perjantai 7. helmikuuta 2014

Pahvilaatikot käytävällä -logistisia ongelmia

Kaupassa käynti voi osoittautua Turkissa joskus haasteelliseksi, varsinkin jos mukana on lapsi rattaissa. Eräänä aamuna menin tytön kanssa lähikauppaan, josta nappaamme toisinaan mukaan maitoa, jogurttia tai muuta hyllyntäytettä. Survoimme kiireessä sisään, lastasin rattaisiin maitoa ja tytölle välipalaa kun törmäsimme takakäytävällä pahvilaatikoihin, potkin tyhjät edestä ja pujottelin eteenpäin, törmätäksemme suurempaan pahvilaatikkovuoreen, joita ei niin vaan potkittu edestä. Kilahdus. Kenelläkään ei tuntunut olevan sen suurempaa kiirettä niiden purkamiseen tai käytävältä pois siirtämiseen. Repiessäni rattaita tulosuuntaan yli ensimmäisen estekohdan kilahdin ihan kunnolla, kerroin koko kaupalle miten käsittämätöntä on ladata käytävät täyteen täysiä pahvilaatikoita keskellä päivää, pitäkää maitonne ja muut, oli pieniä vaikeuksia raivon kupliessa ulostautua sisääntulohäkkyrästä rattaiden kanssa.



Olen käynyt samassa kaupassa välikohtauksen jälkeenkin, myymäläpäällikkö yritti selitellä kuinka vaikea tilanne on, kun kuorma tulee useita kertoja viikossa eikä varastotilaa juuri ole. Onneksi Turkissa saa aika vapautuneesti purkautua eikä ketään ihmetytä että eilen punaisena raivonnut rouva jolkottelee ihan rauhallisesti seuraavana aamuna taas samaan puljuun maitopurkin perässä. Tiedän lähipiiristä, että meitä on muitakin joiden nyt-meni-hermot-ja-näytän-sen -tyyli on muuttunut hieman turkkiaiseksi täällä vuosien saatossa ja onko ihme? Pienet kilahdukset toki helpottavat patoutumia mutta niitä pahvilaatikkoja ne eivät siirtele. Olen vuosia harkinnut konsulttipalvelun avaamista myymälöille, luopunut kuitenkin ideasta tajutessani ettei ongelma tunnu olevan ongelma kenellekään muulle.

Turkkilaisiin marketteihin ja kauppoihin tavaraa tuodaan pitkin päivää, liikehuoneistot sijaitsevat usein pienien katujen varrella vailla varastotilaa, tavarat tuodaan sisälle suoraan etuovista ja järjestely hyllyihin aloitetaan saman tien, kurkut tiskille, tunnin päästä tulee jo leipäkuorma, karjuu myymäläpäällikkö. Yhden käytävän varrella auotaan paketeista kahvipurkkeja ja seuraavan varrella on käynnissä jogurttien järjestely, pienet myymälät ovat koko aukioloajan pienessä käymistilassa. Kauppojen edustalla on jatkuva kuhina kun tavarantoimittajat yrittävät löytää parkkitilaa. Kaikki toimet hoidetaan päivän aikana, välillä asiakkaan jaloilla pyörähtää lattiarätti.


Lähikatujen varsilla olevat kargotoimistot ovat aamuisin mielenkiintoinen näky, paketit lajitellaan jalkakäytävällä! Ensin ajetaan auto tien varteen, takaovet auki ja paketit ja kirjeet siihen, josta niitä aletaan lajitella eteenpäin, seassa puikkelehtivat työmatkalaiset, toisinaan fillarilla joku lentää muutaman paketin yli, toivottavasti ei ollut särkyvää...häviääköhän muutama nettitilaus tai pikakirje toisinaan matkan varrella, kissat ehtivät usein etsiä parhaimmat aurigossa makoilevat paketit makoilualustoiksi. Minua naurattaa, turkkilaiset jatkavat matkaansa töihin.

Sinänsä kaupassa käynti on helppoa, joka korttelissa on minimarketti ja muutaman sadan metrin päässä jo useampia keskisuuria marketteja ja erikoisliikkeitä, isommat automarketit järjestävät maksuttomia bussikuljetuksia markettikomplekseihin ja takaisin pitkin päivää. Kansan liikuttelu siis onnistuu kaupan oville ja kotiin huomattavasti helpommin kun tavaroiden paikalleen asettelu pahvilaatikoista.

