maanantai 30. joulukuuta 2013

Kauneudenhoitoa Turkissa

Suosittelen istahtamaan joulun jälkeen kampaamon tuoliin, jossa jokainen suklaapala, santsilautanen ja vihreä kuula loistaa kirkkaissa lampuissa ja saa miettimään miksei niitä uusia lenkkareita ole ostettu edelleenkään? Ystävän suosituksesta istahdimme kyseisen kampaamon penkkiin, laskeskelin että samoilla kulmilla oli ainakin 5 kilpailevaa kauneussalonkia. Mitä tästä voi päätellä? Sen, että turkkilaiset naiset käyvät usein kampaamossa ja ovat tarkkoja ulkonäöstään, täällä laittautuminen menee usein ohi luonnollisuuden. Kampaamopalvelut pitävät lähes aina sisällään myös manikyyrin, pedikyyrin, kulmien nyppimisen ja toisinaan myös karvojen poiston muilta kehon alueilta. Kampaamoiden lisäksi miesten parturiliikkeitä ja ainoastaan kauneuspalveluita tarjoavia salonkeja on runsaasti.

Kampaamoissa hiustaitelijat ovat lähes aina miehiä ja muita kauneuspalveluita tekevät naiset, kampaajan ammatti on arvostettu ja suuremmissa kampaamoissa kanta-asiakkailla on yleensä oma luottoparturoija, sen lisäksi että kyseinen herra tietää rouvan haluaman värisävyn, hiustenpituuden, kahvin maidolla vai ilman, hän saa yleensä kuulla myös perhepiirin juorut ja tulee kuulustelluksi omista touhuistaan sitten viime tapaamisen. Kampaamoista harvemmin varataan aikaa, sinne tupsahdetaan sillä siellä vietetään myös aikaa, juorutaan, luetaan lehdet, juodaan kahvia ja poltetaan tupakkaa hiusvärin hautuessa päässä. Kampaamoissa käydään tiheästi sillä palvelut ovat suhteellisen edullisia, moni pesetyttää ja föönaa tukkansa työmatkalla eikä se kustanna kuin muutaman liiran. Kantapään kautta on tullut opittua että monissa tilanteissa Turkissa on parempi olla ylilaittautunut kuin luottaa luonnollisuuteen, jos työkaveri kehottaa piristämään valjua ulkonäköä huulipunalla, on se käsky tehdä itsestä ihmisen näköinen osa työporukkaa, työhaastatteluun laittaudutaan, mielellään myös juhliin, Turkissa tulee näkyä ja erottua huolitellulla ulkonäöllä. Saunanraikkaus miellyttää monia turkkilaisia miehiä sillä se on erilaista ja eksoottista mutta edustustilaisuuksissa se on merkki huolimattomuudesta.

Meillä oli uuden ystäväni kanssa lapset mukana, ei haitannut vaikka kampaamossa oli tupa täynnä naisia, rattaat nurkkaan ja lelut esiin, vuorotellen toinen meistä viihdytti lapsia kun toinen oli kampaamon tai manikyristin penkissä, jos sattui että molemmat olivat siellä samanaikaisesti, viihdytti yksi työntekijöistä tuholaisia. Kampaamon vanutuksen aikana lapset ehtivät nimittäin tuhria sohvan mehuilla, kekseillä ja rusinoilla, repiä kampaamon kassapöydästä koristepeilit irti ja kaataa pedikyristin vedet pariin otteeseen. Sain tukasta pätkästyä liian pitkäksi kasvaneet roikaleet ja elämä lyhyellä polkalla on taas ihanaa ja helppoa. Muistan aikoinaan erään parturin joka kauhistuneena ja epäröiden kysyi mitähän mieheni sanoo, kun käskin napsaista reippaasti vaan tukan lyhyeksi. Suurin osa turkkilaisista naisista on pitkätukkaisia ja useat paikalliset miehet suosivat pitkää föönattua hiuspehkoa. Leikkauksen jälkeen tukka todellakin föönataan täällä upeaksi joka näin suomalaisittain kelpaa vaikka iltamenoihin, turkkilaisittain korkeintaan töihin, iltamenoon ja juhlaan laitetaan jo upeampia kampauksia. Turkkilaisen naisen paras ystävä harmaana päivänä on oma kampaaja, joka loihtii tukan upeaksi leijonanharjaksi, kuuntelee murheet samalla kun kulmat siistitään ja kynnet lakataan, kehuu ja imartelee vielä lähtiessäkin, raskas askellus on keventynyt kampaamovisiitillä monta kertaa kevyemmäksi.


