Täällä me asumme!

Yli viikko izmriläisenä on hujahtanut nopeasti, mies aloittaa työt ensi viikolla joten olemme järjestelleet asuntoa ja tutustuneet kulmakuntaan. Kalassa on käyty, syöty paikallista pikaruokaa eli kumrua, korkattu kalakausi ja tehty mezeitä, istuttu parvekkeella ja ajeltu lautoilla sekä hommattu paikallinen kulkukortti metroon ja lauttaan, tehty ostoksia kaupunginosamme uudella alueella ja hiljalleen kotiuduttu uusiin kuvioihin, tutustuttu puistoihin, naapurin koiriin ja kissoihin, saatu neuvoja naapureilta ja eksytty muutaman kerran.


Kun pähkäilimme mihin alueelle Izmiriä muutamme, oli valinta lopulta aika helppo. Karşiyaka on viihtyisä alue, jossa on hyvät palvelut, pankit ja paljon pikkuliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita, vehreitä puistoja eikä kovaa liikennettä. Kotoa metropysäkille on matkaa 5 minuuttia ja lauttasatamaan noin vartti, tytön kanssa on helppo liikkua sillä alueella ei ole mäkiä, kotikatumme on rauhallinen pikkukatu ja suurempien katujen jalkakäytävät niin leveitä että tuhatta ja sataa paineleva neitikin saa juosta melko vapaasti.


Samassa korttelissa on puisto, tenniskenttä, koriskenttä ja lasten leikkipaikka, kissoja on jokaisella pihalla ja laumoittain puistoissa, tytön on tietysti moikattava jokaista kissaa ja koiraa joten eteneminen on toisinaan hidasta. Ankaran virkamiesmäisen jähmeyden jälkeen paikalliset vaikuttavat rennommilta ja äänekkäimmiltä, tieltä kantautuu tasaiseen tahtiin rinkelinmyyjän tai tomaattikauppiaan kutsuhuudot, iltaisin parvekkeilla kilisee ja kuuluu käkätys, perheriitojen kuulemiseltakaan ei voi välttyä keittiön puolen kuilun kautta.


Ankarassa tottuu ihmisten pällistelyyn, täällä juuri kukaan ei kiinnitä ulkomaalaiseen huomiota, ainoastaan aamupäivän aikana olen kuullut vastaantulijoiden puhuvan ruotsia, saksaa ja ranskaa, korttelipäällikkömme ei mennyt toimissaan sekaisin kun veimme toimistoon kirjautumispaperia eikä naapurustossa kukaan ole sen tarkemmin tuntunut kiinnittävän huomiota ulkomaalaisuuteeni. Ankarassa kaikki olettavat ulkomaalaisen puhuvan turkkia, Izmirissä taas kukaan ei oleta mitään. 


Olin tyystin unohtanut että rannikkoalueilla ulkomaalaispoliisissa meininki on ruuhkaisempaa kuin Ankarassa, jossa asioitaan voi mennä hoitamaan aina ilman sen suurempia jonotuksia ja vuoronumeroita, portaissa vastaan vyöryvä ulkomaalaismassa ja otsastaan hikeä pyyhkivät poliisit palauttivat mieleen Antalyan alueen touhut ja tajusin että iltapäivällä on ihan turha enää yrittää saada asioita hoidettua, syvä huokaus ja seuraavana aamuna uusi yritys. Lisää virastohommista ja niiden etenemisestä tarinaa myöhemmin tällä viikolla kunhan ne on hoidettu loppuun.


Mies on käynyt tietenkin kalastamassa, me tytön kanssa olemme käyneet tuoksuttelemassa samalla meri-ilmaa ja tökkimässä saaliskaloja, vieneet aamupalaleivät ja termosteetä mukanamme, tytön viikon sana on ollut vettävettävettä ja sitähän riittää. Ankaran jälkeen on piristävää hypätä aamulla varhain lenkille koiran kanssa, kadut ovat rauhallisia ja ilma puhdas, liikkuminen tytön kanssa niin rattailla kuin kävellen on helppoa ja kaikki on lähellä.


Aamulla virastoasioiden hoitamisen jälkeen toisella puolella lahtea Konakissa suuntasin basaarialueelle, joka oli vielä aamuhorteessa, kukaan ei huudellut tai tyrkyttänyt tuotteita. Kemeraltin basaarialue on sokkeloinen mutta kiva siitä ettei se ole suunnattu vain turisteille, seassa on tavallisia ketjuliikkeitä, yhdellä pätkällä liha-, kala- ja kanakauppiaat toisella puolella turkkilaisten juhlavaatteiden myyjät, farkku- ja teepaitakauppiaat kyllä näyttivät siltä että aamuteen ja virkoamisen jälkeen heistä irtoaa kunnon basaarimyyjän ainesta.


