sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Turkkilainen koulu ja suomalainen malli

Olin kuuntelemassa viime viikonloppuna Anna-Kaisan esitelmää suomalaisesta koulutusmallista. Finlandiyali eğitim sistemi tapahtuma keräsi salin lähes täyteen ja osanottajat tuntuivat tekevän kynä tai tabletti savuten muistiinpanoja, suurin edustus taisi olla eri alojen opettajista joille suomalainen malli tuntuu useimmiten kaukaiselta unelmalta. Suomalainen koulutus on ollut monien huulilla viime vuosina Turkissa ja se onkin usein ensimmäinen asia mistä keskustellaan kun kotimaani käy uusille tuttaville ilmi. Anna-Kaisaa  kuunnellessa tuli aika ylpeä olo, siinä sitä kuunneltiin miten hienosti koulutus on järjestetty kotimaassani Suomessa.


Tytöllä on takana pari viikkoa turkkilaista valtionkoulua. Pari kertaa olen tainnut pärähtää mutta toisaalta kaikki on mennyt odotusten mukaisesti, luokkakoot ovat aavistuksen liian isot, vanhemmat pyrkivät notkumaan liikaa koululla ja tiedonkulku on useimmiten surkeaa. Opettaja vaikuttaa onneksi mukavalta mutta on jo ensimmäisten viikkojen aikana huokaillut taatusti tosi raskaasti vanhempien ristitulessa. Jaksoi sentään viikon vanhempien whatsapp ryhmässä kunnes jatkuva soittelu/viestittely/saman kysyminen viidesti vei mehut hänestäkin. Kuka sanoi ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassa? On niitä ja vielä usein toistona.


Ekalla viikolla saimme kirjat eli matematiikan, turkin kielen + kirjoitus ja lukeminen, musiikki sekä elämänkatsomustieto. Itse hankimme opettajan antaman listan mukaan kirjakaupasta noin 70 turkin liiralla ( 18 €) vihkoja ( se olikin tarkkaa, 40 sivua, viivat niin eikä näin), erilaisia värikyniä, muovailuvahaa, lyijykyniä, terottimia ja niin edelleen.  Tarvittiin myös uusi reppu, eväslaukku ja laatikko sekä tietysti ne kouluvaatteet. Maanantaisin ja perjantaisin pukeudutaan koulun pikee -paitaan ja shortsihameeseen sillä tällöin pidetään viikon avajais- ja päätöstilaisuus. Muina päivinä ollaankin verkkareissa ( jee, ei silitystä!). Tytön koulu siirtyi monien muiden tavoin pois kaksivuorosysteemistä ja nykyisin kaikki lapset menevät kouluun klo 9 ja pääsevät pois klo 14.30. Puoliltapäivin on 40 minuutin lounastauko ja aamun ensimmäinen välitunti on muita pidempi eli 30 minuuttia. Koululla ei lupailuista huolimatta ole ruokalaa ja maksullista lounasvaihtoehtoa vaan ainoastaan pieni kanttiini. Ekan viikon mies kiikuttikin tytölle ruuan ja tsekkasi kuinka ruokailu omassa luokassa onnistuu, nyt tytölle sitten pakataan lounas jo aamulla mukaan eikä eväslaatikon pakkaaminen ole vielä muodostunut raastavaksi ( koska mies on sen hoitanut).


Olen ollut koulun aloituksen suhteen hieman sivustaseuraajana sillä mies on vienyt ja usein hakenutkin tytön sekä hoitanut muonituspuolen järjestelyt. Ensi viikosta lähtien alan kuitenkin hoitaa ainakin tytön haun ja varmaan myös muonituspuolta osittain. Naureskelin ensimmäisellä viikolla miehen hermoiluille vanhempien juoruiluista ja sekaantumisesta koulutyöskentelyyn kunnes kävin tällä viikolla itse todistamassa asiaa. Osalle vanhemmista tuottaa selvästi suunnatonta tuskaa laskea lapsi irti, on tärkeää vahtia luokan ovenraosta tuntien etenemistä ja syöttää 6-vuotiasta lasta lusikalla. Asialle tuli jonkunlainen piste eilen jolloin koulun johtaja hermostui totaalisesti käytävissä ruokalootien kanssa norkoileviin äiteihin ja heitti heidät ulos porttikielto perässä. Luokalle valittu vanhempien edustaja ja hänen avustaja on jo ehditty vaihtaa viikon jälkeen koulun johtajan puhuttelun kautta, syynä rouvien välinen kinastelu ja nimittely lasten kuullen. Naurattaisi ellei itkettäisi.

