Mikä ihmeen arki?

Pitkästä aikaa arkeen on tullut tytön tarhan aloituksen jälkeen rytmi, jonka sanelee joku muu kuin oma mieli. Viikolla herätään aikaisin ja viikonlopun kiireettömät aamut ovat nousseet uuteen arvoon. En saa kuitenkaan jutun juonesta kiinni kun suomalaiset naistelehdet ja tuttavat hehkuttavat kuinka ihanaa on, kun arki palaa kesän jälkeen? Meidän rytmit ovat aika ajoittain murroksessa, huolimatta vuodenajasta, milloin saapuvien kyläilijöiden, milloin miehen työaikojen mukaan. Tälläinen oli eilinen.


Kello soi 06:45. Tyttö on virkeänä ja itsekin, hyvin nukutun yön jälkeen, pengon trikoita, teepaitaa ja urheilusukkia hämärässä, sillä miehen kello soi vasta yli tunnin päästä töihin. Suuntaan keittiöön, tytölle maito ja kanamuna kiehumaan, piirretyt auki telkkarista. Etsin neidille tarhavaatteet ja tarkistan tarharepun sisällön; vaihtovaatteet, vesipullo ja sisäkengät. Ennen lähtöä hammaspesulle, neidin hiukset kiinni ja pyörä esiin. Reput selkään ja menoksi. Aurinko on jo noussut, ilma sopiva, tytölle verkkatakki ja äidille hihaton tikkiliivi riittää vallan mainiosti.


Kello 07:30 matkaan. Omat kulmat ovat hiljaiset vielä tuohon aikaan, liikenne vilkastuu vasta kahdeksan jälkeen. Saamme siis pujotella ihan rauhassa kohti rannan fillaritietä. Vastaan tulee aamulla useita pyöräilijöitä, kalastajia on tänä aamuna todella paljon, meri on tyyni ja ilma kirkas. Pyörän takaosasta kuuluu muutama en halua tarhaan -mielenilmaus ja perään ei kun haluanpas.



Kello 08:00 saavutaan Alaybeyhin ja pujotellaan pienillä ahtailla kujilla viimeiset metrit koulubussien seassa. Tarhakenkien vaihto, suukot ja reppu selkään. Minä painelen samaa reittiä kotiin, käyn leipomossa ja pysähdyn vielä mini Carrefourissa kotimatkalla.




Kello 09:15 kotona! Pikakahvia ja kanamuna, tomaattia, fetaa, oliiveja ja leipää aamupalaksi. Avaan tietokoneen, tarkistan meilit, blogin kommentit, uutiset, turkkitieto-sivuston ja avaan työpaikkailmoitukset, tutkin muutamaa ilmoitusta mutta jätän hautumaan, lähetän yhden hakemuksen, etsin etätöitä ja työstän sivustoa, josta asiaa myöhemmin. Laitan pesukoneen pyörimään, tiskaan ja katson vielä tv-kaistan kautta jakson matkaoppaita. Pyykit narulle.


Kello 11:55 nokka kohti Alaybeyta ja tarhaa. Ihmisiä on ranta-alueella tosi paljon, kuhertelemassa, perjantaiolusilla, nukkumassa puun alla, piknikillä, teellä, kalassa tai vain tuijottamassa merelle. Onnistun melkein saamaan ketjut pois paikoiltaan vaihteiden kanssa leikkiessä. Soitan pyörän kelloa ärsyyntyneenä ja karjun, ihmisiä parveilee pyörätiellä vaikka jalankulkijoilla on runsaasti omaakin tilaa! Karşıyakan kohdalla on tungosta. Selkeä perjantaitunnelma.




Kello 12:20 tarhalla, tytön luokan summeria saa soittaa vasta 12:35 joten juttelen muutaman muun vanhemman kanssa ja tutkin tarhan ruokalistaa ilmoitustaululta. Ensi viikko alkaa ayvalik tostilla ja luvassa on teatterireissu. Tyttö juoksee ovelle ekojen joukossa ja takaisin kohti kotikulmia. Menemme Sifan poliklinikalle, sillä tytöllä on viikko aiemmin ilmenneen korvatulehduksen kontrolli, kaikki hyvin! Varaan itselleni ensi viikoksi muutamat rutiinikontrollit ja istahdamme kahvilaan, teetä, mehua ja herkkuja. Piipahdetaan vielä parissa kaupassa, ihan vaan katselemassa.