16 kommenttia:

  1. Heh..sorry, laittoi hymyilyttämään kun muistan syksyllä kun koko työpäivän haaveilin leipomisesta eikä kaupassa ollut toistamiseen hiivaa ei tuoreena eikä kuivana niin tuli avauduttua myymäläpäällikölle,,Suomessa vastaavaa pulmaa kun ei oikeastaan voi tulla vastaan hiivaa on oltava AINA kaupan hyllyllä..välillä oikein puistattaa kuinka sitä itsekin on niin Turkkilaistunut että mielipide tulee helpommin esille kun ikinä Suomessa asuessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ikina Suomessa hermostuisi niin nopeasti kuin taalla, toisaalta se on joissain tilanteissa ihan hyva silla joskus asiat vaan eivat etene ilman pienta mielenilmaisua.

      Poista
  2. Muistan turkinmatkoilta tämän ilmiön, tuntuu että aina kun siellä menee kauppaan, on jollain käytävällä iso laatikkovuori. Minusta se on ollut hauskaa, iloitsen aina kun näen jotain "näin ei ikinä voisi käydä suomessa koska byrokratia ja pikkutarkkuus" -tyylistä rentoutta mutta en olekaan joutunut kokemaan samaa ilmiötä arjessani. Voin kuvitella ettei se silloin ole erityisen mukavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ei arsyttanyt asia oikeasteen ennenkuin aloin liikkua rattaiden kanssa, nama on juuri asioita joiden kanssa turkkilainen on ihan sinut ja minusta ei taida tulla ihan sinut koskaan, no ehka asia taas hautautuu unohduksiin kun rattaat ovat historiaa.

      Poista
  3. Kaikki hyllyjentäyttämiset ja käytävien siivoukset tehdään päiväsaikaan asiakkaiden ollessa paikalla, en tiedä miksei voida tehdä aamuisin kauppojen ollessa vielä kiinni jolloin ei oltaisi asiakkaiden tiellä? Varsinkin isommissa marketeissa jotka muutenkin avautuvat niinkin myöhään kuin yhdeksältä. Suomessahan kauppojen siivous tapahtuu aikaisin aamulla tai illalla aukioloajan jälkeen. Täällä ei ilmeisesti pidetä tätä ongelmana joten tuskinpa tilanne tulee tuosta muuttumaan. Jos täytyy ostaa jotain päivällä tytön kanssa niin en ota rattaita mukaan, tyttö on sylissä ja välillä kävelee itse. Mielestäni paljon helpompaa kuin rattaiden raahaaminen ja niiden ahtaminen kauppojen kapeista käytävistä. Jotkut kaupat täällä ovat kyllä todella ahtaita.

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen miettinyt enka keksi selitykseksi muuta kuin hierarkian, siivoojaa ei lasketa kauppaan ilman valvontaa ja siivoojaahan ei pienemmilla ketjuilla ole erikseen vaan työntekijat hoitavat siivouksen työaikanaan, myymalapaallikkö tai joku muu vastuuhenkilö saa avata ja sulkea ovat ja hanen on oltava aina paikalla ettei hiiret hypi pöydille. Suomessa siivous on varmasti ihan pienemmissakin kaupoissa ulkoistettu, taalla ei juuri muilla kun suurilla ketjuilla. Ma kayn useimmiten kaupassa paivalla ja tytön kanssa, rattaat otan mukaan mielellani, koska niissa on loistava tavaratila, mulla menee ehka kauppojen esteita enemmin hermot jos pitaa kantaa kauppakassia ja yrittaa saada neiti kavelemaan samaan aikaan ilman yleista kaaosta ja torveilua :D

