Taapero ja äiti liikenteessä

Kertoilen teille vähän missä me liikumme taaperon kanssa päivittäin, eilen käytiin Esat kadulla joka on meille läheisin kauppakeskittymä. Kotoa kävelemme Esatille vajaa vartin ja käymme siellä aika usein ostoksilla, alue on edullinen vaikka vain harppauksen päässä on Tunali, joka on varakkaampien suosima ostoskatu. Kortteleiden välillä on kaupungissa isoja eroja vuokrien hinnoissa sekä asiakaskunnassa, esatilla käy ostoksilla tavallinen kansa ja tarjonta on sen mukaista. Kadulla on paljon luontaistuotekauppoja, keittiötarvikekauppoja, marketteja, pankkeja, lastenvaateliikkeitä sekä kahviloita, leipäkauppoja ja baklavaleipomoita.

Kadunvarrelle on kerääntynyt myös väkeä kauppaamaan oman kasvimaan antimia, mummeli istuu maassa myymässä vesikrassia, rukolaa ja yrttejä, seuraavassa kadunkulmassa on mies vihanneskärryn kanssa ja vieressä toinen mies kauppaa kirjoja ja laukkuja. Turkkilaiset ovat muovikansaa joten kaikkea mahdollista kodin tarviketta löytyy muovisena ja paikalliseen tyyliin kaikissa sateenkaaren väreissä ja kukallisen kirjavina.

Näin talviaikaan kadulla on avoinna useita kalakauppoja eli Balik pazareita, kalavalikoima on todella laaja ja hinnat edulliset, äyriäiset sen sijaan aina kalliita ja tarjontaakin niukasti. Kesäaikaan Turkissa on kalastuskielto jotta kalakanta saataisiin elpymään. Eilen kalakauppiailla oli edullisesti myynnissä ainakin mustanmeren lohta, hamsia eli sardellia, meriahventa, kultapääahventa ja pikkuturskaa. Meidän pussiin eksyi iso mustanmerenlohi jolla oli hintaa 13 liiraa/ kilo eli noin 6 €. Pienissä kalakaupoissa on myynnissä myös salaattitarpeita ja yrttejä sekä sitruunaa ja retiisejä, turkkilaiset nauttivat kalan yleensä pelkästään vihreiden kera. Kalan kanssa ei tarjota maitopohjaisia kastikkeita, sillä niiden yhdessä uskotaan aiheuttavan vatsaongelmia. Kalakaupoissa on useampi mies puhdistamassa kaloja asiakkaille, fileeraavat tai paloittelevat vaikkapa keittoa varten toiveiden mukaan, tapana on jättää heille muutama lantti kiitokseksi. Talviaikaan meillä syödään paljon kalaa, onneksi pikku neitikin tykkää siitä. Norjan lohi on kaloista kalliimpia ja sitä lennätetään maahan lähes päivittäin.

Paremmilla ostoskaduilla ei muovikrääsää näy eikä myöskään lihakauppoja jonka ikkunoita koristavat lampaanvatsat, -päät tai muut sisäelimet. Ciğerci eli maksakauppias myy maksatuotteiden lisäksi muitakin sisäelimiä, suurin osa lihakaupoista on nykyisin siistejä lihakauppoja joiden ikkunoissa ei roiku päitä tai ruhoja. Oma lihakauppani sijaitsee kodin lähellä, jouluksi käytiin tilaamassa jo samalla reissulla kalkkunaa.

Esatilla on useita marketteja, kansankauppoja kuten Soykan ja Peynirci, joissa on hyvä ja edullinen valikoima hedelmiä ja vihanneksia sekä muut tarvittavat päivittäistuotteet, tuontitavaraa ja erikoistavaraa voi noutaa kadulla sijaitsevasta Migroksesta jossa valikoima on laajempi mutta hinnatkin hieman korkeammat. Parhaimmillaan on nyt juuri appelsiini- ja mandariinisato, granaattiomenoita on röykkiöittäin sekä omenia, Ankaran päärynöitä ja viinirypäleitä. Kauppiaat kalastelevat asiakkaita kadulla huutelemalla hintoja ja juuri tulleita kuormia eli kunnon markkinameininkiä.

Luontaistuotekauppoja on kadulla varmaan kymmenkunta, tarjolla on pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kyläjuustoja, kotitekoisia tomaatti- ja paprikapyreitä, kauneustuotteita, keittoaineksia ja erilaisia teelaatuja. Kävin noutamassa yhdestä näistä kaupoista tomaattipyreetä ja Kış Cayita eli talviteetä, jota jokaisessa kaupassa valmistetaan flunssakaudella vaihtelevin sekoituksin. Kauppojen hyllyillä on vaikka minkämoisia tuotteita, apua hiustenlähtöön, kuivaan ihoon, moniin tauteihin helpostusta ja lukuisia kasvorasvoja, vartaloöljyjä jne. Purkkeja tutkiessa vierähtää helposti tovi.

Lopulta kylmä keli ja harmaa ilma ajoi meidät kotiin, kassit taaperon kärryissä suunnistimme kotiin tekemään jouluvalmisteluja ja sytyttelemään kynttilöitä. Joulun jälkeen suunnataan katselemaan kaupungin muita ostospaikkoja.