Naapurisopu kannattaa

Kesän aikana talomme on hiljainen, puolet asukkaista viettää kuumimmat kuukaudet mökeillään pienissä kylissä, lomakaupungeissa, meren äärellä. Lokakuun alussa alkaa paluumuutto kaupunkiin, partseja puunataan ja talomme elämä vilkastuu. Harvennetaan kesän aikana villiintyneitä pusikoita ja kannetaan talon kulmalle kasaantuneet rojut romunkerääjälle. Nyt on meneillään aşure-kuukausi, jonka aikana naapurustossa moni valmistaa kyseistä jälkiruokaa ja tuo sitä kipollisen naapureillekin. Kippoja herkkua on virrannut ovelle viime viikon ajan, joka ilta tuskailen tyhjien palautettavien lautasten kanssa, joille en ole ehtinyt vieläkään leipomaan mitään vastavuoroisesti.


Aynie rouva on palannut Antalyan seudulta toiseen kerrokseen ja olen ehtinyt kantaa huonokuuloisen rouvan ostokset kotiin jo pariin otteeseen, ikäviä uutisiakin on saatu sillä kolmannen kerroksen vanha rouva menehtyi viime viikolla. Tuntui surulliselta seurata muuttokuormaa, jonne lastattiin melkein 40 vuotta talossa asuneen nopeasti peräjälkeen kuolleen pariskunnan omaisuus. Päiviimme on onneksi mahtunut myös hyviä uutisia, joista yksi edustaa parhaimmillaan turkkilaisia suhteita ja naapurisopua.



Muutama viikko sitten hipsin iltamyöhään Alexin kanssa pihalla kun toisen kerroksen naapurin parvekkeelta huikattiin illantoivotukset. Jäin rupattelemaan naapurin kanssa, jonka sukulaispoika ilmoittautui innokkaaksi vieraiden kielien faniksi. Puhuimme suomen kielestä ja töistä. Kerron etsiväni lisätöitä opetuksen parissa ja harmittelin vähäistä osa-aikatyö tarjontaa. Viikko siitä, naapurin sisko tarjosi töitä. Edellisenä päivänä ystäväni oli ennustanut kahvikupista minulle onnea tuovan norsun. Todistukset ja sertifikaatit ovat toisinaan kakkososassa työpaikkojen jaossa jos hakijoiden joukossa on naapuri. Kahvikupistakin voi toisaalta nähdä mitä haluaa.


Uuteen osa-aikaiseen työhön tutustuminen poiki nopeasti muitakin kontakteja ja tarjouksia. Yksikään paikoista ei löytynyt työpaikkailmoitusten joukosta. Olen tavannut viikon aikana useita opettajia ja tarhan johtajia, joilla jokaisella on linkki toiseen kohteeseen. Puhelinsoitto ja töitä olisi taas tarjolla. Niin hullunkuriselta kuin sen kuulostaakin, niin kokopäivätöille jouduin sanomaan ei mutta muutamia tunteja sinne ja toisia tänne teen mielelläni.


Kokopäivätyöt tarkoittavat Turkissa usein työmatkoineen ja ylitöineen ympäripyöreää päivää. Hyvästi rantalenkit, lapsen ja puolison kanssa vietetty aika sekä kaverit, elämä on tällöin työtä ruhtinaalisella muutaman viikon vuosilomalla. Kokopäivätyöt tarkoittaisivat myös meidän kohdalla koiran-, lapsen- ja kodinhoitajaa, jonka palkkaamisen jälkeen tienestimme olisivat varmasti paljon pienemmät kuin nykyisellä työllistymisellä, joka tarkoittaa töiden tekoa useampaan paikkaan.


Onneksi anoppi kävi pari viikkoa sitten täyttämässä kaappeja, nyt on hilloja, tomaattisoseita, leivonnaisia pakkasessa, makkaraa ja kuivattua okraa sekä munakoisoa. Juustot syötiin tietenkin heti. Viimeinen viikko kuluikin vauhdikkaasti. Rukkasin ohjelmaa tulevaan työpaikkaan ja yritin selviytyä toisista töistä samalla. Tutustuin tulevan paikan vanhempiin ja lapsiin. Taisin viettää pari unetonta aamuyötä pohtien mihin olen itseni taas kerran sysännyt.


