Kerrostaloelämää

Nykyinen asuinsijamme ei näillä näkymin tule olemaan kovin pitkäaikainen, joten selaamme kiinteistönvälityssivustoja säännöllisesti ja liikkuessamme silmäilemme myytävänä kylttejä. Uuden kodin etsiminen Turkissa on puuduttavan vaikeaa puuhaa, hinnan, mukavien naapureiden, hyvän asuinalueen, siistin talon ja toimivan huoneiston yhteensovittaminen samaan reiluun sataan neliöön, mielellään pienellä pihalla, kiitos, on vaikea yhtalö.


Nykyinen kotimme on kivalla paikalla mutta talo on liian vanha, vierasvessan pöntön voisi heittää olalle tuosta vaan, potkaisu kylppärin seinään saisi mahdollisesti kaakelit tipahtamaan ja paljastaisi niiden takaa jotain, mitä en edes halua ajatella. Kaakeloitu pieni keittiö kuiluun johtavalla ikkunalla on kuin bunkkeri, jossa on hautovan kuumaa kesällä. Naapurusto on värikäs, avaramielinen ja suurin osa naapureista mukavia, lähellä on kaikki palvelut, joten kovin kauas en haluaisi lähteä, asunnon etsintä onkin aikalailla kieli keskellä suuta hakuammuntaa, ei liiaksi tuohon suuntaan ettei joudu ulos hyvien koulujen ja terveydenhuoltopalveluiden alueelta eikä taas tuohon suuntaan tai vastaan tulevat kolhoosikerrostalot ja isot motarit, jotka eivät meitä vakuuta.

Kerrostaloelämä Turkissa on läpinäkyvää, mutta omakotitalo ei ole käynyt koskaan  mielessä korkeiden kustannusten ja eristäytyneisyyden vuoksi, kulukuilu kahden asumismuodon välillä on Suomea suurempi ja omakotitalo asuminen vaatii melkoiset turvatoimet. Rivitaloja on todella vähän ja kerrostaloasuminen suosittua helppouden, turvallisuuden ja edullisuuden takia. Turkkilaiset taloyhtiöiden kokoukset pitävät sisällään teetä ja rupattelua, asioista päättäminen on toisinaan vaikeaa, sillä asioiden läpiajoon tarvitaan suurimman osan myönteinen lupa, marmorit käytävään ja ovipuhelimet ovat toisille ykkösiä kun taas toiset haluavat julkisivuremontin heti, joku toinen taas ei halua maksaa mistään mitään. Niinpä päätökset venyvät ja asia siirtyy herkästi seuraavaan kokoukseen.


Paikallinen tuttava kuunteli kertomuksia kokemuksistani suomalaisessa kerrotalossa ihmeissään, suihku yöllä sai osan naapureista hermostumaan, kyläilijöitä tarkkailtiin ja ovikello pirahti jokaisesta ylimääräisestä äänestä ja taatusti ainakin klo 23 jälkeen, mopon parkkeeraus oli turvallisuusriski ja naapurusto usein hipihiljainen. Turkissakin on säännöt, asukkaat voivat koota addressin häiriöksi olevasta naapurista ja toimittaa ne poliisille. Kolmannesta valituksesta anotaan häätöä syyttäjältä, joka voi laittaa asian täytäntöön. Samanhenkisten kanssa on siis helpompi tulla toimeen. Koska elämä paikallisessa kerrostalossa on avoimempaa, saattavat kymmenet kenkäparit oven edessä ärsyttää tietyilla alueilla, toisella alueella taas kaljottelu vieraiden kanssa parvekkeella.


Jokaisessa kerrostalossa on sitten vielä omat, kirjoittamattomat säännöt kuten meluraja, moraali ja asukkaiden välimatka toisiin. Ihan pienistä turkkilaiset eivät nurise, entisessä kodissa kastelimme kaikki vuodet pihaamme talon yhteisellä vedellä, yläkerran eläkeläisistä oli vain mukavaa kun oli parvekkeelta kaunista katseltavaa,  nykyisessä talossa yläkerran rouvan vävy käy pesemässä autonsa talomme letkulla. Turkkilainen sietää aika kivasti naapurin meluisia vieraita, palloa jumputtavia lapsia ja korollisia aamukenkiä. Usein ärsyyntymistä puretaan kovaan ääneen puhumisella parvekkeella, ettäs joku kehtaakin heitellä tupakantumppeja tielle, eläimellistä tai on se kumma kun joissakin asunnoissa tuntuu majailevan niin paljon epämääräistä porukkaa! Sosiaalisen kulttuurin murroksessa myös kerrostaloelämä hakee uusia muotojaan, uusia asukkaita käydään toivottamassa tervetulleeksi enää vain osasta asuntoja ja omissa oloissaan olevien määrä lisääntyy.



Kerrostaloa valitessa mietin tarkkaan palveluita, onhan tärkeimpiin paikkoihin ja julkisen liikenteen pysäkeille lyhyt matka kävellen, ei liikaa liikennettä omalla tiellä ja mielellään lähettyvillä saisi olla kahviloita ja puistoja sekä ulkoilumahdollisuudet. Monissa paikallisissa kerrostaloissa kivijalassa on marketteja, vesipiippukahviloita, baareja, ravintoloita, partureita, kampaamoita, apteekkeja, yksityisiä lääkärinvastaanottoja ja eläinlääkäreitä. Aamu 05 asti auki oleva baari ei sovi ja vieressa sijaitseva jalkapallokenttä edellyttää urheilumieltä pelien jatkuessa aamuyön tunneille asti.

Asuntojen hinnat ovat monin paikoin pienessä nousussa Turkissa mutta alueellamme hinnat ovat onneksi lievässä laskussa. Nettisivuilla hakeudumme toisinaan tutkimaan lähialueiden tarjontaa, vajaan tunnin ajomatkan päässä Izmiristä saisi edullisesti kivan kattohuoneiston tai asunnon puutarhalla uima-altaineen, samalla hinnalla Izmirin kivoilta alueilta saa remonttia vaativan asunnon. Ehkä sitten joskus, kun suurkaupunkielämästä vie voiton unelias rantakaupunki ja maaseudun rauha.