Izmir on levittäytynyt kuin hevosenkenkä lahdenpohjukan ympärille, kaksi metroreittiä ja eri kaupunginosien välillä suhaavat lautat helpottavat liikkumista. Izmir ei ole vain vaurautta ja jasmiinintuoksua, alueella on paljon varattomia mustalaisia, joista ainakin osa ikävä kyllä kunnostautuu taskuvarkaina, kauempana merenrannasta on laittomia kortteleita ja siellä tuskin tuoksuu meri. Oma kaupunginosamme jakautuu eri osiin, kaksi lauttaterminaalia huolehtivat siitä että lahden toiselta puolelta pääsee jatkuvalla syötöllä kotiin, niemenkärjessä siintää mavişehirin uusi asuinalue korkeine kerrostaloineen ja asuinalueineen, siellä oleviin ostospaikkoihin pääsee kätevästi kadunkulmia kiertävillä linjatakseilla tai kauppojen maksuttomilla minibusseilla. Siellä vieraillessamme tuli jälleen todettua etteivät uutuuttaan hohtavat kerrostalokompleksit ja suljetut piha-alueet taida olla meitä varten. Uudessa kodissamme on tilaa niin että matkalla olkkarista makkariin ehtii miettimään muutamankin ajatuksen, kylpyhuone ja keittiö ovat vanhahkoja, siltikin valitsen mieluummin hieman ränkän vessan ja kylpyammeen kunhan saan asua pienellä kadulla kävelymatkan päässä elämänmakuisista kahviloista, leipäkaupoista ja pienistä liikkeistä, musiikin kaiku ja ihmisten hälinä saa kuulua omalle parvekkeelle.


Ensi vaikutelma kaupungista on että täällä on sopivassa suhteessa paikallisuutta ja länsimaalaisuuden tuulia, kaupunki on eloisa ja eri kaupunginosista paljastuu aina oma palanen Turkkia, kaikkea vähän sikin sokin lahden eri puolilla. Tällä viikolla lisää tarinoita Izmiriin tutustumisesta, virastokiemuroita kunhan ne on hoidettu loppuun, tulossa on myös alueen reseptejä ja nyt jos koskaan on hyvä aika heittää toivepostauksella, toteutan niitä sitten ajan kanssa.
 

Kommentit

  1. Näyttää hyvältä! Sympaattiselta ja kuitenkin sopivasti kaupunkimaiselta. Viihdytte varmasti hyvin!

    Ja jos toivepostauksia saa ehdottaa, niin musta olisi kyllä hirmuisen kiva kurkistaa vähän sinne teidän kodin sisällekin; ei mitään sisustusartikkelia tarvitse tehdä, mutta muutama kuva sieltä täältä, vaikka kivoja yksityiskohtia tai juttuja, joista erityisesti pidät uudessa asunnossanne, se olisi mielenkiintoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tama on hyva yhdistelma sopivassa suhteessa kaupunkikulttuuria ja kylalaisyytta. Laitan tulemaan postauksen kurkkauksesta kotiin, sen plussat ja miinukset, heti kun taulut on seinalla eli toivon mukaan pian :)

      Poista
  2. kuullostaa hienolta...varmasti viihdytte....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla nyt olisi tarkoitus viihtya pysyvasti, me olemme miehen kanssa yhdessa ja erikseen muuttaneet ja vaihtaneet maisemaa aika usein, hyvalta vaikuttaa Izmir!

      Poista
  3. Rakastuin Izmiriin ja nyt ihastuin Mersiniin, kun edellisessä postauksessa joku sitä kyseli ja vierailin Helin blogissa. Ihan uskomattoman ihania paikkoja! <3 En meinaa millään malttaa odottaa, että milloin tullaan mieheni kanssa Turkkiin! Ensin ollaan kylläkin menossa kuukauden päästä Saksaan ja joskus keväällä tullaan Turkkiin. Rakastaisin niin tulla maaliskuun lopulla, kun viimeksikin oli aivan ihanteellista säätilojen puolesta olla Turkissa ja kevät on ihana merkki :-)

    Miksei muuten kukaan varoittanut siitä, miten kovia matkustelijoita turkkilaiset ovat? ;) Mieheni kanssa matkataan tosiaan nyt ensin Saksaan, sitten Turkkiin ja näiden jälkeen on listalla Australia, Amerikka ja Barbados. Sitten tässä vielä pähkäillään, että missä maassa tullaan asumaan Suomen talvet ja missä haluamme kasvattaa joskus tulevat lapset..

