Messuilla
Atatürkin kulttuurikeskuksessa järjestetään pitkin vuotta erilaisia messuja, on äitienpäivämessut, rakennusalanmessut, kirjamessut sekä eri kaupunkien omia messuja joissa esitellään alueen kulttuuria. Uudenvuoden kunniaksi messukeskuksessa oli käsityö- ja lahjamessut. Joulupyhät oli vietetty, kaikki herkut syöty joten suuntasimme paikan päälle tytön sekä ukin ja mummin kanssa. Internetin mukaan tapahtuman piti aueta joka aamu kello 09 mutta paikalliseen tyyliin sinne saavuttuamme selvisi että ovet aukeavatkin vasta kello 11, ruokateltta oli jo auki joten tutkimme tarjottavaa ja messuisäntäkin pyyteli meitä sisälle lämmittelemään ettei lapsi vain kylmety.
Näytteilleasettelijoita oli saapunut ainakin Senegalista, Venäjältä, Thaimaasta, Egyptistä, Uzbekistanista, Norsunluurannikolta ja Jordaniasta. Tarjolla oli leluja, keramiikkaa, vaatteita, käsitöitä, öljyvärimaalauksia, koruja, veitsiä, paikallisia viinejä ja ruokaa, oli niin rihkamaa kun laadukkaitakin tuotteita. Kiertelimme aikamme, neitiä kiinnosti ainakin kaikki vilkkuva ja välkkyvä sekä lelut, muutama puulelu lähtikin mukaan. Lelujen lisäksi saaliiksi tuli tytölle sormikkaat, päiväpeitto Hatayn alueelta ja ruokateltasta Karşin alueen kypsytettyä juustoa. Turkkilaisia näytti kiinnostavan käsinkirjaillut pöytäliinat, hopeakorut ja omituiset vempaimet kuten munankeitin jolla saa munat keitettyä ilman kuoria sekä kädet vapauttava keiton sekoittaja. Itseäni kiinnostivat eniten afrikkalaisten myymät puukapustat, puukoristeet ja korut sillä niitä harvemmin näkee Turkissa. Olimme liikkeellä aikaisin joten kyynärpäätaktiikkaa ei vielä tarvittu.
Ruokateltasta olisin voinut ostaa pussit täyteen juustoja, kunnon kylävoita, kuivattuja paprikoita ja tomaatteja sekä oliiveja ja yrttejä, hillitsin kuitenkin itseni ja suuntasimme ruokatelttaan syömään. Tyttö oli saanut jo tarpeekseen ja tuhisi vaunuissa, me tilasimme annokset döneriä riisillä ja salaatilla, kyllä maistui, tytölle otettiin mukaan peruna gözleme eli erityisellä pannulla paistettu täytetty lettu.
Mahat pullollaan ja kasseissakin jotain suunnattiin taksiin ja kotiin, neiti retkotti tyytyäisenä takapenkillä täydessä unessa, me yritimme ahtautua autoon parhaimman mukaan herättämättä pientä messuilijaa.
Näytteilleasettelijoita oli saapunut ainakin Senegalista, Venäjältä, Thaimaasta, Egyptistä, Uzbekistanista, Norsunluurannikolta ja Jordaniasta. Tarjolla oli leluja, keramiikkaa, vaatteita, käsitöitä, öljyvärimaalauksia, koruja, veitsiä, paikallisia viinejä ja ruokaa, oli niin rihkamaa kun laadukkaitakin tuotteita. Kiertelimme aikamme, neitiä kiinnosti ainakin kaikki vilkkuva ja välkkyvä sekä lelut, muutama puulelu lähtikin mukaan. Lelujen lisäksi saaliiksi tuli tytölle sormikkaat, päiväpeitto Hatayn alueelta ja ruokateltasta Karşin alueen kypsytettyä juustoa. Turkkilaisia näytti kiinnostavan käsinkirjaillut pöytäliinat, hopeakorut ja omituiset vempaimet kuten munankeitin jolla saa munat keitettyä ilman kuoria sekä kädet vapauttava keiton sekoittaja. Itseäni kiinnostivat eniten afrikkalaisten myymät puukapustat, puukoristeet ja korut sillä niitä harvemmin näkee Turkissa. Olimme liikkeellä aikaisin joten kyynärpäätaktiikkaa ei vielä tarvittu.
Ruokateltasta olisin voinut ostaa pussit täyteen juustoja, kunnon kylävoita, kuivattuja paprikoita ja tomaatteja sekä oliiveja ja yrttejä, hillitsin kuitenkin itseni ja suuntasimme ruokatelttaan syömään. Tyttö oli saanut jo tarpeekseen ja tuhisi vaunuissa, me tilasimme annokset döneriä riisillä ja salaatilla, kyllä maistui, tytölle otettiin mukaan peruna gözleme eli erityisellä pannulla paistettu täytetty lettu.
Mahat pullollaan ja kasseissakin jotain suunnattiin taksiin ja kotiin, neiti retkotti tyytyäisenä takapenkillä täydessä unessa, me yritimme ahtautua autoon parhaimman mukaan herättämättä pientä messuilijaa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!