Käytin Ankarassa monta vuotta samaa kampaamoa, muuton myötä oli aika löytää uusi paikka, kyselin naapurilta ja tutuilta, uuden kampaamon penkistä noustessa oli tyytyväinen olo, tämä herra ei arastellu saksilla napsautellessa ja niskaa kyniessä, sain lyhyen mallini ja maksoin pesusta, leikkauksesta sekä föönistä 30 tl, kulmien laitto sai jäädä toiseen päivään sillä lapset olivat saaneet jo kampaamon sen verran sekaisin. Ajoittain olen ottanut manikyyrin tai pedikyyrin, ollut joskus kohtuullisen tyytyväinenkin mutta useimmiten en. Molemmat hoidot saa täällä pilkkahintaan mutta ammattitaitoista tekijää ei tavallisesta kampaamosta löydy, kynsinauhoja siistitään liian kovakouraisesti ja jalkoja raspataan niin että pöly lentää. Liian usein kynsinauhat ovat verillä hoidon jälkeen, kannattaa siis olla tarkkana, sillä kiireisissä kampaamoissa välineiden pesu ja desifiointi voi olla retuperällä. Ainakin omaa vaaleaa ja pohjoismaalaista hiuslaatua täällä on osattu käsitellä hellävaroen, ongelmia on tuottanut föönaus ja kampausten teko, sillä paikallisten hius on usein karheampi ja paksumpi. Jokaiselle Turkin matkaajalle suosittelen kulmien siistimistä kampaamossa, suurin osa käyttää täällä lankamenetelmää eli kulmat siistitään kireäksi kahdeksikon muotoiseksi viritetyllä langanpätkällä, nopeaa, ei ollenkaan niin kivuliasta kuin kuvittelisi ja lopputulos miellyttää ainakin itseäni. Jos suuntaat kampaajalle Turkissa, kysele suosituksia paikallisilta ennenkuin antaudut saksikäden penkkiin.

Paikallisessa kampaamossa käy kova kuhina, osa istuu sohvilla odottelemassa vuoroaan, yhden tukkaa rullataan toisen föönataan, hiustaiteilijoilla on aina apurit, usein opissa olevia nuoria poikia tai sukulaislapsia, joiden tehtävä on pitää föönia paikallaan, siivota lattiat ja hoitaa juoksevia asioita, lyhyen opissa olon jälkeen he ylenevät virkaan, jossa saa pestä asiakkaan hiukset ja ohjata hänet kampaajan penkkiin, kysyä juomatoivomuksen ja toimittaa höyryävän kupin asiakkaan eteen. Moni pojista haaveilee etenevänsä aikanaan yhtä eteväksi kampaajaksi kun liikkeen arvostetuin ja ehkä jopa oman salongin omistajaksi. Kampaamoissa on tapana jättää tippiä, joka menee usein juurikin harjoittelijoille tienestiksi.


Turkkilaiset naiset laittautuvat huomattavasti vahvemmin meikein ja juhlavimmin asustein kuin suomalaiset, työpaikoilla odotetaan että sinne saavutaan asiaan kuuluvasti pukeutuneena ja laittautuneena, farkut, villapaita ja meikitön naama eivät juuri vakuuta. Kotikorttelissaan turkittaren tapaa kauppamatkalla luonnollisimmillaan, meikittä veryttelyhousuissa mutta asioille lähtiessään hän on kokenut niin suuren muodonmuutoksen ettei häntä meinaa tunnistaa. Turkkilainen mies ei jää kakkoseksi, oma mieheni käy itseäni useammin parturissa, stressaa ulkonäöstään, ajaa partaa päivittäin eikä koskaan astu ulos ovesta ellei kenkiä ole lankattu ja tarkistettu että vaatteet on varmasti siistit. Moni turkkilainen mies käy metroseksuaalista, tosin täällä sellaisia taidettiin olla jo ennenkuin koko käsitettä edes luotiin, turkkilainen koreilee ja on avoimesti mielissään saamastaan huomiosta. Hiuksissa kiiltää vaha, naaman jokainen karva on kohdilleen aseteltu ja automaattisesti hän  vilkaisee peilistä habitustaan kävellessään sellaisen ohi, ei vaivihkaa vaan jää mielellään vielä peilin eteen pyörimään.

