lauantai 13. heinäkuuta 2013

Ankara tutuksi - Anitkabır


  

 Heti lomalta paluuta seuraavana iltana sain odotetun vieraan kylään, entisen kolleegan opasajoilta ja voi kyllä, juttua riitti iltamyöhään viilentyneellä pihamaalla. Ehdimme tutustua Ankaraankin, sillä reissu pääkaupunkiin oli ystäväni ensimmäinen, nähtävyyksiä ja ostoksia sopivassa suhteessa. Lauantaina huristimme metrolla Atatürkin mausoleumille, joka on selvästi must-kohde niin paikallisille kuin ulkomaalaisillekin, valtavalla alueella riittää aina väkeä ja aika usein menossa on juhlallisuuksia kuten tuonakin päivänä. Alueelle pääsee helposti metrolla, pysäkki on Tandoğan ja siitä pieni kävelymatka kohti mausoleumia.


Alueen koon ymmärtää jos sitä katsoo lentokoneen ikkunasta tai kauempaa vaikkapa Ankaran linnoituksen kukkulalta, jo valtaisan mausoleumialueen ympärille levittäytyy upea metsikkö, sinne on aikoinaan lahjoitettu puita muista maista, Suomesta satoja koivuntaimia. Meille sattui helteinen päivä ja taaperrus loivaa mäkeä kukkulalle sai hien virtaamaan, normaalisti ylös pääsee turvatarkastuksen jälkeen bussilla mutta nyt siinä liikennöi kymmeniä juhlallisuuksiin suuntaavaa bussia täynnä yliopiston väkeä.


Mausoleumille johtaa leijonapolku, jonka alkupäässä vartioivat suuret nais- ja miespatsasryhmät edustaen Turkin kansaa, kahdessa tornirakennuksessa on esillä kuvia Atatürkin hautajaisista ja mausoleumin rakennustöistä, toisessa pienoismalli alueesta. Alueella on runsaasti sotilaita, jotka täällä ovat poikkeuksellisen rentoja, kuvauttavat mielellään turistien kanssa ja heittävät huulta. Valkoinen on ilmavoimien, sininen merivoimien ja vihreä maavoimien väri, sotilaat muodostavat juhlallisuuksissa aina etujoukot marssissa, joissa viedään kukkaseppäle Turkin isän mausoleumin pääpaikalle. Jyhlatilaisuuden musiikin alkaessa soida kannattaa seurata paikallisten esimerkkiä ja pysähtyä paikoilleen kunnioittamaan mausoleumin rauhaan laskettua.


Alueella on myös museo, johon kertyy melkoinen jono varsinkin viikonloppuisin. Me jätimme sen tällä kertaa väliin sillä edessä oli vielä hikistä liikuntaa ja päätimme nauttia ulkona hengailusta. Ulkotiloihin on laitettu esille Atatürkin autot, hautajaiskärry ja vene. Mausoleumia vastapäätä pihamaan toiselta puolelta on saanut hautapaikan maan ensimmäinen pääministeri Inönü, joka toimi myöhemmin myös presidenttinä. Mausoleumi kannattaa kiertää, sillä kukkulan laelta avautuvat kauniit maisemat joka puolelle kaupunkia. Mausoleumilta suuntasimme lempipaikkaani Ankarassa eli Uluksen vanhaan kaupunkiin mutta se onkin jo kokonaan toinen tarina.

4 kommenttia:

  1. Kiva nähdä Ankaraa, kun kaupunki on mulle ihan täysin tuntematon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan lisaa naita nahtavyysjuttuja tulemaan!

      Poista
  2. Minusta Anitkabir oli mielenkiintoinen ja lapsetkin viihtyivät alakerran Ataturk-museossa:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on kivaa kun siella on avaraa tilaa ja tuuli henkailee kesakuumallakin, museo on ihan kiva.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!