Hurahtanut puutarhuri ja sen vaimo

Pihamme oli kamala kivipelto kun tähän muutettiin, mies on näiden kesien aikana nähnyt vaivaa ja saanut pihan vihertämään ja kukkimaan. Viime talven aikana olen kiristellyt hampaita, sillä makuuhuoneen nurkka on muuttunut viidakoksi, siellä talvehtivat kiinanruusu ja lukuinen määrä muita rehusia joiden nimistä ei ole aavistustakaan. Turkissa miehet hoitavat useasti puutarhahommat, meidänkin pihassa mies ja naapurin herra jakavat saman kiinnostuksen aiheen. Joka kevät suunnittelusessio kukista, uusista siemenistä ja lannotteista.

Alkuaikoina yritin olla apunakin, kun ensi kerran ajattelin kastella pihaa, parahti naapurin rouva puoleltaan että anna olla, se on miesten hommaa ja kutsui teelle kastelun sijaan. Olen toki nauttinut kauniista keitaasta, on kiva istuskella kukkien ja vehreyden keskellä aamupalalla omalla pihalla ja poimia yrtit ja jopa osa vihanneksista omasta maasta. Tänä vuonna kukkia on istutettu vähemmin, vihannekset ja yrtit saivat jäädä laittamatta kokonaan, onneksi naapurin puolelta saa hakea tuoretta valkosipulia, sipuliheinää ja persiljaa. Jos ja kun tästä muille maille muutamme, saa pihan hoito hiljalleen hiipua.

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää, sanoo vanha kiinalainen sananlasku. Mieheni mielestä parasta terapiaa on puutarhanhoito, töiden jälkeen hän suuntaa mieluusti pihalle tarkastelemaan kukkia, kastelee niitä ja hoitaa, siinä mieli kuulemma lepää ja rauhoittuu parhaiten, työasiat unohtuvat samantien. Vettä täällä käytetään surutta, niin kaupungin puistojen ja istutusten kuin kotipihojenkin kasteluun, veden kuutiohinta Ankarassa on 3 liiraa, joka sisältää jätevesimaksun, työpaikoilla ja tehtailla on omat hintansa. Meillä kuukauden vesimaksu pyörii noin 12-15 euron välillä, pihalle käytettävä kasteluvesi jaetaan kaikkien asuntojen kesken. Jaksan vuodesta toiseen ihmetellä ettei kukaan älähdä meidän ja naapurin pihaan uppoavan veden määrästä.

Ihan Ankaran keskustassa saattaa edelleen törmätä kanoihin pihoilla tai jopa lampaaseen, ystäväni raportoi hyvältä asuinalueeltaan lampaasta, jonka naapuri oli tuonut pihalle ruohonleikkuriksi ja todennäköisesti myös tulevaa uhrijuhlaa ajatellen.

Muuttaessamme tähän kotiin olimme onnekkaita pihanpläntin suhteen, tämän tyylisiä asuntoja on melko vähän tarjolla ydinkeskustanalueella, osassa kerrostalon pihataso on muutettu parkkipaikaksi, monissa alatason asunnoista ei ole omaa sisäänkäyntiä pihapuolelle.  Haaveissa toki on, että samantyylinen ratkaisu löytyisi myös uudesta kaupungista kun aikanaan kapsäkit pakataan ja sinne suunnataan. Ainakin tänä kesänä nautitaan vielä pihasta, kiireettömistä aamiaisista ja lekotteluhetkistä. Keväällä satoi paljon vettä, joten puistot, kadunvarret ja pihat ovat kauniin syvän vihreitä.