    / Heta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mina en ole kaynytkaan Mersinissa mutta olen kuullut etta se on kiva paikka, kevat on upeaa aikaa Turkissa, kaikki kukkii ja on lamminta ja rannikolla varsinkin mukava tekemisen meininki kun paikat heraavat eloon. Mina luulen etta moni turkkilainen haluaisi matkustaa mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, jos on töita niin on lyhyet lomat ja jos ei ole töita niin ei saa viisumia eika ole rahaa :( Teilla on kylla mielenkiintoisia matkakohteita tulossa!

      Poista
  4. Vaikuttaa aivan ihanalta kaupungilta!

    VastaaPoista
  5. Näyttää mahtavalta tosiaan teidän uusi todellisuus - niin kuin tuo blogin uusi tunnuskuvakin. Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla tama kivalta vaikuttaa Ankaran jalkeen, kiitos Kata!

      Poista
  6. Meri se huokuu nyt näistä kuvista. Sitä minäkin varmaan kuvaisin, jos olisin viettänyt vuodet sisämaassa:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla meri on ihana ja on sita ikavöitykin viimeiset 5 vuotta!

      Poista
  7. Kuulostaa tosi ihanalta asuinkaupungilta ja kivasti olette jo sinne sopeutuneet:) Nuo pikkukadut,voisivat melkein olla Tel Avivissa meren lähellä olevista kaduista,jotain samaa siis;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan alussa tulin juuri tallaiseen pikkukatujen Turkkiin missa bougainvillat kukkivat ja ihmiset ajelivat hiljalleen fillareilla, oli kuin kotiin olisi palannut suurkaupungin vilkkaiden katujen jalkeen, kylla on mukavaa.

      Poista
  8. Kuulosta mukavalta ja rennolta paikalta ankaran Ankaran jalkeen! Kavimme siella paivaseltaan Kusadasista aikonaan ja tykattiin myos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidan pitaakin menna kaymaan siella Kusadasıssa joku kerta kun ehdimme!

      Poista
  9. No tuo paikka sopii sinulle paljon paremmin ja aivan kivan freessin ja modernin näköistä! Onnea uuteen kotiin! Tulet varmaan viihtymään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mielta, tama sopii meille huomattavasti paremmin kuin Ankara, kiitos Sofia!

      Poista
  10. Ihanaa kuulla, että olette jo koitutuneet Izmiriin. Tuli taas kova ikävä Turkkiin! Vielä joku päivä meidän perhe muuttaa kokonaan sinne, lupaan sen tässä itselleni :)

    Nautinnollisia päiviä!
    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin se on nyt sitten tanne luvattu :) Tervetuloa!

      Poista
  11. Ihanalta näyttää ja kuulostaa uusi kotiympäristönne. Minäkin ottaisin mieluummin vanhemman ja persoonallisen asunnon kuin persoonattoman pilvenpiirtäjän, jossa piiri pieni pyörii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mulla taitaisi happi loppua siella kerrostalohelvetissa aitojen sisalla ja suurten teiden ymparöimana joten kestan kylla vahan rankan kylpparin ja pienen hikisen keittiön :)

      Poista
  12. Kiva postaus. Me kävimme n. 10v sitten katsomassa niitä mavi sehirin taloja kun ne olivat vasta valmistuneita ja osa taisi olla vielä rakennusvaiheessa. Paljonkohan ovat mahtaneet hinnat siita nousta...Yksi asia mikä sieltä jäi kivana mieleen oli erillinen huone pyykin kuivattamiselle, silittämiselle jne. asunnon sisällä. Täytyy silti sanoa että valitsisin ne rantakadun vanhemmat mutta isommat ja sympaattisemmat asunnot mennen tullen. Kaikki on lähellä ja rantakadulla on aina tunnelmaa kuvauksesi mukaisesti :). Mavi sehir on muistaakseni rakennettu täytetylle maatilkulle ja punaista aluetta maanjäristyskartalla, joten voit vain kuvitella mitä ajattelin niistä isoista aivan rantaviivaan rakennetuista lukaaleista kun ne valmistuivat. Ei tehnyt edes mieli käydä katsomassa vaikka omakotitaloasumista rakastankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa hintatasoa, siella on tosi kivan naköisiakin taloja ja piha-alueita mutta ei ole kylla oikein meidan tyylista, tykkaan etta kaikki on kavelymatkan paassa eika tarvitse turhia suunnitella vaan voi lahtea milloin vaan kahville tai kauppaan, ja tosiaan tunnelma on ihan toisenlainen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit