Terveellistä ruokaa Turkissa?
Vein keskiviikkona kaupunkiin äskettäin muuttaneen rouvan markkinoillemme. Värit, runsaus, uudet ja ihmeelliset oksat ja heinät sekä jättimäiset kaalit ja retiisit saivat tulokkaan mykistymään siinä määrin että ostosten teko unohtui. Ensi viikolla mennään kuulemma tyhjentämään koko tori. Ovatko hedelmät ja vihannekset lähituotantoa, mikä painoarvo on markkinakojun pahvikyltillä, jossa lukee hormoonivapaa, onko ruoka terveellistä Turkissa?
Aika ajoittain uutisoidaan ministeriön pistokokeissa löytyneistä tuottajista, jotka eivät läpäise valvontaa, viimeeksi haaviin jäi maidontuottajia. Kojuissa, markkinoilla, katujen varsilla ja lukemattomissa kuppiloissa myytävien elintarvikkeiden valvonta on kuitenkin lähes mahdotonta, mistä on kotoisin mummelin myymä juusto kadun kulmassa, mummeli tuskin tietää mitä pastörointi tarkoittaa. Suomessa elintarvikevalvonta on tehokasta, Turkissa se tuntuu olevan enemminkin pistokokeiden varassa. Kansalaiset ovat pakostakin epäileväisiä, suosivat luottomyyjiä ja tunnetuimpia merkkejä. Monet turkkilaiset ovat fanaattisia ruoka-asioissa, mikä on ihan ymmärrettävää paikallisessa elintarvikeviidakossa, ei valmistuotteita, ikinä. Jogurtti tehdään itse, keksit ja leivonnaiset myös.
Lähikaupan myyjä päivitteli punaisen ihottuman peitossa olevia käsiään, pesuaineistako? Ehei, vaan hedelmien käsittelystä.Viime vuonna valtion maitoprojekti kouluissa sai ikävän lopun, ympäri Turkkia lapsia joutui sairaalahoitoon maidon takia. Vesijohtovedessä saattaa olla raskasmetalleja ja geenimuunneltuja elintarvikkeita arvioidaan olevan markkinoilla noin 800 tuotetta. Nyt talviaikaan tv:ssä varoitellaan täytetyistä simpukoista, joita kaupitellaan joka puolella.
Orgaaniset tuotteet on selvästi kohdennettu varakkaalle väestölle, marketeissa ne on aseteltu viehkoihin pussukoihin ja hylly on kaunis ja kutsuva. Miehen mukaan koko homma on täyttä hölönpölyä, hän kuuluu siihen osaan turkkilaisia jotka kävelevät aamutuimaan mieluummin pari kilometriä Mehmet sedän munakauppaan hakemaan Foçan kylän munia kuin ostavat tavismunia lähikaupasta ( täyttä sheissea) tai orgaanisia Migroksesta ( huijausta). Oletko istunut aamiaispöydässä turkkilaisten kulinaristien kanssa? Siellä väitellään mistä kylästä tulevat parhaimmat munat, unohtamatta tomaatteja, niistä riittää aina tarinaa, puhumattakaan oliiveista ja juustoista. Osa ruuan terveydellisistä vaikutuksista on niin päätä huimaavaa tarinaa että on parempi olla hiljaa. Kourallinen oliiveja vastaa pihviannosta. Hunajaa hunajaa, se on terveellistä jopa sokeritautiselle, oletteko kuulleet sokerin puutteesta? Jos et syö leipää, joudut lääkäriin B-vitamiinin puutoksen vuoksi, eikä leipää kannata tarjota paloittain vaan limppu per pää. Niin ja pääministerin kampanjoinnille terveellisemmän täysjyväleivän puolesta appiukko sanoo yksinkertaisesti että se on pahaa, antakaa pullalimppu. Keskustelu on päättynyt.