Koska turkkilainen mies on usein tarkka omasta ulkonäöstään, huomioi hän myös vaimossa tapahtuneet muutokset, raidat tai hiustenlyhennys ei jää rekisteröimättä, ainakin meillä mies antaa oman arvionsa viipymättä ja odottaa myös kommenttia omasta tukastaan parturista tultuaan, onko liian lyhyt, parempi kuin entinen malli, olisiko sittenkin pitänyt...paikalliselle miehelle kasvinaamiot, kulmien muotoilut, manikyyrit ja pedikyyrit ovat arkea eivätkä mitään hävettäviä naismaisia touhuja. Kauneuden eteen turkkilainen kestää kipua ja näkee vaivaa, vahaus kaikista kriittisimmistä paikoista ei ole mukavinta vapaa-ajan viettoa, kampaamoissa jaksetaan odottaa kun oma kampaaja käsittelee viittä muuta samaan aikaan. Mitäpä sitä ei tekisi kauneuden eteen.

17 kommenttia:

  1. Taalla samoin yksi joka kavi tanaan kampaajalla. Ystavani suosittelemana menin yhteen Antalyan tunnetuimpaan kampaamoon, koska paasin siella ihan itse omistajan kasittelyyn :) Taalla on kylla hinnat karanneet kasista, joskin jalki ja palvelu erinomaista/siistia. Tietty jos laskee hinnat euroiksi niin eihan se lasku paata huimannut, mutta kun sen miettii palkkatasoon ja yleiseen elintasoon taalla niin ihan riittavan korkeat hinnat. Juurikasvun varjays 95 liiraa ja leikkaus+föönaus 75 liiraa yht. 170 tl. Aiemmassa kaymassani kampaamossa sama paketti oli viimeksi 230 tl. Luulen saaneeni tanaan hieman alennusta :) Kova kuhina kampaamossa kavi, katsoin manikyyrin tekoa ja heilla manikyristi ottaa jokaista asiakasta varten oman ''paketin'' joka sisaltaa pyyhkeen ja valineet, eli varmasti ovat puhtaat. Mina olen tarkkana myös missa teetatan kynsi- ja jalkahoidot, koska haluan olla varma, etta valineet ovat varmasti puhtaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinnoissa on eroa ihan asuinalueenkin mukaan, muistan Ankarassa yhden varakkaamman rouvan joka kavi kaupungin hienoston suosimassa kampaamossa ja maksoi omasta ja kahden tyttaren kaynnista ( eika tehty kovin suuria kasittelyja) 800 euroa....etta sellaisia summia jotta paasee nayttaytymaan kaupungin kuuluisimpaan kampaamon penkkiin :D Muistelen etta maksoin raidoista, lekkauksesta ja föönauksesta Ankarassa noin 100 tl luokkaa. Joo naiden kynsi- ja jalkahoitojen kanssa saa olla tarkkana, tuttavan kauneusalalla oleva mies oli sita mielta etta mm.c-hepatiitin riski on sen verran suuri ettei suosittele niiden teettamista missaan Turkissa, meinasin kylla etsia jos sellaisen hyvan löytaisin vaikka hieman epaileva olenkin, jos joku tietaa Karşıyakassa hyvan, saa suositella!!!

      Poista
  2. Minulla on täällä lähellä ihan pikkuriikkinen kauppakeskus,jossa on pienen ruokakaupan ,kirjakaupan ja lihakaupan lisäksi 3 kampaamoa! ja muutenkin täällä sellaisia riittää,joten voi sanoa että yhtäläisyyksiä löytyy turkkilaisten kanssa siinä suhteessa.Kävin puoli vuotta sitten ensimäisen kerran kampaajalla yli 5 vuoteen ja viime viikolla palasin saman kampaajan luokse;mies teki hyvää työtä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllahan se olo aina kummasti kevenee kun kampaamon ovesta astelee, ihan yhta ahkeraa kayttajaa minustakaan ei kylla taida tulla kun turkkilaisista rouvista mutta ahkerampi kuin aikoinaan Suomessa.