Ilmainen valtion koulu on pieni vitsi sillä ei se kyllä ihan ilmainen ole. Kahden viikon aikana rahaa on valunut lisäkirjoihin, kouluvaatteisiin, kuukausimaksuun että esimerkiksi vessapaperia on tarpeeksi ja tulossa on ainakin uuden tietokoneen ja projektorin hankinta yhteistoimin hajonneiden tilalle. Suomalainen koulutusmalli tuntuu hyvin kaukaiselta kun katselen perjantaina koulun portilta viikon päättäneiden lasten järjestäytymistä jonoihin ennen Turkin kansallishymnin alkua. Rivit ovat suorat eikä kukaan hillu koulun johtajan valvovan katseen alla. Hilluminen alkaa porttien ulkopuolella vanhempien toimesta kun lapset siirtyvät hallituissa riveissä luokka kerrallaan kohti porttia. Väkirikkaassa maassa on opetettu olemaan eturivissä, maksoi mitä maksoi, koulun johtajan huutaminen mikkiin kaikuu kuuroille korville. Heipparallaa ja kohti uutta maanantaita, kuinkas teillä?

Mitä haluat kuulla koulumaailmasta minun näkökulmastani? Muonitus, viikko-ohjelma tai ehkä jotain muuta?

23 kommenttia:

  1. Naurattaa ihan ääneen tuo, että kyllä huonoja kysymyksiä on, ja äitien juoruilu ja riitely ja lasten hyysääminen... Voi hyvä elämä. Meillä täällä koulumaailmassa on niin monen eri kulttuurin edustajia ja itse koulun kulttuuri siihen vielä päälle, että koululla on minulla aina paljon ihmeteltävää. Omien kohtaamisteni pohjalta voin hyvin kuvitella kaiken tuon mainitsemasi. Hyvin tunnistan myös tuon tunnelman, että on naurettava ettei puhkeaisi itkuun...

    Hyvä, että koululla pysyvät tiukkana, eivätkä anna vanhempien liikaa osallistua opetukseen - tai ruokailuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on kummasteltavaa sielläkin koulussa, usean kulttuurin keskellä on varmasti taiteiltavaa opettajillakin. Huomenna meillä onkin vanhempainkokous ja luulen että opettajalla on muutama tiukempi ilmoitus tulossa tuohon vanhempien hillumiseen, joka ei ota muutamien kohdalla loppuakseen. Onneksi seasta on löytynyt jo muutama tosi mukava ja samanlaisen asenteen koulunkaymiseen omaava perhe.

      Poista
  2. Minua nyt kiinnostaa tietysti kaikki mikä aiheeseen liittyy. Erityisen mielenkiinnolla olen seurannut sitä, kuinka paljon osallistumista vanhemmalta siellä ( ja monessa muussa maassa)vaaditaan moneen koulun juttuun.Läksyihin, kouluun vietäviin tavaroihin, juhliin, vapaaehtoiseksi jne. SIitä ainakin kuulen mielelläni jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osallistuminen on vähentynyt nyt kun on siirrytty esikoulusta ala-asteelle mutta onhan sitä enemmin kuin Suomessa, jo ihan siitäkin syystä että Turkin valtion budjetista taitaa irrota noin 4% koulutukseen kun Suomessa luku alkaa varmaan kakkosella....Tulossa siis juttua tästäkin, huomenna meillä onkin vanhempienkokous.

      Poista
  3. Tätä oli mielenkiintoista lukea, vaikka ei olekaan omakohtaista kokemusta lasten koulunkäynnistä. Mun täytyy myös tunnustaa, että en itse ehkä jaksaisi tuollaista koulusysteemiä, jossa vanhemmilla on niin suuri osuus ja vastuu - vaikka kai sitä toisaalta tekee omien lastensa eteen mitä vain.