Isoimmissa kaupungeissa on orgaaniset markkinat, suurimmissa marketeissa orgaanisten tuotteiden hyllyt tai halutessaan voi tilata netin kautta kotiin valmiita luomukoreja. Orgaanisilla markkinoilla on tiukasti kontrolloitu, kuka siellä saa myydä. Viimeeksi kun ostin parsakaalin sieltä, oli se niin orgaanista vilissen pieniä ötököitä, jotka eivät kuolleet kuumassa vedessäkään, kerta orgaanista broileria riitti ja palasimme tuttuun kyläkanaan. Tavallisilta markkinoilta ostetut pikkutomaatit maistuivat ihanan makeilta ja mustalaismummon myymät yrtit näyttävät tarpeeksi autenttisilta makuuni. Ja niitä vaarallisia simpukoita rakastan, joten tässä asiassa elän vaarallisesti ja syön riskillä.
Aika ajoittain uutisoidaan ministeriön pistokokeissa löytyneistä tuottajista, jotka eivät läpäise valvontaa, viimeeksi haaviin jäi maidontuottajia. Kojuissa, markkinoilla, katujen varsilla ja lukemattomissa kuppiloissa myytävien elintarvikkeiden valvonta on kuitenkin lähes mahdotonta, mistä on kotoisin mummelin myymä juusto kadun kulmassa, mummeli tuskin tietää mitä pastörointi tarkoittaa. Suomessa elintarvikevalvonta on tehokasta, Turkissa se tuntuu olevan enemminkin pistokokeiden varassa. Kansalaiset ovat pakostakin epäileväisiä, suosivat luottomyyjiä ja tunnetuimpia merkkejä. Monet turkkilaiset ovat fanaattisia ruoka-asioissa, mikä on ihan ymmärrettävää paikallisessa elintarvikeviidakossa, ei valmistuotteita, ikinä. Jogurtti tehdään itse, keksit ja leivonnaiset myös.
Lähikaupan myyjä päivitteli punaisen ihottuman peitossa olevia käsiään, pesuaineistako? Ehei, vaan hedelmien käsittelystä.Viime vuonna valtion maitoprojekti kouluissa sai ikävän lopun, ympäri Turkkia lapsia joutui sairaalahoitoon maidon takia. Vesijohtovedessä saattaa olla raskasmetalleja ja geenimuunneltuja elintarvikkeita arvioidaan olevan markkinoilla noin 800 tuotetta. Nyt talviaikaan tv:ssä varoitellaan täytetyistä simpukoista, joita kaupitellaan joka puolella.
Orgaaniset tuotteet on selvästi kohdennettu varakkaalle väestölle, marketeissa ne on aseteltu viehkoihin pussukoihin ja hylly on kaunis ja kutsuva. Miehen mukaan koko homma on täyttä hölönpölyä, hän kuuluu siihen osaan turkkilaisia jotka kävelevät aamutuimaan mieluummin pari kilometriä Mehmet sedän munakauppaan hakemaan Foçan kylän munia kuin ostavat tavismunia lähikaupasta ( täyttä sheissea) tai orgaanisia Migroksesta ( huijausta). Oletko istunut aamiaispöydässä turkkilaisten kulinaristien kanssa? Siellä väitellään mistä kylästä tulevat parhaimmat munat, unohtamatta tomaatteja, niistä riittää aina tarinaa, puhumattakaan oliiveista ja juustoista. Osa ruuan terveydellisistä vaikutuksista on niin päätä huimaavaa tarinaa että on parempi olla hiljaa. Kourallinen oliiveja vastaa pihviannosta. Hunajaa hunajaa, se on terveellistä jopa sokeritautiselle, oletteko kuulleet sokerin puutteesta? Jos et syö leipää, joudut lääkäriin B-vitamiinin puutoksen vuoksi, eikä leipää kannata tarjota paloittain vaan limppu per pää. Niin ja pääministerin kampanjoinnille terveellisemmän täysjyväleivän puolesta appiukko sanoo yksinkertaisesti että se on pahaa, antakaa pullalimppu. Keskustelu on päättynyt.
Isoimmissa kaupungeissa on orgaaniset markkinat, suurimmissa marketeissa orgaanisten tuotteiden hyllyt tai halutessaan voi tilata netin kautta kotiin valmiita luomukoreja. Orgaanisilla markkinoilla on tiukasti kontrolloitu, kuka siellä saa myydä. Viimeeksi kun ostin parsakaalin sieltä, oli se niin orgaanista vilissen pieniä ötököitä, jotka eivät kuolleet kuumassa vedessäkään, kerta orgaanista broileria riitti ja palasimme tuttuun kyläkanaan. Tavallisilta markkinoilta ostetut pikkutomaatit maistuivat ihanan makeilta ja mustalaismummon myymät yrtit näyttävät tarpeeksi autenttisilta makuuni. Ja niitä vaarallisia simpukoita rakastan, joten tässä asiassa elän vaarallisesti ja syön riskillä.
Muutama vinkki Turkin elintarvikeviidakkoon
- Älä osta oliiveja, juustoja tai jogurttia kadun varrella myyviltä kaupustelijoilta. Juusto ei aina ole juustoa ja pilaantuneita oliiveja värjätään maaleilla.
- Luontaistuotekaupoissa ostoksilla kannattaa olla tarkkana, laihdustusvalmisteet ja lääkkeenomaiset tuotteet saattavat olla vaarallisia.
- Monissa tuotteissa lukee natural, katkisiz (lisäaineeton) tai doğal (luonnontuote), mutta se ei usein tarkoita mitään.
- Oikeaa orgaanista tuotetta kauppaavalla on oltava asianmukaiset sertifikaatit.
- Kannattaa suosia tunnettuja merkkejä.
- Myynnissä on toisinaan jo ihan silminnähden huonoja tuotteita, nahistuneita vihanneksia ja ö-luokan perunoita.
- Hyllyissä saattaa olla myös vanhentuneita tuotteita ( erityisesti maitotuotteet!) joten tarkista aina päivämäärä.
- Geenimuunneltuja tuotteita on ainakin osa valmiskeitoista, nakeista ja makkaroista, maitojauhe, eläintenruuat, riisi, lastenruuat, limpparit ja mehut, suklaa ja lihaliemikuutiot. Ministeriön mukaan näihin tuotteisiin on tulossa merkintä mutta kuka tietää milloin...
- Tilamaito kuulostaa ihanalta mutta kylmäketju ei ole aina pitävä.
- Niiden simpukoiden ja muidenkin merenelävien kanssa pitää olla tarkkana, älä osta kalaa kadun varrelta kärrystä.
näyttää hyvältä ja freshiltä, tosin kanaraukat. Mulla tulee olemaan "vaikeeta" Kiinassa tämän asian tiimoilta...en ihan luota niiden tuotteiden puhtauteen...
VastaaPoistaMihinhan nama kanat oli matkalla....Kiinassa taitaa olla tosiaan tosiaan ongelmia elintarvikkeiden turvallisuuden kanssa aina aika ajoittain.
PoistaIhana kirjoitus. Nautin kovasti tuon kappaleen lukemisesta jossa kuvailet Turkkilaisten asenteita sopivasta paikasta ostaa ruokaa. Aivan kuin olisi astunut hetkeksi jonkin ihanan kirjan sivulle jossa perhe istuu ruokapöydän ääressä keskustellen kiivaasti samalla astioiden höyrytessä vieressä.
VastaaPoista:) No tuo kuvaus kuulostaa ihan miehen perheen touhulta, kattilat porisee ja joka aamu keskustelu alkaa kanamunista, oliiveista, tomaateista jne. :D
PoistaMinä olen aika huoleton hulivili ja pistelen suihini liiemmin kyselemättä. Meillä on ollut täällä ruoasta johtuvia ongelmia hyvin vähän. Mies sai kerran ruokamyrkytyksen, mutta sekin tuli sellaisesta vähän paremmasta ravintolasta. Tällä mittarilla mitattuna turkkilainen ruoka on minusta aika turvallista ja terveellistä.