Lupasin olla sanomatta enää ikinä yhtään pahaa sanaa naapureista, niin paljon apua monista on ollut viime aikoina. Tyttö on viettänyt viime viikolla enemmin aikaa kaverinsa yläkerran mummolassa kuin kotona. Juuri kun tuntuu että aika loppuu kesken, soi ovikello ja yläkerran pappa on lapsenlapsensa kanssa hakemassa tyttöä puistoon. Silloin kun jauheliha on unohtunut pakkaseen ja energiat loppu, huhuilee Ferude-täti parvekkeeltaan syömään. Jokainen tarvitsee yhden ihana turkkilaisen naapurin, kultakimpaleen, joka auttaa. Jolla on aina kotona sokeria, jauhoja, hiivaa, sipulia ja voita. Joka on aina kotona katsoakseen hetken lasta. Joka tekee hyvää kaloripitoista ruokaa. Tarjoaa töitä ja tuo ovelle pyykkinarulta tippuneet sukat.

Kommentit

  1. <3 <3 <3
    Meilläkin on tuollaisia naapureita, vaikka ok-alue. Todellakin kultaakin kallimpia :)
    Ja hauska kuulla, että sielläkin mökkeillään kesäkuukaudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla Izmirissa varsinkin mökkeillaan, lahella on paljon pienia paikkoja, jossa on mukavampi olla kesan helteiset kuumuudet. Naapureista voi olla parhaimmillaan todella paljon apua, ihanaa etta sinullakin on hyvat naapurit.

      Poista
  2. Oi, mitä yhteisöllisyyttä! Onnea ja iloa uusiin työkuvioihin.

    VastaaPoista
  3. Onni on hyvä naapuri. Meillä ei ihan noin hyvää onnea ollut siten ensimmäisen Turkin kodin, jossa evsahibit asui naapurissa ja hoisi mielellään pikkuväkeä, kun minun piti pujahtaa jonnekin. Suomessakin naapurisopu on tosi tärkeä, mutta kyllä se kommunikointi on tosi vähäistä etenkin tähän aikaan vuodesta, kun kukaan ei hengaile pihoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa varmaan harvemmin on ihmisia kotona paivalla, Turkissa talossa on aina osa kotiaideista kotona. Niin ja ihmiset kylla roikkuvat taalla mielellaan parvekkeilla tai etupihan penkilla odottelemassa juttuseuraa.

      Poista
  4. Olisiko sinulla hyvaa ohjetta aşureen antaa? :) -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koskaan itse tehnyt aşurea, ehka pitaisikin? Olisikohan tasta apua:http://www.turkishcookbook.com/2005/07/noahs-pudding.php

      Poista
  5. No on kyllä naapurit kohdillaan! Aivan ihanan kuuloista. Onnea uusiin työkuvioihin myös :)

    VastaaPoista
  6. Ihanaa tuo naapurimeninki. Varmasti rasittavaa joskus, mutta on toi apu myös mahtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla naapureista on ollut paljon apua ja on kivaa kun on hyvat naapurit.

      Poista
  7. Onpa ihanaa että naapurin kautta löytyy tuollaista ,ja onnea työhön ,tai työtunneille:) Hyvät naapurit ovat todellakin kullanarvoisia:)

    VastaaPoista
  8. Voi miten ihanalta kuulostaa! Aivan mieletöntä. Meilläkin on ihania naapureita luontaistuotehoitoineen, muttei sentään tuolla tasolla liikuta. Onnea työmaailmaan myös, mieletön juttu!

    VastaaPoista
  9. Hyvät naapurit ovat oikeita kultakimpaleita! En tiedä, kuka hoitaisi eläimiämme lomiemme aikana, ellei naapuriin olisi sattunut eläinrakkaita ihmisiä! En usko, että he edes tietävät, kuinka kiitollinen tästä hoidosta olen. Yritän aina muistaa naapureita hyvillä tuliaisilla, mutta silti aina tuntuu, että pitäisi kiittää vielä enemmän. Tänään oli tosi kiireinen työpäivä ja juuri kun mietin, että mitähän laittaisin nopeasti ruuaksi, lähetti naapuri ihania piirakoita! Vastaavaa on tapahtunut tosi usein. Töistä tuli mieleen, että tiedätkö Upworkin? Siellä on tosi paljon ihan sellaista aivan alipalkattuakin työtä tarjolla, mutta sitten seassa on niitä mielenkiintoisia kultakimpaleita ja kun omalle käyttäjätunnukselle alkaa tulla positiivista palautetta, on työtä tarjolla helposti jo ihan liikaakin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Alexin hoitaja meilla on hakusessa, Ankarassa meilla oli ihana ystava joka hoiti entista koiraamme mutta nykyiselle energiatapaukselle on todella vaikea löytaa hoitajaa. En ole kuullutkaan Upworkista, pitaakin vilkaista!

      Poista
  10. Onnea työkuvioista. Tuota yhteisöllisyyttä aina niin ihailen. Ja myös vähän anoppisi tomaattisosetuliaisia. Olen täysin varma, että tykkäisin niistä valtavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Venla ja on se yhteisöllisyys vaan kivaa. Ma luulen myös etta tykkaisit siita soseesta :)

      Poista
  11. Hienoja uutisia! Verkostoituminen naapurustossa ilmeisestikin kannattaa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja yksi juttu johtaa aina toiseen Turkissa, verkostoa ilman ei ole elamaa taalla :)

      Poista
  12. Onnea uusiin työkuvioihin! Ihana turkkilainen naapuriapu, joka kyllä joskus tulee liian lähelle, mutta aina parempi kuin se, että ei tiedä ketä naapurissa asuu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapuriapua aina tarvitaan, meilla on onneksi aina ollut kivoja naapureita. Nykyisin kylaily on vahentynyt ainakin kaupungeissa enka oikeastaan keksi mitaan kovin negatiivista naapureista.

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Meilla on kivoja naapureita, ihania elakelaisia paaasiassa.

      Poista
  14. Kiva lueskella juttujasi. Olen niitä seuraillut jonkin aikaa. Eivät ole liian "siirappisia",vaan arkirealismia ja joskus vähän sarkastisia. Ennenhän,varsinkin maaseudulla,suomessakin oli naapuruston elämä juurikin samankaltaista,kuin kertomuksessasi,mutta nykyäänhän ei kaupungissa oikein kukaan tunne naapureitaan. Itse olen asunut Turkissa vain hetkittäin,pieniä pätkiä,pääasiassa asumme täällä koto-suomessa,miehenikin jo kohta 30 vuotta(Marmariksesta).Nyt,kun meistä kaksi viikkoa sitten tuli isovanhemmat,nene ja dede,ei ole aikomusta muuttaakaan Turkkiin,ainakaan pysyvästi,vaikka onhan siitä haaveiltu,aina vuosien varrella. Hyvää syksyn jatkoa sinne etelään,täältä rännän keskeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kun tykkaat seurata. Muistan omasta lapsuudestakin etta viela 70-80 luvun taitteessakin kylailtiin melko paljon Suomessa, se oli aikaa ennenkuin kaikki sovittiin etukateen ja tutuille mentiin kylaan ilman sen suurempia suunnitelmia. Paljon onnea teille lapsenlapsesta!

      Poista
  15. Mahtavan kuuloisia naapureita siellä. Paljon onnea uusiin työkuvioihin! Minäkin tykkäisin sinne tänne tehdyistä töistä - ehkä pitäisi tutustua naapureihin alkajaisiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ei muuta kun naapuriin, leivot vaikka pullaa viemisiksi :D

      Poista
  16. Kiitos Petra. Oletko pakastanut koskaan sigara börekeja, joko raakana tai paistettuna? Itsellani nyt liian paljon yufkaa ja mietin tuota pakastamista miten onnistuisi... :) -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakastaminen onnistuu ennen paistamista. Teen usein ison satsin sigara börekeja kerralla kun harvemmin jaksan niita tehda, kun ne on rullattu valmiiksi niin pakastan eri kokoisiin pusseihin. Ei vaikuta makuun mitenkaan, ovat ihan kun tuoreita paistamisen jalkeen.

      Poista
    2. Kiitos taas neuvosta :) Nain teen sitten! -Maria

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit