Miten valitaan koulu?

Tytöllä alkoi tänään jo toinen viikko uudessa koulussa ja kouluun valmistavan esikoulun luokalla. Kaksi aiempaa vuotta neitimme on käynyt erillisessä esikoulussa, joka oli tarhan ja esikoulun sekoitus. Nyt siirryttiin tulevan alakoulun yhteydessä olevaan esikouluun, joka on astetta koulumaisempi vaikka iso osa päivää kuluukin edelleen leikin kautta oppiessa. Pitkän kesän jälkeen paluu arkeen tuntui kivalta, ihan kaikista. Aamuherätys, aamutoimet, koulumatka, yhteiset aamupalat miehen kanssa ja oma rauha töille ja lenkeille toivotettiin iloisesti tervetulleiksi.


Ensimmäinen aamu aloitettiin koulun johtajan puheella, lasten Atatürk-aiheisilla runoilla ja lauluilla. Toivotettiin tulleeksi alkava kouluvuosi ja vilkuiltiin uusia koulukavereita ja heidän vanhempia. En tiedä kiinnitetäänkö muualla niin paljon huomiota koulukavereiden vanhempien pukeutumiseen, puhetyyliin ja asenteisiin kuin täällä. Huokasimme helpotuksesta monen asian suhteen. Monet muut vanhemmat tuntuivat samantyylisiltä ja ilmapiiri oli mukavan rento. Illalla juttelin ystäväni kanssa, jonka poika aloitti myös esikoulun uudessa koulussa, hän tuhersi itkua koska ei kokenut sopivansa muiden vanhempien joukkoon. Miten poikanikaan voi sinne sopeutua?



Tytön uudessa esikouluryhmässä on 12 lasta joten ryhmä tuntuu uskomattoman pieneltä, ihanaa! Tyttö on tottunut kahtena aiempana vuotena isoihin noin 25 henkilön ryhmiin, joissa on ollut lapsia eri puolilta kaupunkia ja myös niihin sopeutettuja lieviä käytöshäiriöitä tai muita ongelmia omaavia lapsia. Aiemmassa koulussa aamupäiväryhmiä oli muistaakseni 7, nyt ryhmiä on 2. Kouluun viemiset ja haut sujuvat rauhallisessa ympäristössä kun lapsia on vähän. Koulun vartija, esikoululaisten avustaja ja oma opettaja ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisen viikon aikana.


Joka vuotinen esikoulun urakka eli askartelumateriaalien hankkiminen tuli hoidettua loppuun viikonloppuna, nykyiseen kouluun hankittiin myös siivoustarvikkeet vessapapereista lähtien, aamulla raahasimme miehen ja tytön kanssa koululle kirjakauppa ja muuta tavaraa reilun 200 turkin liiran arvosta. Jokainen kynä ja askartelupaketti oli merkitty nimietiketillä. Onneksi kyseinen urakka kutistuu ensi vuonna kun tyttö siirtyy alakoulun ensimmäiselle luokalle.

Aiemmassa koulussa maksoimme kuukausimaksun 135 turkin liiraa, nykyisessä koulussa vuosimaksu on 400 turkin liiraa mutta koululla ei ole ruokalaa kuten aiemmassa koulussa. Koululta saadaan joka toinen viikko ruokalista, jonka mukaan pakataan aamupalapaketti. Entiseen kouluun verrattuna ruokailu tuntuu yksitoikkoiselta ja toivoisin voivani korvata osan pillimehuista maidolla ja leivänmussutuksen jollain muulla. Tänään boxiin pakattiin pillimaito, voileipä, oliiveja ja juustoa. Hedelmien hankinta joka päivälle osuu aina joka toinen viikko yhden perheen kohdalle. Tänään tytön luokkakaverin pappa toi mukanaan aamulla kaikille viinirypäleitä. Huomenna listalla lukee kanamuna, oliiveja, leipää, juustoa, ayrania eli jogurttipiimää ja hedelmä. Listalla killuva suklaaleipä ja hunajaleipä saavat suomalaisen sisälläni mutisemaan.


Miten päädyimme kyseiseen kouluun? Kouluvalinta on Turkissa stressaavaa puuhaa. Aloitin koulun kartoituksen jo aikaisin keväällä. Valitsimme valtion koulun, sillä yksityisten hinnat tuntuvat päättömiltä ja omalla alueellamme on hyviä valtion paikkoja. Olin valinnut jo erään koulun kehujen ja sijainnin takia mutta vierailu koululle ja tapaaminen koulun johtajan kanssa sai muuttamaan mielen. Epäasiallinen ja röyhkeä johtaja sai karvani pystyyn ja suuntasin juttelemaan toiselle koululle, onneksi.

Oman koulupiirimme alueella sijaitseva koulu vakuutti fiksun oloisella johtajalla ja koulun pienellä koolla, pienen soittokierroksen jälkeen tutuille, valinta oli selvä. Hyvän opettajan löytäminen on onnea tai suunniteltua taktikointia, jos oma asuinalue on mieluinen, on yleensä myös koulupiirin alueella oleva koulukin sellainen. Kouluun viemiset ovat helpottuneet viime vuoden fillarireissuista, kotoa koululle kävelee kymmenen minuuttia, jonka aikana ehdimme paijata tienoon kissat ja ostaa puuttuvat eväät laukkuun. Toinen viikko on pyörähtänyt käyntiin, uusia kaveruussuhteita on luotu ja alku on sujunut seesteisesti. Pidän teidät ajantasalla esikouluvuoden kulusta vuoden aikana.

Kommentit

  1. Onpa jännä lukea sikäläisestä koulunaloituksesta! Meillä lapsi aloitti nyt ekanluokan mutta koska asutaan Ruotsissa niin ei tämä suomalaisittain mitenkään kauhean eksoottista ole. Kaiken lisäksi koulumme on tässä lähellä sijaitseva ruotsinsuomalainen peruskoulu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkasit, laitan koulujuttuja pitkin vuotta kuulumisista. Hyvaa koulunaloitusta myös teille Ruotsiin!

      Poista
  2. Siis tuleeko lista siitä, millainen aamupala pitää olla mukana? Jos listalla on oliiveja ja nutella-leipä, niin sitten kaikki ottaa lapselleen mukaan sellaiset? Hämmentävää. Muutenhan ainakin luokkavaikuttaa aika ihanan pieneltä. Toivottavasti jatkuu yhtä hyvin, kun on alkanut.

    VastaaPoista
  3. Siis tuleeko lista siitä, millainen aamupala pitää olla mukana? Jos listalla on oliiveja ja nutella-leipä, niin sitten kaikki ottaa lapselleen mukaan sellaiset? Hämmentävää. Muutenhan ainakin luokkavaikuttaa aika ihanan pieneltä. Toivottavasti jatkuu yhtä hyvin, kun on alkanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, koululta saadaan lista mita aamiaisen pitaisi sisaltaa. Samainen lista on yleisesti valtion puolella kaytössa. Kaytantö on joskus ollut myös niin, etta jokainen perheista on vuorollaan hoitanut muonituksen mutta siita on poistuttu hankaluuden vuoksi. Valtion kouluissa lasten valilla voi olla isojakin elintasoeroja perheiden valilla, luulisin etta lasten syöminen ryhmassa menisi hankalaksi, jos yhdella olisi suklaaleipaa, mehua ja kekseja, toisella taas kanamunaa, oliiveja ja maitoa eli yhteisen linjan kylla ymmarran. Taman ikaisilla rivakka syöminen hoituu hyvin porukassa kun muutkin syövat.

      Poista
  4. Onpa mielenkiintoista, että Turkissa pidetään toisten lasten vanhempia niin tärkeinä. Mutta toisaalta se on helppo ymmärtää, kun eikös siellä vanhemmat joudu olemaan (vai saa olla?) aika paljon mukana lapsen koulujutuissa?

    Minäkin jäin ihmettelemään tuota aamiaissysteemiä. Onpa hullua, jos todellakin koulu antaa listan, mitä lapselle pitää pakata evääksi mukaan. Miksi ihmeessä? Pitääkö kaikilla olla samanlaiset eväät tai jotain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tassa vaiheessa se aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan alkaan hieman vahenemaan, on vahemmin tapahtumia, nayttelyita jne. ja enemmin aletaan harjoittelemaan miten koulussa ollaan. Toisten lasten vanhempia pidetaan tarkeana koska yhteiskunta on niin valtavan moninainen, jos lapseni joutuisi kouluun alueelle, jossa suurin osa rouvista on tiukasti huivitettu, en olisi kovin tyytyvainen. Toisaalta alue, jossa perheet olisivat tulotasoltaan aivan toisesta aaripaasta, voisi myös olla haastava. Vastasinkin tuohon jo Matkamartalle tasta ruokalistasta ja mista luulen sen johtuvan.