VastaaPoistaMinakin olen aika huoleton, tytön synnyttya tosin olen ollut vahan tarkempi. Mulla ei ole koskaan ollut Turkissa ruokamyrkytysta tai en ainakaan muista mutta eniten ehka pohdituttaa tuo GDO joka ikaankuin hiipi hiljaa markkinoille, sen suurempaa numeroahan siita ei aikoinaan tehty, toisinaan mietin myös sita miten kaikki rakennusjate heitetaan ympariinsa ja mita kaikkea tuonne pohjaveteen onkaan imeytynyt.
PoistaKuulostipa tutulta, Intiasta siis.
VastaaPoistaKävin siellä kerran yhdellä luomutilalla, jonka omistaja kertoi mieluummin valitsevan sellaisia hedelmiä, jotka ovat kelvanneet ötököillekin, kuin sellaisia, joista on tapettu kaikki ötökät myrkyillä. En minä niitä myrkkyjäkään halua, mutta en kiitos niitä ötököitäkään. Että taitaisi se luomu jäädä siinä tapauksessa minulta ostamatta.
Joo ma olen valilla kaynyt luomutoreilla mutta jotenkin, varsinkin taalla, mua vahan arsyttaa tuo hifistely koko luomutouhun ymparilla. Luomubroileri oli pahaa ja juu ne ötökat vahan tökki kylla ja parsakaali sai kyytia.
PoistaOlen kuullut että varsinkin omenoiden ja perunoiden olisi hyvä olla luomua koska niihin kerääntyy myrkkyjä enemmän. Alanyassa ei taida olla erikseen luomumarkkinoita? Tosin sellaisista kylän luomumunista on vähän monenlaista kokemusta, ei ole mitään takeita mitä sisältä saattaa löytyä. Eikä kaikki luomu ole välttämättä niin hyvälaatuista.
VastaaPoistaRuoan lisäksi kiinnitän huomiota kemikaaleihin, myynnissä ei oikeastaan ole luomukosmetiikkaa tai luonnollisia pesuaineita. Tuon niitä yleensä Suomesta. Olisipa kiva jos tulisi joskus lisää hajusteettomia tai muuten myrkyttömiä tuotteita tännekin, jotkut pesuaineet ja vastaavat ovat täällä sen verran kovaa kamaa ja jotkut käyttävät niitä ihan liian isoja määriä.
Ruokamyrkytys on tullut pariinkin otteeseen ja joka kerta ulkona syömisen päätteeksi, mies ei halua syödä ulkona paitsi tietyissä hyviksi tuntemissaan paikoissa kun ei kuulemma ole mitään takeita hygieniasta. Itsekin olen nykyään entistä varovaisempi kun ei taso ja valvonta kaikkialla ole sitä mitä suomalaisittain voisi olettaa.
Viivi
Ma en tieda onko siella, Antalyassa ainakin luulisi olevan? Onko siella luomukauppaa, siis sellaista ihan oikeaa joilla on sertifikaatit? Me syödaan ihan paivittain munia ja ostetaan ne taalla tietyista paikoista mutta ei marketista kun maussa on niin valtava ero. Isommista kaupungeista saa kylla myrkyttömia pesuaineita ja siivousaineita ja turkkilaisilta nettisivuiltakin voi muuten tilata, googlaamalla organik ürünler löytyy! Migroksella on joitakin, olisiko saksalaisia, tuotteita joiden pitaisi olla suhteellisen luonnollisia.
PoistaMe ollaan onneksi saastytty ruokamyrkytyksilta, en muista etta olisin Turkissa koskaan saanut ja syön siis aika riskilla kaikkea mahdollista....