      Poista
  3. .... huomenna tilaan kampaajan...minulla polkkatukka on kasvanut hartioille asti...:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vika oli jo taallakin etta polkka ei enaa ollutkaan polkka vaan jotain ihan muuta :D

      Poista
  4. Minä en harrasta kampaamoita, vaikka hyvää se varmasti tekisi. Sen sijaan olin tänään realiteettiterapiassa kaupan sovituskopissa. Jotain TARTTEIS todellakin TEHDÄ! Sanonkin aina, että jossakin vaiheessa itseinho ohittaa herkkuhimon. Sovituskopissa oltiin jo lähellä sitä pistettä, mutta kotona jo taas löysin itseni suklaata syömästä…. Ensi vuonna sitten!?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kampaamoissa on musta sellanen imu etta kun siella alkaa kaymaan niin ei malta olla poissa, mullakin on sellasia kausia ollut etten ole kaynyt vuoteen tai pidempaan ja toisinaan ravitan alvariinsa, no taalla nuo hinnatkin ovat kohtuulliset toisin kun vaikka Suomessa. Apua sovituskoppi! ma oon kayny viimeeksi sellasessa kesakuussa, seuraava ostos on ne lenkkarit joten ei tartte menna koppiin, tama loppuvuosi meni ihan plörinaksi syömisten ja liikunnan suhteen, ensi vuonna, jookosta???

      Poista
  5. Kerran käyneenä kampaajalla(jonkun kaukaista kaukaisemman/tai jos ollenkaan sukulainen) en ole uskaltanut käydä uudestaan.Meinasi polttaa koko pään kun unohtui jonnekkin jutustelemaan mun istuessa väri päässä niin että hyvä ettei päänahka palanut. Mieli kyllä tekisi testata uudestaan mutta kun ei toi turkin kieli oikein suju...Näin että Meltem oli tässä kommentoinut niin ajattelin kysäistä vinkkiä jos Antalyassa matkailessa haluaisi käydä kampaajalla niin onko tietoa josko joku puhuisi ees muutaman sanan englantia?
    Täällä kotona käyn niin harvoin leikkauttamassa hiuksiani että ihan hävettää.
    Jos esim sun hoidot maksavat sen 30 liiraa niin kuinka paljon tippiä jätit? Minusta toi tippi asia on Aina yhtä vaikea tietää, ei haluaisi antaa liikaa mutta vielä nolompaa jättää liian vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu etta osalla paikallisista kampaajista ei ole taitoa ainakaan vaaleiden hiusten kanssa joten tosiaan tarkkana kannattaa olla, kielitaito on tosiaan ongelma silla aika harva puhuu englantia, Antalyasta varmaan saattaisi kielitaitoinen hiustaiteilija löytyakin, nakisiköhan Meltem viela taman ja laittaisi vinkkia?!

      Ma jatin vitosen tippia, vahan sen mukaan mita pikkurahaa sattuu olemaan, tutussa paikassa joskus on jaanyt tipit kun ei ole ollut kateista eika se haittaa, palvelun mukaan, jos olen oikein hövelilla tuulella ja tyytyvainen palveluun niin jatan ylakanttiin, jos en niin sitten tosi vahan tai en mitaan.

      Poista
  6. Taytyy tunnustaa etten kay kampaajalla koskaan! Minulla on pitka tukka ja latvatkin tasoitan itse.
    Tuollaisilla Turkin hinnoilla varmaan kavisin useinkin. Arsyttaa kun taalla maksaa naisten ihan yksinkertainenkin leikkaus monta kertaa enemman kuin miesten. Enka oikeen ole saanut makuani noiden kampaamoiden ilmapiiriin.

    Suomessa aikoinaan kavin kylla ihan saannollisesti kampaajalla.

    Israelissakin nuo "hiustaiteilijat" ovat usein miehia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa kampaamoissa taitaa valtaosin työskennella naisia vai onko nykyisin seka etta, taalla naiskampaajat ovat tosi harvassa, mielenkiintoista sinansa. Siina vaiheessa kun hiukset alkaa kaivata jonkunlaista laittamista tai hipovat pahimmillaan olkapaata, syöksyn kampaamoon, tallanen ei tartte laittaa wash&go malli on laiskalle paras!

      Poista
  7. täällä saa kaiken palvelun kampaamoissa ja kampaamot ovat aivan huippuja. . täällä niitä käytetään ja itseään hoidetaan, varsinkin kiinalaisväestö..aluksi en uskaltanut värjätä ja leikata täällä, mutta pakko oli ottaa härkää sarvista ja mennä.ajattelinkin mennä laittamaan kynnet kuntoon ja tänään on ruuhkaa , kun kaikki haluaa olla hienoissa kynsissä uutena vuonna .))))) hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta lahes kaikissa Aasian maissa missa olen kaynyt on ollut erikoisen paljon kynsistudioita ja ne oli todella edullisia, ei muuta siis kun kynnet kuntoon! Hyvaa uuttavuotta Malesiaan!!!