      Poista
  4. Mulla meinaa mennä hermot saman asian kanssa, siis ihan täällä Suomessa. Käyn kahdessa vierekkäisessä kaupassa, Prismassa ja Cittarissa, ja Cittarissa on kyllä joku logistinen ongelma, kun siellä liha- ja leipälaatikot lojuvat käytävillä tientukkeena keskellä päivää. Ja samalla hyllyt huutavat tyhjyyttään, kun se tavara on (ehkä) niissä laatikoissa odottamassa hyllyihin pääsyä. Ihan ihme touhua. Muutenkin ihmettelen sitä, että kuinka myöhään leipä oikein tulee kauppaan - joskus puolenpäivän aikoihin! Prismassa tavara on hyllyllä jo heti aamusta, joten parempi suunnistaa sinne, jos ei halua menettää hermojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas, musta Suomessa tallaiset jutut on jotenkin muka hoidettu niin huomaamattomasti aina? En nyt muista onko taalla olemassa missaan sellaista kylmavarastoa joka on suoraan maitotuotteiden takana ja hyllyja taytetaan sielta takaa suoraan, kasittamattöman katevaa! :D Leipaa taalla kylla saa aina tuoreena mutta muuten tuo pahvilaatikkorumba pistaa toisinaan vahan hermostuttamaan....

      Poista
  5. On minullakin monesti mennyt hermot täällä kaikenlaisten asioden kanssa,mutta se unohtuu pian;D Käyn yleensä lähiseudun jättimarketissa ,ja onneksi siellä en ole pahemmin törmännyt tuollaiseen ongelmaan,voipa olla että koska avaavat jo aamulla klo 6 että hoitavat ne laatikot pois tieltä aikaisin aamulla;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nain on ja jos saa viela hieman purkaannuttua niin unohtuu viela nopeammin :D Jattimarketeissa ei taallakaan ole yleensa tallaista ongelmaa, naissa keskustan pienissa ja keskisuurissa marketeissa aika usein taas....

      Poista
  6. Olen kilahtanut kerran jos en useammankin, jos jotain normituotetta ei löydy hyllysta. Tai jos löydat jonkun hyvan tuotteen voit olla varma, ettei sita seuraavalla viikolla olekaan :) Tuo laatikoitten rojuminen kaytavilla on hyvin tuttu naky nykyaan marketeissa. Voin uskoa, etta ottaa paahan kun on rattaiden kanssa liikenteessa, kun ei meinaa yksinaankaan sopia kulkemaan. Tuntuu monesti aina silta, etta asiakkaat ovat hairitsemassa kaupan meininkia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkissa kilahtelu alkaa olemaan jo ihan arkea, tuo on ihan totta etta toisinaan tosiaan tuntuu etta asiakkaat ovat siella vaan tiella, toinen juttu on sitten nama jotkut kauppiaat jotka eivat tunnu haluavan myyda tuotteitaan, eivat jaksa kiinnostua sen vertaa etta tulisivat hyllyn edessa ihmettelijalta kysymaan haluaako tama jotain tai sitten palvelun/tuotteen saaminen tuntuu niin vaikealta etta ihmetyttaa miksi pulju on edes auki, teen juontia ja kommunikointia varten ehka ? :D

      Poista
  7. Mussa ilmeisesti asuu pieni turkkilainen, koska vaikka en ole asunut Turkissa, kilahtelu onnistuu kyllä Suomessa :D Vastaavassa tilanteessa missä tahansa maailman kolkassa, olisin ollut niin raivona, että olisin mielipiteeni ilmaissut kovaäänisesti ja boikotoinut kauppaa ainakin kuukauden ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee no sulta onnistuu sitten tanne sopeutuminen helposti :) Olen huomannnut boikotoinnin aika turhaksi, varsinkin taalla, ihmisilla on tapana ilmoittaa mielipiteensa aika herkasti mutta asiat unohdetaan myös nopeasti, ketaan ei tunnu liikuttavan pienet boikotit, seuraavalla vkolla on taas pahvilaatikot kaytavilla...

      Poista
  8. Juuri niin turkkilaisen leppoisan kuuloista, kaikki ei ole aina niin justiinsa. Itse en ole kilahteluun vielä oppinut, ujo suomalainen nostaa päätään aina kun jokin rupeaa ärsyttämään yli siedettävien rajojen. No, ehkä minäkin vielä joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole niin justiinsa ja yleensa olen ihan sinut asian kanssa, minahan myöhastelen ja olen muutenkin sellainen ei niin justiinsa- tyyppi mutta valilla palaa hihat :)

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!