Ei mekään luomua osteta, se on niin kallistakin. Täälläkin on markkimoilla isot organik-kyltit, mutta en usko että olisivat sen kummempia kuin muutkaan tuotteet, saavat myytyä tuotteensa vähän kalliimmalla. Miehen mielestä beyaz peynir on paljon terveellisempää kuin esim. tavallinen edam ja ihmettelee kun en tajua sitä antaa lapsille joka päivä. Olen huono ostamaan oliiveja kun en voi itse niitä maistaa ja muksut saavat olla kaupassa makutuomareina. Tein yhtenä päivänä hedelmäsalaattia ja yhtäkkiä kämmeniä alkoi kutittamaan aivan kamalasti, ja oli kai appelsiinin tai kiivin kuoreen ruiskutettu myrkkyä vähän enemmänkin...
VastaaPoistaLuomu, varsinkin liha, on alyttöman hintasta. Makaan en niihin organik kyltteihin kylla luota, taytta huijausta koko touhu. Ma kylla tykkaan oliiveista mutta meillakin makutuomarina on tyttö, koska tuo on ihan oliivihullu! Meilla on ainakin anoppikin sanonut etta lapsen pitaisi syöda sita beyaz peynıria kun se on niiiin terveelllista, just....no ei se syö kun ei tykkaa, vain tietty tulum kelpaa. Joidenkin markettien sitrushedelmat on niin myrkytettyja etta olen huomannu ihan saman niita kasitellessa, kadet punottaa sen jalkeen.
PoistaNäitä ruokamarkkina postauksia lukiessa ajattelin aina, että kaikki olisi just luomua ja turvallista syötävää. Mielenkiintosta faktaa.
VastaaPoistaOsa on varmasti kasvatettu aika vahilla lannotteilla ja myrkyilla, silla monet tuotteet tulevat lahitiloilta ja todella pienilta sellaisilta mutta sitten taas osa ei, vaihtelua on todella paljon, omasta mielestani markkinatuotteet ovat kuitenkin parempia ja laadukkaampia verrattuna markettien tavaraan.
PoistaMistä olet ostanut sellaiset myrkkyhedelmät mistä puhut tossa viimeisessä vastauksessa? Olen viimeaikoina yrittänyt alkaa symään enemmän näitä rasvattomia maitotuotteita, onko niitä paljon Turkissa? En muista että olisin nähnyt niitä niin paljon siellä mutta voi toki olla etten vaan huomannut. Onko tosiaan niin että turkkilaiset ostavat kaikki hedelmät ja vihannekset aina markkinoilta? Asuin koko viime kesän elokuun Kusadasissa ja teimme aina kaikki ruokaostokset Marinan Migroksessa sillä se oli lähellä meidän kämppää ja emme kertakaan ostaneet mitään salaattia tai yrttejä sillä ne olivat aina aivan surkeessa kunnossa. Vihannes - ja hedelmämarkkinat Kusadasissa järjestetään vain kerran viikossa ja markkinapaikka oli kaukana kämpästämme joten markkinat jäi aina väliin. Tuntui aivan älytöntä että ollaan välimerellä keskellä kesää eikä tuoretta salaattia saadaan mistään! :)
VastaaPoistaAinain Sok ja Migros marketista muistan ostaneeni sellaisia appelsiineja etta kadet punnottavat, kylla rasvattomia tuotteita on Turkissa, maitoa, jogurttia ja juustoja seka levitteita, suurimmat marketit myyvat niita, en ole varma koska en ole niita itse ostanut mutta olisikohan Sek ja Pinar aiankin sellaisia merkkeja, jotka naita valmistavat. Migros Marina taitaa olla aika pieni kauppa, sellaisissa vihannestuotteet on surkeita, isommissakin usein. Luulisi etta Kuşadasissa olisi Manav eli kauppa, joka myy vihanneksia ja hedelmia? Markkinat tosiaan jarjestetaan yleensa kerran viikossa ja paikalliset ostavat kerralla viikon aikana tarvittavat hevi-tuotteet, meilla kay myös korttelissamme hevi-tuotteita myyva lava-auto joka ilta, joten sieltakin saa tuoreet tavarat.
PoistaOkei. Mä en ainakaan nähnyt mitään vihanneskauppaa :/
VastaaPoista