tiistai 17. helmikuuta 2015

Musta maanantai

Oli tarkoitus postata maukas purjoresepti tai erään naisen haastattelu turkkilaiselta työpaikalta. Turkkia ravistellut 20-vuotiaan opiskelijan murha on pitänyt tunnelmia viime päivinä sen verran matalana että purjot sun muut asiat eivät tunnu kovinkaan tärkeiltä. Olemme tottuneet Turkissa uutisista päivittäin vyöryviin uutisiin kuolemankolareista, perheväkivallasta ja lukuisista tapetuista tai murhatuista. Özgecanin murha avasi jonkunlaisen padon, joka purkautui protesteina, täytti lehdet ja sosiaalisen median. Tuijottelimme vihaisina, tyhjin mielin ja sanomattomin sanoin uutisia murhasta, itkevistä omaisista ja mielenosoituksista. Ystävänpäivästä muistuttavat sydänpallot ja kuivahtaneet ruusut näyttivät kummallisilta mustiin pukeutuneiden naisten muistotilaisuudessa Karşıyakassa.

Laajaa huomiota saanut tapaus sai monet kaduille, naiset ja miehet mustissaan protestoimaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, sosiaalisessa mediassa useat julkkikset antoivat lausuntojaan ja naiset jakoivat kokemuksia, pelkoa tyhjillä kaduilla, illan viimeisessä bussissa tai porttikongissa. Millaista on olla naisena Turkissa, siskona, opiskelijana, tyttärenä, vaimona, äitinä. Naisen paikka Turkissa ei näyttänyt sunnuntaina kovinkaan kahdehdittavalta. Tapaus muistutti myös siitä ikävästä tosiasiasta, että osa kansalaisista kokee naisiin kohdistuvan väkivallan johtuvan osittain pukeutumisesta, liikkumisesta väärään aikaan väärässä paikassa tai käytöksestä, joka ei sovi naisille. Kuten se mies joka aikoinaan ampui vaimonsa ja tyttärensä kun koki naisten alkaneen haalia itselleen liikaa valtaa ja oikeuksia.

Tälläisinä hetkinä ulkosuomalaisena, pienen tytön äitinä käydään tietyillä rajoilla Turkin kanssa. Käydään yksinpuhelua pään sisällä ja purkaudutaan miehelle. Tehdään suunnitelmia tytön parhaimmaksi tulevaisuudessa ja toivotaan taas kerran asioiden ja asenteiden muuttumista. Yöllä pyöritään ja höristellään korvaa, ei kai naapurissa ole menossa tappelu?

Tapaus kosketti sillä lähes jokainen koki kuolleen tytön voineen olla oma tytär, sisko tai ystävä. Kuka tahansa, palaamassa kotiin bussissa. Se sai monet vaatimaan kovempia tuomioita,  jopa kuolemantuomiota syylliselle. Toisaalta se sai monen huokaamaan, sillä syvällä piilevät ongelmat eivät katoa hetkessä tuomioilla. Se sai muistelemaan tuhansia ikkunoita,  joiden pitsiverhojen takaa vilkkuvat tyttöjen kasvot, katselemassa ulkona leikkiviä ja pelailevia poikia. Pieniä poikia ympärileikkauskulkueissa pikku prinsseinä ja tyttöjä taka-alalla tarjoilemassa teetä. Velvollisuuksia ja oikeuksia, joita monissa perheissä on mahdoton laistaa.


19 kommenttia:

  1. Niin surullinen juttu :( Tän uutisen some voima on kyllä ennen näkemätöntä ♡ Mikään ei tuo tyttöä takaisin mutta hyvä että asiasta nostettiin kunnon häly!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Somen voima on ollut aika mahtavaa ja myös se, kuinka turkkilaiset, naiset ja miehet, ovat jalleen lahteneet kaduille puolustamaan aatteita, iso sydan sille!