    Kirjoittele vain mitä haluat, koska kirjoittelet niin kuvaavasti, että mitä tahansa on kiva lukea. Mutta minua kiinnostavat tietysti erityisesti kaikki muonitukseen liittyvät asiat. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kiinnostaa ja kirjoittelen siis koulujuttuja hieman siitä sun tästä tulevaisuudessakin. Olisi ihanaa jos olisi kouluruokailu mutta raha ratkaisee eikä valtion kouluilla ole varaa suuriin panostuksiin, toisin on sitten yksityisissä kouluissa.

      Poista
  4. Jaa, että Turkissa ei tehdä digiloikkaa? Ei muuten Saksassakaan. Sain eräältä ihmiseltä pilkat päälleni, kun uskalsin eräällä nettisivulla kommentoida tuota epätieteellistä ja mitäänsanomatonta sanaleikkiä. Ei kuulu pedagogiikan tieteellieseen sanastoon eikä löydy sanakirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei valtion puolella ainakaan vaikka jossain vaiheessa olikin puhetta kaikenlaisista hienoista jutuista, yksityisissä kouluissa on sitten paremmat vehkeet ja vempeleet.

      Poista
  5. Tätä oli mielenkiintoista lukea. Minun poikanihan piti aloittaa täällä koulu, olin jo tilannut koulukirjatkin (jotka sain onneksi peruttua) mutta sitten muutimmekin Suomeen,jossa koulutie alkaa myöhemmin kuin täällä, joten hän sai vuoden tottua suomalaiseen menoon , eli en osaa niin sanoa täkäläisestä koulusysteemistä koska hän sitten kävi koulut Suomessa, eikä siitä ole kuin kehumista. Minusta on kiva lukea mitä sitten kirjoitatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta siis täälläkin pitäisi olla ilmainen koulu,joka ei tosiaankin ole ilmainen kun ajattelee kaikkia kuluja joita pitää maksaa...

      Poista
    2. Suomalainen koululaitos on edelleen sen verran hyvä että peittoaa ihan jo järjestelmänä mennen tullen monet muut. Niitä maksuja sinne sun tänne tuntuu riittävän...

      Poista
  6. Olen varmaan aiemminkin kertonut tämän, kuinka lastemme koulussa ollut Suomi-ope yhden vuoden opetettuaan myös turkkilaista ryhmää, kieltäytyi näiden opettamisesta enää seuraavana vuonna.Olivat villejä ja vielä villimpiä olivat heidän vanhempansa. Suomi-lasten vanhemmat taas olivat pelkästään kiitollisia, kun piti huolta heidän jälkikasvustaan. Siitä kehkeytyi elinikäinen ystävyys ja ope on tietysti vaimonsa kanssa kutsuttu ensi perjantaina kunniavieraina juhlimaan mieheni väitöstä ja karonkkaa;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun kerroit. Minä luen aina mielenkiinnolla kommentit,ja onpa kiva lukea tällaisesta ystävyyden syntymisestä. Onnea ja iloa perjantaille.

      Poista
    2. Mukavaa, kun kerroit. Minä luen aina mielenkiinnolla kommentit,ja onpa kiva lukea tällaisesta ystävyyden syntymisestä. Onnea ja iloa perjantaille.

      Poista
    3. Mun mielestä lapset eivät oikeastaan ole mitenkään ongelmallisia, omat oppilaanikin ovat yleensä aivan ihania vaikka seassa on tosi vilkkaita paljon. Ovat kuitenkin oppineet istumaan joten komento yleensä tehoaa. Vanhemmista ei sitten aina voi sanoa samaa, onneksi iso osa on ihan tavallisia ja mukavia aikuisia mutta sitten on niitä joilla on kummallinen tarve päteä ja sekoittaa jatkuvasti pakkaa, huoh. Elinikäinen ystävyys kuulostaa ihanalta ja se on varmasti kivaa myös lapsistanne! Onnea karonkkaan!

      Poista
  7. Kylläpä kuulosti tutulta vihkojen osto viivojen ja sivumäärien mukaan. Tämä tuntui täällä oudolta ja opettajat ovat tosi tarkkoina, että vihkossa on varmasti oikea määrä viivoja ja sivuja - muunlainen vihko ei kelpaa :). Lisäksi kansimuovin värin pitää olla täsmälleen oikea! Yllättävän paljon täälläkin palaa rahaa lasten koulutarvikkeisiin, jos hinnat suhteuttaa hinta- ja palkkatasoon. Sen sijaan vanhemmat eivät pääse täällä kouluun päsmäröimään oikeastaan lainkaan ja koulupukujakin on onneksi vain yhtä mallia.

    Suomalaisesta koulutuksesta voi kyllä olla monessa mielessä ylpeä. Sitähän viedään moneen maahan vientituotteena, esimerkiksi Dubaissa taitaa olla suomalaisen opetussuunnitelman mukaan toimiva koulu, joka on tietysti mukautettu paikallisiin olosuhteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sielläkin siis samat ohjeistukset :) Kansimuovien väri on myös osalle opettajista tärkeä, koulut jäävät koululle joten on kuulemma helpompi pitää ne oikeissa paikoissa värien perusteella. Se on hyvä että vanhemmat eivät pääse koululle sekoilemaan! Suomalainen järjestelmä on hyvä ja siinä on monia asioita, joita voisi ottaa käyttöön muissa maissa vaikkei se sellaisena valmiina pakettina ehkä tänne olisikaan mahdollinen.

      Poista
  8. Suomen koulutuksesta voidaan olla OLTU ylpeitä, kymmenen vuoden sisällä nähdään mitä tapahtuu. Juuri oli Hesarissa tutkimus, jonka mukaan joka vuosi päättää koulunsa aina vain suurempi porukka lukutaidottomia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloudellinen tilanne ja tämän hetkinen toiminta Suomessa on syönyt rahaa koulutuksesta, täältä katsottuna suomalainen koulutusjärjestelmä on kuitenkin edelleenkin erittäin hyvä sillä se pitää sisällään vision ja jatkumon, joka on kantanut aika hyvin hedelmää.

      Poista
  9. Erikoista tuo vanhempien koululla notkuminen, hyvä että siihen laitettiin rajat. Miten yleistä Turkissa on että lapset ovat ennen koulua käyneet päiväkodissa tai esikoulussa? Tuntuu että on monia lapsia jotka ovat olleet kotona kouluikään asti ja vasta silloin ensimmäistä kertaa erillään vanhemmista. Minusta on paljon parempi että kaikilla koulua samaan aikaan kuin kaksivuorojärjestelmä. Kaikki kouluun liittyvä kiinnostaa, millainen on viikko-ohjelma, millaisia läksyjä tulee?

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä esikoulu riippuu varmasti paljon alueesta ja ihan kaupungistakin, en ole nähnyt mitään tilastoja jos niitä edes on olemassa mutta tytön luokalla olevista suurin osa on käynyt esikoulun, vain kolme on tullut suoraan ekalle, osa on ollut pidempään anaokulussa kuten tyttökin. Tämä systeemi on parempi kuin kaksivuoro mutta tuo lounas aiheuttaa hieman ongelmia, toivoisin maksullista lounasmahdollisuutta. Kirjoittelen lisää läksyistä ja koulun ohjelmasta kun on päästy kunnolla vauhtiin.

      Poista
  10. Voi turkkilaiset rakastavat juoruilua ja vertaamista keskenään mitä kenelläkin on. Naiset osallistuvat siihen omalla tavalla ja miehet sitten juoruilemalla omista asioistaan. Suurin osa lapsista on kotona kouluikään saakka, joten äidit ovat tai ainakin heidän pitää näyttää olevan kiinni lapsissaan, muutenhan naapuri voisi juoruta muille ettei äiti rakasta ja huolehdi lapsistaan (oman lisän tähän voi vielä tuoda anoppi ja suvun muut naiset).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet tosiaan rakastavat juoruilua, myös miehet!Tytön luokalla suurin osa on ollut esikoulussa, siitähän tuli nyt pakollinen. Päivähoito vaihtelee aika paljon alueittain, itselleni tuli viime vuonna yllärinä että jo 3v. päivähoito alueellamme kotiäitien parissa lisääntyy koko ajan, se on tuon paljon puhutun varhaiskasvatus markkinoinnin tulosta.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!