Kello 15:00 kotona! Tytölle maito ja ruoka mikroon. Tytölle makaronia, eilisiä lihapullia ja kurkkua, minulle aiempia jämiä eli kasvismoussakan loput. Viikkaan pyykit, tiskaan tyttö apurina, vaihdetaan kotivaatteet ja tarkistetaan tarhareppuun laitetut opettajan viestit. Teen illaksi valmiiksi pari salaattia. Tilataan vettä vesimieheltä. Tytön kanssa muovaillaan ja neiti lätkii tarroja ympäri asuntoa.
 

Kello 17:00 etsin pitaleipien reseptin netistä, skypetän vähän, luen synkkiä uutisia terroristeista, ebolasta jne. Tyttö on väsynyt, juoksee ees taas, piirtää oveen ja kiukkuilee. Avataan lastenkanava ja neidille jogurttia, omenaa ja maitoa. Jes baba tulee pian kotiin!



Kello 18:00 Pitaleivät on uunissa, eiliset lihapullat lämpenevät samalla. Mies ja tyttö juoksevat ympäri asuntoa. Ystävä soittaa ja sovimme aamuksi yhteisen aamiaispiknikin rantaan. Viime viikot ovat vierineet niin, että pari ystävää on jäänyt ihan paitsioon. Sitten syödään. Sen jälkeen tyttö suihkuun.
 

Kello 19:30 Mies laittaa tytön nukkumaan, minä tiskaan ja etsin telkkarista illan peliä, Turkki-Tsekki peli on alkamassa. Mies miksaa meille mojitot, istutaan jalat ylhäällä ja jutellaan päivän tapahtumista, katsotaan telkkaria ja rentoudutaan. Etsin kirjahyllystä uutta kirjaa iltalukemisiksi. Pelin katsominen jää puolitiehen sillä koko talo kuorsaa kello 22:30.

Kommentit

  1. Nämä arkiset jutut ovat niin kivoja. Omastakin arjesta olen yrittänyt saada tekstiä aikaiseksi, mutta olen ajatellut, että kiinnostaakohan ketään? Täytyy ehkä uskoa, että kiinnostaa, kun itsekin voisin lukea vaikka miten ihan tavallisista päivistä :)

    Jäin tuota mojitoa kadehtimaan. Itse join eilen illalla tonic-vettä ihan vain sellaisenaan... Teki mieli jotenkin juhlistaa loman viimeisiä iltoja ja meillähän ei täällä sattuneesta syystä alkoholia ole lainkaan tarjolla. Mutta ei tuo tonic-vesi oikein vedä vertoja vaikkapa juuri tuollaiselle kauniille mojitolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ainakin kiinnostaa teidan arki ja taatusti monia muitakin lukijoita. Minustakin arkiset jutut on kivoja, niista tulee parhaiten esiin se asuinmaan rytmi, millaista on ulkosuomalaisen tavallinen arki. Mojito on lempidrinkkini, ihanan raikas ja kirpea.

      Poista
    2. Mojito on minunkin lemppari :) Kiva postaus oli taas tämä, tosiaan tällaiset arkielämästä kertovat jutut ovat mielenkiintoisia. Mielellään niitä luen täältä, kuin myös lukisin Katankin blogista.

      Venla

      Poista
    3. Katan tarinaa arjesta siis odotellessa :)

      Poista
  2. Hauskasti kerrottu päivästäsi. Ja kivan näköistä matkanne varrella aamulla. Aamulla aikaisin minäkin lähden mielelläni matkaan,sillä jo klo 7 jälkeen alkaa liikenne vähän tökkiä.
    Mojito,nami:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytön tarhareitti merenrantaa pitkin on ihana, erityisesti aamulla kun kaupunki vasta herailee. Meidan kulmilla ei ruuhkia juuri ole mutta metroasemalla on aamulla kahdeksan maissa aikamoinen ruuhkapiikki, matkaan metrolla tuntuu menevankin usein kauemmin kuin kavellen tai fillarilla, joten valttelen sita viimeiseen asti.