      Poista
  2. Näitä naisiin kohdistuvia väkivaltaisia tekoja joko tehdään enemmän tai sitten niistä kirjoitetaaan julkisuudessa enemmän. Todella surullista näin naisena ja neljän tyttären äitinä...:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina, tarkkoja tilastotietoja on vaikea saada mutta itse uskon etta seka etta, naisiin kohdistuva vakivalta on noussut aiempaa enenmmin julkisuuteen ja myös kansanriveista ylöspain, sita tilastoidaan enemmin kuin ehka ennen. Vaikea sanoa mutta Turkki tarvitsee suurta arvomuutosta naisten oikeuksien suhteen. Kylla tassa maassa on taatusti vieraytetty tuhansia kyyneleita viime paivina :(

      Poista
  3. Tuo surullinen tapaus sai huomiota maailmallakin.Surullista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tama on tosiaan huomioita monien maiden lehdistöissa, mielenosoituksia on ollut paljon ja ihmiset kayneet lapi varmasti monenlaisia tuntemuksia, niin turhaa ja surullista :(

      Poista
  4. Aivan käsittämättömän kauhea tapaus :( on pistänyt kyllä taas uudestaan miettimään tyttöjen oloja täällä ja ihan yleisestikin.. Täällä oli eilen järjestetty mielenosoitus jonka jälkimainingeissa kävin itekin käymässä, musta oli tosi hienoa nähä liikkeellä kaikennäköstä ja -ikästä porukkaa, tuttuja opiskelijoita ja meidän eskarin opettajaankin törmäsin siellä. Facebook ja instagram on täynnä kuvia ja tekstejä liittyen aiheeseen ja Adanasta järjestetään huomenna aamulla ilmaisia bussikyytejä Mersiniin Çağ yliopistolle järjestettävään "Özgecan için sen de gel" tapahtumaan asian tiimoilta. Tää on ehdottomasti yks asia mikä on musta turkkilaisissa hienoa, ei jäädä hyssyttelemään vaan näytetään mitä mieltä ollaan asioista ja vaaditaan sitä muutosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikutuksen kyyneleita siita, etta ihmiset ovat reagoineet tapaukseen voimakkaasti, en usko muutosta syntyvan muulla kuin loputtomalla oikeuksien vaatimisella ja asioista puhumalla. Tytöt ovat Turkissa edelleen liian monessa asiassa taka-alalla, poikia ja miehisyytta korostetaan pienesta asti ja tyttöja hyssytellaan ja ohjataan olemaan niin ja nain. Ja kylla, nostan hattua turkkilaisille siita, etta lahtevat rivakasti vaatimaan muutosta tarkeissa epakohdissa.

      Poista
  5. Toivottavasti tama kauhea tapaus saa oikeaa edistysta aikaan. Eika vaan taas sanota etta naisten ei pitaisi liikkua ulkona yksin iltaisin ja mitenkahan han oli pukeutunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kummallista, etta tama samainen aihe nousee joka paikassa esiin edelleen tallaisten tapausten jalkeen, naisten pitaisi siis joidenkin mielesta toimia toisin jos joutuvat ahdistelun/raiskauksen/murhan kohteeksi, taallakin olisi tarkeaa katsoa peiliin kuinka miehisyytta korostetaan ja kuinka poikia kasvatetaan. Toivotaan vaikka pitka ja kivinen on tie asennemuutoksille.

      Poista
  6. Tapaus oli Suomen uutisissa. Ihan kamalaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista ja turhaa, tuntuu kasittamattömalta etta kuuhun lentava ihminen on monesti henkisesti viela alkuihmisen tasolla.

      Poista
    2. Kyllä. Osasitpa hyvin kiteyttää tuon . Järkyttävää.