      Poista
  8. Itse olen kerran leikkauttanut+värjäyttänyt ja kerran vain leikkauttanut hiukseni Alanyassa olessa, molemmilla kerroilla eri paikoissa. Aluksi pelotti kun mietti kielitaitoa ja kaiken maailman ajatuksia nousi mieleen. Kummallakaan kerralla minun ei ollut tarkoitus tehdä hiuksilleni mitään, mutta kynsiäni laitattaessa ja äitiä odotellessa tulin ylipuhutuksi. Ensimmäisellä kerralla olimme molemmat äitini kanssa suhteellisen tyytyväisiä, suomeen nähden hinta oli halpa eikä kumpikaan kokenut ainakaan huonompaa lopputulosta saaneen kuin suomessa. Toisella kerralla kun molemmille tehtiin vain leikkaus, olimme molemmat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen, tyytyväisempiä kuin ensimmäisellä kerralla. Ja se mistä itse pidin erityisesti suomeen verrattuna oli, että minun ei tarvinnut tietää tarkalleen mitä haluan. Katsoimme vain sopivalta näyttävän paikan ja lampsimme sisään. Siellä oltiin heti avuliaita; näytettiin kuvia ja kerrottiin mikä voisi sopia, mutta kuunneltiin myös mitä itse halusi. Itselläni tuli olo, että toinen oikeasti näkee vaivaa ja haluaa asiakkaan olevainen tyytyväinen. Suomessa tuntuu, että asiakkaan eteen ei nähdä niin paljon vaivaa. Ja hintojen ollessa täällä korkeat ja sopivan kampaamon/kampaajan vielä puuttuessa, tulee täällä harvoin käytyä kampaajalla.

    Kynsiä olen laitaittanut/huollattanut (kun ovat suomessa laitetut lähteneet kesken reissun) Alanyassa lomaillessa 4 kertaa aina eri paikassa, ja kyseessä siis olivat geelikynnet tipeillä. Ja voin sanoa sen verran, että taito on monella reilusti huonompaa kun suomessa vastaavaa työtä tekevien. Heiltä puuttuu tietoutta aineista, erikoisemmat koristelut tuottavat ongelmia eikä kaikkia välineitä ole, monet ovat pelottavan kovakouraisia, sekä kielitaito puuttuu, joka vaikeuttaa asiaa paljon. 1 kerran pystyin olemaan suhteellisen tyytyväinen, 2 kertaa menetteli, mutta yksi kerroista oli suuri pettymys, kynnet eivät kestäneet mitään ja hinta oli aivan liian korkea (ehkä myös osittain tätä ylihinnoittelua turisteille). Lakkauttaa voisin kynteni vielä siellä, jos olisi laiska olo eikä itse jaksa tai haluaisi pientä hemmottelua, mutta en usko enää kovin äkkiä laitattavani rakennekynsiä siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Mulla on vahan samat ajatukset eli hiustenleikkuun hinta-laatusuhde on Turkissa parempi kuin Suomessa mutta kynsihommat sitten tosiaan ovat vahan taalla niin ja nain, eivat omaa monesti ammattitaitoa ja kynsia ja ihoa ei hoideta vaan kovakouraisesti revitaan ja raspataan, muotoillaan miten sattuu kynsia ja tarkeinta tuntuu olevan kynsilakan vari eika se kuinka hoito tehdaan. Minulla on Turkissa kampaamosta lahtiessa aina hemmoteltu olo, etta on panostettu ja puunattu ja laitettu kauniiksi, Suomessa oli monesti paallimmaisena olo etta olipahan kallista ja kotia tukkaa sukimaan....

      Poista
  9. Inhoan käydä kampaajalla yleensä ottaen, ihan Suomessakin :D Jotenkin sellainen väkinäinen juttelu on tosi rasittavaa, mihin kampaajalla yleensä joutuu.

    Turkissa kampaajalla oleminen on hassua, 3 ihmistä pyörii ympärillä; yksi pitää fööniä, yksi osaa hiuksista ja yksi föönaa. Tein värinpoiston punaisesta takaisin blondiin ja päätä poltti järkyttävästi. Iho oli rikki pari päivää ohimolta. Reissu oli myös kallis. leikkaus, värinpoisto ja väri 200tl.

    Kynsienlaitto oli aika olematonta, ei alus- tai päällyslakkaa, tuntui vähän turhalta maksaa 15tl leikkauksesta, viilauksesta ja lakkaamisesta.

    Varmasti jos nauttii kampaajalla käynnistä yleensäkin, Turkissa on sille puutteet :)

    -Hanna

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!