      Poista
  3. Ei hullumpaa! Täällä Suomessakin pitää arkisin päästä ajoissa hoitoon/kouluun ja joka välissä saa olla pukemassa ja riisumassa ulkovaatteita �� Se se on kamalaa, on villahaalaria,välikausihaalaria,pipoa,hanskaa. Uh! Huomisesta alkaen saamme mekin onneksi pienen tauon kerrospukeutumisesta! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytön tarhaan on menoaika on 7.45-8.00, taalla on siina mielessa kiva ilmasto, etta koskaan ei ole tosi kylmaa, Ankarassa kaytetyt toppavaatteet seisoivat koko viime talven kayttamatta. Tosin vuodenvaihteen kostea ja sateinen ilma menee kylla luihin ja ytimiin. Mukavaa lomaa teille!

      Poista
  4. Kiva "my day" - postaus! Vaikutat kovin ahkeraalta siivoojalta. Turkissa on kätevää, kun saa pyykit noin kivasti ulos kuivumaan.

    Voisitko tehdä postauksen siitä, minkälaisia kaikkia leluja ja muuta tavara/vaate valikoimaa löytyy turkissa paikallisille lapsille? Ota vaikka muutamista hyvistä lasten vaate ja lelukaupoista kuva. Ollaanko sielläkin innokkaasti pelikonsoleiden ja tietokoneiden kimpussa? Onko sielläkin Pet shoppeja? Onko useimmilla lapsilla tabletit ja älypuhelimet, kuten täällä suomessa?

    Entäs jos ei mietitä päiväkotimaailmaa, niin onko turkkilaisilla perheillä tietyt arvot mitä toivovat lapsilta? Saavatko lapset olla siellä yhtä rennosti 24/7 tietokoneella, kuin meillä täällä suomessa? Onko sielläkin alaikäiset pussikaljoittelemassa? Mitä pieneltä lapselta odotetaan perheissä?

    Kaikki tämäntyyppinen kiinnostaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkasit! En ole kamalan ahkera jos vertaa turkkilaisiin mutten kylla sieda epajarjestysta ja sotkua, tiskin tiskaan heti ja tavarat on saatava paikoilleen, kun koti on jarjestyksessa, on mielikin jarjestyksessa. Meidan tuo toinen partsi toimii ihan vaan pyykinkuivatuspaikkana ja muistelisin, etta viime vuonna kuivatin vaatteet siella melkein lapi talven.

      Taalla on valtavasti tarjontaa lastenvaatteiden ja -lelujen suhteen, kaikkea mahdollista ja nettikaupat paalle. Se, mita kullekin lapselle ostetaan riippuu perheesta, toisilla ei ole varaa ostaa paljon mitaan ja toisten lapsilla on kaikki pelit, konsolit, alypuhelimet ja tietokoneet. Erot ovat siis todella suuria.

      Lapsilta odotetaan taalla mielestani aiemmin kaytöstapojen hallintaa, turkkilaiset kylailevat suomalaisia enemmin, joten kylassa pitaa osata kayttaytya. Tietokoneasiakin varmasti vaihtelee perheittain, laheskaan kaikilla ei ole viela tietokonetta. Pussikaljoittelu ja seurustelukin on alueittaista, Ankarassa en nahnyt koskaan nuoria puistoissa kaljoilla tai pussailemassa kuten taalla. Ma voin tehda postauksen naista jutuista, tuolta tunnisteista löytyykin jotain kohdista lapsenkasvatus ulkomailla ja lapsenkasvatus Turkissa.

      Poista
  5. not bad! aamiainen kuulosti herkulliselta ja illan lopetus oli hyvä. katson myös matkaoppaita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illan lopetus oli oikein makoisa ja matkaoppaita on ihan pakko katsoa :)

      Poista
  6. Olipa kiva postaus hienojen kuvien kanssa..:) Tosiaan tuntui kuin olisin ollut mukana sun paivassasi..:) Kiitos Petra!:)

    VastaaPoista
  7. Mua vähän kiinnostaisi, että miten sinulla ja miehelläsi jakautuu kotityöt? Onko teillä kummallakin omat osa-alueet kotitöissä, esim. sinä tiskaat ja mies imuroi? Eikö teillä ole muuten astianpesukonetta?

