Rahahanojen tarkkailua

Olen tarkka rahankäyttäjä mutta toisaalta rahaa kuluu huomaamatta sinne sun tänne. Kahville, pari poğaçaa, ostoskoriin tarjouksesta jotain, joka jää kaapin perälle, oho. Turkissa hinnat ovat nousseet, joten seurasimme mihin se raha oikeasti kuluu ja mikä on kallistunut. Rustaamme keittiön kuukausikalenteriin päivittäiset kauppa- ja ravintolakulut sekä muut hankinnat. Sähkö-, vesi- ja kaasu sekä netti- ja puhelinkulut ovat melko vakioita ja niitä on helppo seurata nastataululle ilmestyvistä laskuista. Iltaisin molemmat kirjaavat päivän menot. Ekan ja sitä seuraavan viikon menojen ero oli huikea.


Ekalla viikolla en juuri miettinyt ostoksia ja vasta viikonloppuna ynnäillessäni menoja tuskastuin. Mitään suuria hankintoja ei oltu tehty eikä muutenkaan päättömästi tuhlailtu, silti rahaa oli ainakin omasta mielestäni hujahtanut ei-mihinkään melko paljon. Seuraavalla viikolla katsoin tarkemmin ostoskoriani, juuston kilohintaa ja kahvikupin hintaa. En ostanut pakastimeen mitään odottelemaan tai hyllyille homehtumaan. Otin taas listan käyttöön, siihen merkkailen sunnuntaisin alustavasti tulevan viikon ruuat.

Toisen viikon menojen summa oli melkein 200 turkin liiraa pienempi pienen tarkkailun ja säntillisemmän rahankäytön suhteen. Budjetin seuraamisesta oli siis todellakin hyötyä. Omalla kohdallamme ne rahanmenojen mustat aukot löytyvät herkuttelusta ja huvittelusta. Iltapäivä rantaravintolassa ja perjantain pyörähdys kirjakaupassa, pähkinäkaupassa, kahvilassa. Sunnuntaiksi pihviä ja hyvää punaviiniä. Taksilla lastenteatteriin kiireessä. Tytölle jotain pientä kivaa sielta sun täältä. Lastenlehti, lelu ja hiuspannat ohimennen kaupasta. Herkkukaupoissa lähtee helposti lapasesta, vielä pussiin noita oliiveja, ai uutta juustoa, viikonlopuksi paria herkullista mezeä ja makkaraa. Elämän pienet ekstrat ovat juuri niitä, joiden kohdalla hinnat ovat viimeisien vuosien aikana nousseet.


Muutamalla pienellä arjenmuutoksella arkikuluista putosi kolmannelle viikolle melko helposti ylimääräiset pois. Hankin maitotuotteet, perustavarat kuten jauhot, säilykkeet, kuivatuotteet, leikkeleet ja siivoustarvikkeet kerran viikossa edullisesta marketista. Ei siis kotimatkalla väsyneenä kaikeista kalleimmasta kaupasta, jonne on helpoin pysähtyä fillarilla. Alexin 250 liiran koiranmuonapussi vaihdettiin 100 liiraa maksavaan pussiin, joka on osoittautunut myös maistuvaksi että laadukkaaksi. Alkuviikon vaikeiden heräämisten ja myöhässä olemisen korjasin heräämällä varttia aiemmin, useampi turha taksimatka viikossa on sekin kallista lystiä.

Kuukauden budjetintarkkailun jälkeen voi ottaa siis hieman löysemmin. Ne turhuuksista säästöt voi käyttää nyt hieman järkevämmin. Rantaravintolassa ja kahvilla istutaan taatusti tulevinakin viikkoina mutta ihan turhat löysät rahareiät tukitaan. Herkkukauppaan menen ostamaan jotain tiettyä, enkä astu ovesta ulos monen pussin kanssa. Rantaravintolan sunnuntaiolut, hampurilaiset ja pillimehut voi toisinaan nauttia myös omalla terassilla, varsinkin nyt kun kevät on parhaimmillaan ja oma piha kukoistaa. Huomenna pakataan eväät ja pyöräillään rantaan piknikille. Huhtikuun ostoslistalle olen merkannut pikniktuolit.

Hinnoissa on paljon eroa, koska kauppiastoimintaa on isompien markettien lisäksi valtavasti. Lapsen tarhavuoden kirjakauppahankintojen hinnat vaihtelevat 100-250 tl välillä riippuen ostopaikasta. Saman maidon hinnassa on 1,50 liiran ero kauppojen välillä. Kahvikupin hinnasta joutuu usein maksamaan aluelisää mutta toisaalta maksan mielelläni hieman merinäköalasta. Edullisten hintojen ja liian halpojen hintojen välillä on taiteiltava, liian halvalla ostetuissa oliiveissa on taatusti jotain mätää. Liikaakaan ei kannata kuitenkaan maksaa sillä aina on niitä kauppiaita,  jotka kokeilevat meneekö kattohinta läpi. Turkkilaiset puhuvat mielellään hinnoista ja jymyalennuksista tiedotetaan  myös naapureille ja tuttaville. Viime viikolla naapurini huolehti, että olenhan varmasti muistanut käydä läheisen marketin 16.vuotisjuhlissa hakemassa halpoja mansikoita ja tällä viikolla kurssikaveri raahasi minua ostamaan askartelutarvikkeita parin kilometrin päähän. Säästimme ainakin vitosen ja kulutimme kaloreita.

Pidän itseäni aika tarkkana rahankäyttäjänä mutta olen vuosien aikana omaksunut turkkilaisilta vielä tarkempaa kulutuksen tarkkailua.  Lamput sammutetaan aina huoneista, joissa ei olla. Talven kaasunlämmityksen kanssa ollaan tarkkoja ja pattereita lämmitetään vain tarpeen mukaan. Omista vaatteista ja jalkineista pidetään hyvää huolta, silityksen, lankkauksen sekä neulan ja langan avulla. Pienempienkin ostosten, kuten kirjakauppatavaran tai lankojen, hintaa kysytään ainakin parista paikasta ennen ostamista. Yksikin säästetty liira tarkoittaa mukavaa taukohetkeä liiran arvoisen teekupin äärellä.

Oletko tarkka kuluttaja vai valuvatko rahat helposti sinne tänne? Teetkö listoja ja tarkkailetko budjettia?

1 € = n. 3.2 TL