      Poista
  7. Tuo on niin järkyttävä uutinen. Vähän toivoinkin, että kirjoittaisit ajatuksiasi tästä. Hirvittävän surullista. Vaikka täällä Ranskassa ei nyt juuri tämmöisiä tapauksia olekaan ollut, ymmärrän hyvin tuntemuksesi ulkosuomalaisesta äitiydesta. Myös minä olen näitten Charlie Hebdojen ja lasteen kohdistuvan väkivallan kasvamisen myötä joutunut tarkasti pohtimaan, että missä oman lapsen haluaa kasvattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kavikin mielessa postauksesi huolesta lasten aitina Charlie Hebdo tapauksen aikana. Turkissa on monta asiaa puolitiessa ja parannettavana, eriarvoisuutta, onnettomia katukoiria, työttömia jne. mutta mulle henkilökohtaisesti lahinna sydanta on aina tama naisten asia, oikeudet ja velvollisuudet, joista en paase yli enka ympari enka hyvaksy.Toivon etta nama mielenosoitukset jaavat ainakin joidenkin takaraivoon ja etta edes jotain muuttuisi.

      Poista
  8. Minäkin ulkosuomalaisena pienen tytön äitinä olen ajatellut paljon näitä asioita, en ihmettele jos hän joku päivä haluaakin muuttaa Suomeen enkä olisi ollenkaan sitä vastaan. Toisaalta miljoonat elävät tätä arkea täällä ja pitäisi kyllä asenteiden muuttua, jos voi itse olla siinä osaltaan mukana niin se on hieno homma.

    Vääryyksiä perustellaan muinaisilla kulttuurisäännöillä ja uskonnolla, tosin asenteet naisia kohtaan on usein tiukassa myös niinsanotusti moderneillakin turkkilaisilla ja vaikeaahan sitä ajattelutapaa on muuttaa kun on pienestä asti siihen oppinut ja kun monista asioista ollaan vaan hiljaa. Kun joskus kuulee jonkun kivikautisen kommentin ja tajuaakin ettei se ollutkaan vitsi vaan tosissaan lausuttu, ei tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Ehkä eniten täällä kiukuttaa juuri naisten asema, itsekin nähnyt ja kokenut yhtä sun toista. Kiitos tästä postauksesta, mitä enemmän näistä asioista puhutaan sen parempi.

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olisi minakaan, olemme miehen kanssa puhuneet juurikin siita, etta toivomme tyttaren jonakin paivana muuttavan Suomeen, Suomi tarjoaa lahtökohtaisesti naiselle tasa-arvoisemman ymparistön kuin Turkki, mutta toisaalta mehan emme voi pakottaa, se on hanen oma valinta aikanaan mutta tata mahdollisuutta tulemme kylla kovasti tarjoamaan. Kenenkaan uskontoa loukkaamatta, musta sellaiset saannöt niin uskonnoissa kuin kulttuureissa, jotka loukkaavat tai asettavat toisen toista ala-arvoisempaan asemaan pitaisi muuttaa. Samoin kulttuurilliset seikat. Tiedan tuon tunteen kun joku sanoo jotain todella kivikautista ja luulet sen olevan vitsi ennenkuin hetken pohdinnan jalkeen tajuat henkilön olevan tosissaan.....Naisten asema on mulle tiukin paikka Turkissa, en hyvaksy sita miten naisilta odotetaan yhta ja toista, pienesta pitaen poikia nostetaan jalustalle ja tytöile suhistaan kuinka pitaa kayttaytya ja olla hanim kiz. Kiitos Viivi kommentistasi!

      Poista
  9. Meidän jokaisen pitäisi arkipäivässä muistaa että kaikki ihmiset ovat tasa- arvoisia riippumatta sukupuolesta, uskonnosta, asuinpaikasta, varallisuudesta tai koulutuksesta.
    Vanhempina pitää puuttua rasistisiin ym loukkauksiin. Maailma muuttuu toivottavasti pikkuhiljaa meille kaikille tasa-arvoiseksi.
    -Wille- neljän lapsen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpa ja kaikki lahtee kotoa opitusta, ikava kylla Turkissa se oppi ei aina palvele tasa-arvon siemenen kasvua pienissa ihmisissa, taman ikavan tapauksen toivon kipina minulle liittyy naisten laajempaan heraamiseen siita, etta omia oikeuksia haetaan ja puolustetaan itse, elleivat naiset itse niin ei sita kukaan muukaan tule tekemaan.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!