    Minkälaisen kasvatuksen haluaisit omalle tyttärellesi tarjota ja onko teillä miehesi kanssa yhteinäinen linja siinä? Oletko tablettien ja pelikonsoleiden kannalla, vai noudatatteko ennemmin sitä perinteistä turkkilaista kasvatustapaa, jossa lapsille ostetaan vain tarpeellinen ja pidetään ylimääräiset pelikoneet pois, sillä tärkeintä on yhdessäolo?

    Mitenkäs päiväkodissa näkyy tämä eli onko siellä telkkareita tai tietokoneita? Tehdäänkö siellä muuten retkiä luontoon ja ulkoillaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla ei ole mitaan osa-alueita, se tekee jolla on aikaa eli mulla sita nyt luonnollisesti on enemmin kun olen kotona ja tyttö osan aikaa tarhassa. Miehen vapaapaivaa ei kayteta siivoustalkoisiin vaan silloin tehdaan jotain kivaa.

      Meilla on yhteinen linja kasvatuksessa ja kaikessa muussakin miehen kanssa, hemmotellaan kylla tyttöa ja ostellaan ajoittain yllatyksia, vkonloppuna herkutellaan ja kahvilassa saa keksia tms. Ei olla kovinkaan tiukkiksia. Kotona syödaan suht terveellista kotiruokaa joten vastapainoksi valilla voi sitten herkutella. Konsoleita tai tabletteja meilla ei kayteta, tyttö saa katsella pikkukakkosta valilla tietokoneelta ja lastenohjelmia telkkarista, leluja ja roinaa yritetaan olla turhia ostamatta. Monissa turkkilaisissa perheissa, joissa on varaa, ostetaan paljon leluja ja tavaroita lapsille.

      Paivakodissa ei ole tietokoneita mutta telkkari on, ainakaan tahan mennessa sita ei ole kylla katsottu. Tarhassa on nyt ulkoiltu, mutta talvella sadesaalla tuskin enaa ulkoillaan, lahes viikottain tekevat jonun retken.

      Poista
  8. Kiitos Petra tästä! Tosi kiva. Mäpä teen arkipostauksen myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyva ja sun arkeen kurkkausta odotellessa!

      Poista
  9. Ihana postaus, tykkään kovasti arjesta ja selkeästä päivärytmistä. Sitä tosiaan kaipaa kun on pitempään kotona. Meillä arkea rytmittää miehen työ, arkisin herätään seitsemältä ja mulla aamupäivät menee tytön, ruoanlaiton ja kotitöiden kanssa. Lounaan jälkeen on tytön päikkärit jolloin itsekin vähän lepään ja iltapäivän rytmi on usein vähän leppoisampi. Kun on vieraita niin rytmit tosiaan menee helposti uusiksi ja arki ei tunnu niin arjelta, äiti välillä väsyy mutta mitä isompi porukka sen hauskempaa on lapsella :)

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin arki on kivaa, tosin meilla se on aika vaihtuvaista, nyt pitkasta aikaa viikolla ja viikonlopulla on ero tarhan takia ja paivissa ihan erilaista rytmia. Meillakin tyttö tykkaa kovasti kun tulee vieraita ja niin me taidetaan kaikki tykata!

      Poista
  10. Arkenne kuulostaa ja näyttää aivan ihanalta.

    Aika hauskaa, että katselet Matkaoppaita. :-) Vastaako ohjelma hyvin sitä todellisuutta, jota olet itse matkaopas-aikoinasi kokenut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon ihan koukussa matkaoppaisiin, varmaan juurikin siita syysta etta se on tavallaan paluu menneisyyteen. Kylla se aikalailla sita todellisuutta vastaa, tuttuja juttuja ja paikkoja. Katsoin juuri eilista jaksoa ja nauratti etta kylaretki on melkein sama kuin 10 vuotta sitten vaikka firmakin on ihan eri :D Kilpailu on kovaa ja ymmartaakseni kaikki matkanjarjestajat joutuvat enemminkin kilpailemaan isoilla volyymeilla eika henk.kohtaiseen palveluun ole mahdollista enaa panostaa kun ennen sita pidettiin todella tarkeana.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit