainen epäuskoinen ilme naamalla, että "äiti, miksi minun pitää olla täällä." Ihmisen sydämelle on hyväksi, että sen lapset kasvaa….

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytön tarhassa 5. luokkalaisilla oli esityksia, nama pienimmat eivat viela paase lavalle, tosin pelleissa sun muissa humuissa oli tytölle ainakin viela ihan tarpeeksi. Voin kuvitella etta kyynelkanavat aukeavat kun omat lapset ovat lavalla :)

      Poista
  4. Oliko tää lastenpäivän juhla siis kaikkialla Turkissa? Mulla on niin ikävä sinne Turkkiin! Jokin siinä maassa kiehtoo, vaikka elämä siellä ei olisikaan kovin ylellistä. Haaveilen siitä, että voin viedä joskus omia lapsiani Turkkiin tai muualle ulkomaille, jotta heistä voisi kasvaa monikulttuurillisia ja sosiaalisia, jotka näkevät monenlaisia ihmisiä ja ympäristöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla vaan, se on joka vuosi 23.4 ja virallinen juhlapaiva, sita juhlitaan joka paikassa ja paaosassa ovat tietysti lapseti kyseisena paivana lapset paasevat Turkin parlamenttiin, jarkattyna on paljon oheistapahtumia niin kaupunkien kuin kaupunginosien puolesta ja virastot ja koulut ovat kiinni. Lapsirakkaat turkkilaiset ottavat paivasta kylla kaiken irti. Turkissa on niin isot elintasoerot, on kurjuutta ja köyhyytta mutta samanaikaisesti paljon kaikkea hyvaa, isoja kontrasteja lahes kaikessa.

      Poista
  5. 23 nisan, sitä voisi viettää muuallakin maailmassa. Turkki on kyllä sellainen maa, että vaikka välillä ei sitä ei kestä, niin sitä vaan ei kuitenkaan voi olla rakastamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinapa sen sanoit, sellainen maa Turkki juuri on :)

      Poista
  6. Turkin lastenpäivä on ihan paras, vähän isompien lasten kanssa varmaan kivaa ja puuhaa riittää :)

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin, kylla lapset ansaitsevat oman juhlapaivansa :)

      Poista
  7. Ihana idea! Ja kyllä näky olevan ohjelmaa, sellaista riemua, että lapselle jäävät muistot koko elämäksi! Hienoa!

    VastaaPoista
  8. Ystäväsi tai sinun blogista kadehdin tätä jo viime vuonna. Kuinkahan tämän saisi lanseerattua Suomeen. Vaikka täällä lasten ilo tuntuu olevan joillekin liikaa.

    Viime viikolla piirsimme päiväkotimme lasten kanssa katuliiduilla leikkipuiston sisäänkäynnin luo laattoihin katuliiduilla. Parvekelasit tärähtää auki ja sieltä tättäräätäti huutaa " onko luvat?!?". Kerroin poistuvan vielä kenties saman päivän aikana ( oli luvattu sadetta) ja toivotin mukavaa päivän jatkoa. Hän ei toivottanut mitään, paitsi ilmeestä päätellen sinne missä pippuri kasvaa.

    No tänään meidät kyllä hoitolasten kanssa otettiin iloiten vastaan. Vietimme vappunaamiaisia yhdessä talon vanhuspuolen kanssa. Ikäero oli nuorimman ja vanhimman juhlijan välillä yli 99 vuotta. Minäkin sain olla Pikku Myy.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi ei....taalla muuten piirretaan katuliiduilla milloin minnekin, mun ystavalla on monesti niita pussi mukana ja lapset saavat piirtaa mihin lystaa, ei ole kukaan koskaan motkottanut, ei tullut edes mieleen? Nuo vanhusten ja lasten yhteiset juhlat kuulostavat hienoilta, tallaista toimintaa pitaisi kehittaa enemmin, kaikilla lapsilla ei ole mummot tai papat lahella ja myös toisinpain ja paiva Pikku Myyna kuulostaa niin mun jutulle! :) Hauskaa vappua Venla!

      Poista
  9. Kyllä kaipuu Turkkiin puolittuu sun blogin myötä! Kiitos siitä!

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!