      Poista
  5. Todella kiinnostavaa lukemista, meillä on sama homma edessä kolmen vuoden kuluttua joten senkin takia luen näitä kouluaiheisia postauksia suurella mielenkiinnolla. �� Terveisiä pitkäaikaiselta lukijalta Istanbulissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun oli kiinnostavaa Laura ja kiva kuulla etta jaksat pysytella mukana :) Onnea tuleviin kouluvalintoihin Istanbuliin!

      Poista
  6. Musta nämä eri maiden koulusysteemit on aina tosi mielenkiintoista kuultavaa. Mun korviin tuo aamupalalista kuulostaa ihanalta ja eväiden tekemistä helpottavalta. Meidän tytön kouluun (ranskalainen systeemi, myös esikoulun vika luokka isompien koulun yhteydessä) pitää pakata lounas ja kaksi välipalaa. Lapset sitten syövät kukin mitä vanhemmat pakkaavat. Olen pakannut esim digestive-keksejä, jotta ero muiden suklaakekseihin ei olisi niin iso :) Ensi vuoden ala-asteen koulun valinta on vielä kesken ja aiheuttaa joskus harmaita hiuksia. Kiva jos kerrot sikäläisistä koulujutuista lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kouluhommat aiheuttavat kylla harmaita hiuksia, me suomalaiset olemme tottuneet vahan erilaisiin systeemeihin. Millaisen lounaan pakkaat yleensa mukaan, voiko sen lammittaa koululla vai pitaakö olla jotain kylmana syötavaa? Olisi kiva kuulla vaikka sun blogissa tytön koulujutuista tarkemmin?

      Poista
    2. Siellä on joo mikro ja olisiko joku henkilökunnan jäsen ihan pelkästään tätä lämmitysrumbaa varten. Pakkaan lämmitettäviä ruokia kuten pastaa, riisiä ja kanaa tms lounaaksi ja sitten välipalaksi hedelmiä, näkkäriä, pähkinää, rusinaa jne. Voisin tosiaan kertoa koulujutuista jotain blogissakin

      Poista
    3. Mikro tekee homman astetta helpommaksi, hyva juttu. Kiva jos kerrot blogissa lisaa!

      Poista
  7. Mielenkiintoista kuulla eri koulusysteemeistä.

    Vanhin aloitti nyt esikoulun Ruotsissa. Esikouluhan täällä on koulun yhteydessä. Paljon tekevät ekaluokkalaisten kanssa yhdessä: joka tiistai on pakattava eväät metsäretkelle ja keskiviikkoisin on urheilua.
    Esikoulussa ei aamuvälipalaa tarjota, omat hedelmät tms täytyy ottaa mukaan. Ruotsissa on tapana päiväkodissa tarjota aamupala, välipala, lounas ja välipala. Suomessa ei taideta sitä aamun välipalaa tarjota ollenkaan(?)

    Plussana meillä esikoulussa on kolmen viikon uintiopetus, yhteensä 9 kertaa käyvät esikoulusta uimassa.

    Ensimmäisellä luokalla saavat kaikki omat tietokoneet koulusta käyttöönsä.

    -Sirpa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla on taalla nama valtion puolen koulut sellaisia etta joissakin on ruokala mutta useimmiten ei, ja sitten tuodaan evaat. Isommat ostavat toisinaan kantiinista jotain, jos sellainen on koulun yhteydessa, koulujen lahettyvilla on usein ruokapaikkoja, joista isommat koululaiset ostavat taytettyja leipia eli toasteja, dürumrullia, eli kebablihalla ja salaatilla taytettyja rullia tms. Yksityisilla kouluilla on melkein aina oma ruokala. Uintikoulu on taalla yksityisilla joissakin ns. kesakouluna mutta meidan pitaa tytölle jarjestaa erikseen uimakoulutus urheiluseurasta, todennaköisesti ensi kevaana. Noita tietokoneita on taallakin aika paljon, yksityiselle ne kai pitaa useimmiten ostaa ja joinakin vuosina valtion on kustantanut tabletit lapsille. Koulusysteemeista on kiva lukea eri maissa!

      Poista
  8. Tässä tuli roppakaupalla omia muistoja mieleen tätä lukiessa, meikäläinenhän ehti käydä anaokulun ja aloittaa ensimmäisen luokan (joka tosin kesti osaltani vain 2kk..) ennen kuin muutimme Suomeen. :) On se vaan Turkissa hankalaa, Suomessa sen kuin vain törkkäät lapsen johonkin kouluun, siellä oikeasti konkretisoituu se kuinka opiskelupaikalla on aikuisten oikeesti väliä. Ihanaa että löysitte teitä miellyttävän paikan!

    VastaaPoista
  9. Tässä tuli roppakaupalla omia muistoja mieleen tätä lukiessa, meikäläinenhän ehti käydä anaokulun ja aloittaa ensimmäisen luokan (joka tosin kesti osaltani vain 2kk..) ennen kuin muutimme Suomeen. :) On se vaan Turkissa hankalaa, Suomessa sen kuin vain törkkäät lapsen johonkin kouluun, siellä oikeasti konkretisoituu se kuinka opiskelupaikalla on aikuisten oikeesti väliä. Ihanaa että löysitte teitä miellyttävän paikan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nain, taalla nama koulujutut ovat kylla todellinen stressipiste aina tiettyina aikoina vuosista, huh. Nyt on helpottunut olo kun löytyi mieleinen koulu ihan vieresta.

      Poista
  10. Tässä nettiä selailin ja mietin, että olisikohan Petra kirjoittanut kouluaiheisen postauksen. Ja täällähän se oli! Mielenkiintoista, ja ajatuksia herättävää. Täälläkin koulujen alun jälkeen on kovasti ollut tapetilla uusi opetussuunnitelma. Iloisia esikoulupäiviä sinne.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ma ajattelinkin tata kirjoittaessa etta tama kylla kiinnostanee Venlaa :) Ma laitan lisaa koulujuttuja nyt taas talven aikana kun on paasty tahan arkeen kiinni. Kiitos!

      Poista
  11. Minä olin aina paniikissa vanhempainilloissa. Olin jotenkin aina väärin pukeutunut. En jaksanut sitä vanhempien meltuamista joka asiasta. Siellä kun se koulunkäynti tuntuu olevan vanhempien asia, ei lapsen. Ei ole helppoa olla ope Turkissa, se on vissi se:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaan ole helppoa opena taalla. Meilla on huomenna vanhempainkokous mutta nain valtionsektorilla nuo kokoukset ovat olleet kylla ihan tavallisia, kukaan ei ole pukeutunut sen ihmeemmin ja asiat on kayty lapi projektien ja juttujen puolesta sutjakasti. Luulisin etta varsinkin yksityisella sektorilla osilla vanhemmista on luulo etta kun maksetaan iso summa rahaa, niin sen myöta lapsesta tulee ihan mielettöman fiksu. Jos ei tulekaan niin se on koulun vika, opettajat ovat kylla tassa asiassa aikamoisessa liemessa.

      Poista
  12. Tosi kiva postaus jälleen :). Olinkin juuri ajatellut kirjoitella siitä, mitä algerialainen koulu vaatii vanhemmilta - katsotaan milloin saan aikaiseksi. Tuo oli jännä piirre, että vanhemmat pakkaavat eväät mukaan listan perusteella - toisaalta tosi hyvä juttu, koska tällöin lapset ovat samanarvoisia. Täällä eväät pakataan ainoastaan päiväkotilaisille, mutta niiden ei tietysti tarvitse olla kovin kummoiset, koska poika on hoidossa vain nelisen tuntia ja syö kotona aamupalan sekä lounaan samantien kotiintulon jälkeen. Silti toisinaan mietin, että mitä pakkaisin mukaan, ettei poika ainakaan kovin erottuisi muista suuntaan tai toiseen. Lasten serkut on alkaneet puhua vanhemmilleen, että meillä kuulemma syödään tosi paljon ja tosi monipuolisesti ja toisinaan mietin sitäkin, että onko jokin pojalle mukaan pakkaamani eväs liian "erikoista". Hassua sinänsä miettiä tällaisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkasit ja mielellani lukisin myös algerialaisen koulun jutuista. Lapsille tuntuu tassa iassa olevan monesti tarkeaa se, etta ryhmassa ollaan tasa-arvoisia. Siita syysta samanlainen ruoka on kylla kiva, juttelin juuri tuttujeni kanssa kuinka eraassa tarhassa toiset vanhemmat olivat laittaneet maidon tilalle evaaksi suklaamaitoa, no itkuhan siita tuli niille joilla olikin juotavana vain sita tavallista maitoa. Me pakataan mukaan aamupala kun tyttö on aamuryhmassa, han tulee sitten kotiin lounaalle.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit