keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Tervettä päivää -lääkäritarinoita


Perheemme ei mielestäni sairasta jatkuvasti mutta keskimääräistä useammin käymme mielestäni lääkärissä, turkkilanen puolisoni pitää tahtia normina mutta hänen mukaan lääkäriin mennään aina kun on kuumetta ja vuosittaiset kontrollit kuuluvat asiaan, siis mitkä? Ennen Turkkiin muuttoa sisuskalujen ultraaminen, tippaan laittaminen mahataudin vuoksi tai ison verenkuvan ottaminen kontrollin vuoksi oli minulle ainakin ihan vierasta, täällä asuessa on minut on ultrattu ainakin kertaalleen päästä varpaisiin. Tämä on luulotautisen paratiisi, aikoja saa varattua helposti, tutkimuksissa ja pillereissä ei pihtailla, jokainen kiristys ja vaiva on tutkimuksen arvoinen, joten ei kun aikoja varailemaan!

Terveyskeskus
Muuton jälkeen Izmiriin edessä oli sairaalaviidakko, piti kartoittaa missä on parasta hoidatuttaa mitäkin vaivaa. Terveyskeskus löytyi läheltä ja perhelääkäriksi saimme miellyttävän Herra Erhanin, tyttö oli myyty nähtyään lääkärin leluin ja kivoin värein sisustetun huoneen, minä taas nähtyäni kauniit kukat iloisen värisissä kukkapurkeissa ikkunalaudalla, ihminen jolla on kukkapurkkeja ikkunalaudalla ei voi olla paha ihminen. Miestä sai hetken lämmitellä sillä lääkäri kannatti väärää jalkapallojoukkuetta, sen yli on päästy, kiitos hyvän hoidon. Terveyskeskus on pieni ja symppis, eikä vähiten tytön hoitajan rouva Perihanin vuoksi, pirteä punatukkainen hoitaja tuntuu olevan aina yhtä empaattinen ja keskittynyt, ihmettelen kuinka rouva muistaa jokaisen perheenjäsenet, katsoo suoraan silmiin ja puhuu  minulle hoitaessaan samalla muutamaa muuta puolikuntoista, kutsumusammatissa nähtävästi.

Kilpirauhasen kontrollini sekä hammaslääkärimme siirsimme yksityiseltä julkiselle, kaikki nuhakuumeet sun muut perusjutut olemme muutenkin hoidattaneet valtion puolella jo aiemmin. Hammaslääkärissä oli melkoinen liukuhihnatoimituksen maku, kun odottelin omaa vuoroani, kirjautui asemalla 150 potilasta noin puolen tunnin aikana. Numerot vilkkuivat valotaululla ja virkailijat naputtelivat tottuneesti koneitaan. Asemalle voi varata ajan tai saapua ilman varausta, olin varannut ajan ja pääsin täsmällisesti lääkärin penkkiin, huoneessa hoidettiin toisessa penkissä toista potilasta eikä takkiakaan tarvinnut riisua, ei siis turhaa ajan tuhlausta. Sillä aikaa kun suustani otettiin röntgen, oli lääkärini ehtinyt jo hoitaa yhden potilaan alta pois. Kiireisestä tunnelmasta huolimatta, hoito oli ihan hyvää ja kävin vielä tiskin kautta tarkistamassa että toimitus maksoi 0 liiraa. Juurihoidoista ja suuremmista operaatioista veloitetaan mutta summa on huomattavasti vähemmin kuin yksityisellä. Ihan näin helposti en muuten hammaslääkärin penkkiin päässyt, tarvittiin kaksi käyntiä, sillä ensimmäisellä tietojani ei löytynyt rekisteristä. Vihainen soitto miehelle, joka lähti paperinivaska kourassa valtion sosiaalivakuutustoimistoon, olisihan se pitänyt muistaa että oleskeluluvan uusimisen tai tietojen muokkauksen jälkeen on ulkomaalaisen aina kirjauduttava uudelleen vakuutuksen piiriin.

Hammasklinikan ulkopuolella myydään leluja, villasukkia, kirjoja ja tietenkin rinkeliä ja teetä.
Erikoislääkärissä olemme käyneet yksityisellä kahdesta syystä, se on edullista ja helppoa, valtiolla se olisi ilmaista mutta ei pussi tuollakaan ole kauheasti kärsinyt. Lääkärin vastaanoton perusmaksu on 20 tl, ultraus maksaa 20 tl ja röntgen 10 tl, veri- ja virtsakokeet kuuluvat hintaan. Gynekologin vastaanotto on hieman arvokkaampi eli 40 tl sisältäen tosin ultran, papa-kokeesta lisämaksu on 20 tl. Turkissa gynekologi ei muuten tutki rintoja vaan siitä vastaa yleislääkäri, jolta saa myös lähetteen rintojen ultraukseen tai mammografiaan. Turkissa on tavallista käydä ajoittain check-upissa, jossa tehdään perustutkimukset, klinikalla sen saa muutamalla kympillä. Tulokset saa vikkelästi, oma aikani oli aamupäivällä, kokeiden tulokset sain puolenpäivän jälkeen ja siitä vartin päästä olin taas lääkärin juttusilla. Kävelymatkan päässä olevalla Sifan yliopistolliselle asemalle on helppo mennä, maksan maksut mielelläni hyvästä palvelusta ja nopeasta toiminnasta, käytävät kiiltävät, kerroksissa soi rauhallinen hissimusiikki ja tiskien takana virkailijat hymyilevät niin leveästi että unohdan olevani sairaalassa.

Olin tänä aamuna lääkärissä, minut kutsuttiin sisään edellisen potilaan ollessa vielä huoneessa, kuuntelin siinä hänen vaihdevuosivaivansa ennenkuin oli lopullisesti minun vuoroni. Kun minun asiani oli hoidettu ja lääkäri odotteli hoitajaa hakemasta papereitani, kutsuttiin seuraava potilas jo huoneeseen, kuuntelin taas sujuvasti tällä kertaa rouvan lapsettomuushoitoasioita ja suunnitelmaa, huuleni nyki mutta kumpikaan turkkilaisrouvista ei ollut moksiskaan, toivottelivat hyvää vointia hymyssä suin lähtiessään. Lääkäriasioissa Turkissa ollaan avoimia, odotushuoneessa hoitaja kyselee kaikkien kuullen onko vieruskaverini raskaana, plastiikkakirurgi huutelee Ayse Rouvaa odotushuoneesta nenänkorjausasioissa.

Apteekkeja on paljon ja apteekkarin ammatti on tunnetusti rahalla palkittu.
Turkissa lääkäriasioissa kannattaa pitää pää kylmänä. Kannattaa selvittää milloin käyttää yksityistä ja milloin taas valtionpuolta, toisinaan  jatkohoidot tehdään samassa sairaalassa, hinnassa vain on melko suuri ero. Lääkärit saavat komissiota lääkkeistä ja erityisesti tämä näkyy yksityisellä sektorilla, antibiootteja ja kaikenlaisia flunssaa helpottavia troppeja määrätään liian helposti, tutkimuksien suhteen on sama juttu eli kannattaa harkita aina itse ovatko kaikki aiheellisia. Itse en ole syönyt puoliakaan vuosien aikana saamistani lääkkeistä, flunssa-asioissa käännyn tarvittaessa mieluummin valtion puolelle, jossa kausiflunssa on juurikin sellainen ja sitä hoidetaan särkylääkkeillä eikä antibiooteilla. Muutama vuosi sitten pyörin kovassa kuumeessa ja vatsataudissa helteisenä kesänä kotona, kuume tappaa pöpöt ja tavallista kovempi flunssa litaniat alkoivat jo kyllästyttää miestä. Lopulta annoin periksi ja olo oli lopulta aika autuas tippaan päästyäni. Aina ei tarvitse taistella kun helpotustakin on saatavilla. Ja milloin meillä olikaan seuraava lääkäriaika varattuna...?

42 kommenttia:

  1. Minä käytän lääkäriä tosi harvoin. Me ollaan itseasiassa tosi tervettä porukkaa ja nuhaan ei apua haeta, vaan hoidetaan se niistämällä. En edes muista milloin olisi ollut viimeksi asiaa lääkäriin. Vakuutusyhtiö saisi antaa meille mitalin, sillä olemme olleet hyviä asiakkaita:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mina kayn kontrolleissa ja pidan tarkasti huolta etta niissa kaydaan tarpeeksi usein, olen tainnut muutenkin kotoa oppia sen etta jos yhtaan tuntuu niin mieluummin laakariin kuin ei, taallahan se on vahan turhankin helppoa. Nuhan takia emme mekaan laakariin mene mutta kayn kylla tytön kohdalla mielellani tarkistuttamassa korvat taudin iskiessa laakarin luona, se kun on kauppamatkan varrella ja aikoja ei tarvitse varata.

      Poista
  2. Olen joutunut useammin kuin kerran Turkin lomallani sairaalaan. Viimeksi pahan migreenin takia (ja lääkkeitä ei tietenkään ollut mukana). Matkavakuutuksella kun voin vierailla melkein lääkärissä kun lääkärissä maksuusta en osaa sanoa mitään mutta palvelu on ollut todella hyvää :) ja nopeaa!

    Kerran unohdin e-pillerini kotiin ja haimme niitä apteekista lisää. Siinä apteekkari huuteli lääkkeen nimeä kovaan ääneen ja muutenkin asiasta toitotti. Muut asiakkaat eivät olleet kummkssaan mutta vähän tätä suomi-tyttöä pisti hävettämään. Varsinkin kun kyseessä oli sama apteekki jossa anoppi ja kaikki saman kadun naiset aina asioi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla yksityisyys on aika tuntematon kasite tallaisissa asioissa, apteekissa tosiaan kovaan aaneen tiedustellaan sita sun tata, toisaalta kaytantö on sama kaikille joten ei se tunnu ketaan hetkauttavan.

      Poista
  3. On kyllä täysin erilainen maailma Suomen ja jopa Englannin lääkäritoimintaan. Tuollainen hammaslääkäri karmistuttaisi minua kun muutenkin olen hamppilääkärikammoinen. Englannissa kävin kunnallisella hammaslääkärilla, koska ne samat lääkärit tarjosivat yksityiset palvelutkin. Suomessa olen käynyt nyt yksityisellä, koska sieltä kunnalliselta puolelta ne pelot alkoivat aikoinaan. Englannissa yksityisten lääkäreiden käyttö oli aika harvinaista - kunnalliselta puolelta sai yleensä aivan hyvää hoitoa. Suomessa vuoden aikana ollaan jo käyty yksityisellä lääkärillä parikin kertaa, koska terveyskeskuksesta ei näytä apua tai palvelua saavan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kavin ennen yksityisella hammaslaakarilla, eivat ole kovin kalliita taalla mutta toisaalta tuo maksuton hammashoito kylla kutkutti eika ollut yhtaan hullumpi, mutta mulla ei ole minkaanmoista laakaripelkoa, sellaisen omaavalle ei ehka ihan paras paikka. Me kaytetaan yksityista taalla osassa asioita sen takia etta se on niin halpaa ja helppoa.

      Poista
  4. Voi että, minä ottaisin kyllä tuon runsauden meidän nuukailevan palvelun sijaan! Suomessa on hirveän vaikea päästä vuositarkastukseen ilman mitään vakavaa, seuraamista vaativaa sairautta. Mutta kyllä sekin auttaisi epäileväistä, jos kuulisi että kaikki on ok ja että on ok tarkistuttaa tilansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mielta, rutiinitarkastuksessa saattaa löytya piilevia sairauksia, joiden hoito on viela helppoa siina vaiheessa oikealla ruokavaliolla ja elamantapojen muutoksella.

      Poista
  5. Ohhoh, onpa mielenkiintoista!

    Mä käyn Suomessa nykyään vain yksityisellä hammaslääkärissä ja gynekologilla. Viimeisen kerran kun kävin kunnallisella hammaslääkärillä kysy lääkäri missä olen töissä. Kun vastasin rupesi hän kertomaan yksityisluonteista asiaa yhdestä meidän kirurgista (joka sattuu vielä olemaan ystäväni sisko!). Hän myös kertoi että edellinen potilas (jonka näin) oli juuri ollut meillä leikkauksessa. Olin aika hämmentynyt kun lähdin vastaanotolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa erikoista, eikös tuollaiset asiat ole yksityisia! Minakin kavin Suomessa aikoinaan yksityisella juurikin hammaslaakarissa ja gynekologilla, taalla kayn jalkimmaisella yksityisella mutta olen miettinyt etta voisin kokeilla valtionkin puolta, ystavani on saanut sielta niin hyvaa hoitoa ja loistavan laakarin etta jospa minakin?

      Poista
  6. Hei! Mahtava blogi sinulla! Jatka samaan malliin :)

    Armoton ikävä iski Suomen herkkuja kohtaan joten päätinpä kysyä sinulta, löytyykö Turkin Ikeoista näkkileipää ja lakritsia kotiin ostettavaksi? :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Turkin Ikeassa on myynnissa nakkileipaa mutta lakritsaa kasittaakseni ei, nakkileipaa saa muuten ( wasan) ihan ruokakaupoistakin, ainakin Migros ja Carrefour myyvat, toivottavasti saat suomiherkku himot tyydytettya :)

      Poista
  7. Kuulostaa paljon paremmalta kuin Suomesta viime aikoina luulemani terveydenhoitoraportit!

    Taallakin on asiat aika hyvin. Omalaakarille paasee yleensa samana tai seuraavana paivana. Gynella kayn saannollisesti. Papa ei maksa mitaan, mammografia muutaman euron. Laakarilla kaynti myos pari euroa. Veri- ja virtsakokeet ilmasia. Labrakin on tuossa ihan vieressa, joten siella voi kayda nopsaan aamuseitsemalta ne antamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pitaisi kokeilla valtion puolta ehka myös gynessa mutta olen laiska ja kun lahin on yksityinen ja se on viela halpa niin sinne on niin helppo menna. Taallakin paasee omalle laakarille heti, ajanvarausta ei tunneta vaan sinne vaan mennaan. Taytyy sanoa etta on helppoa ja sujuvaa, onneksi siellakin!

      Poista
  8. Tuossa Anu jo antoikin tietoa miten täällä toimitaan,eli erittäin hyvin ja olen erittäin tyytyväinen täkäläiseen terveydenhuoltaan -Ja täällä vielä soitetaa perään ,ellen ole tehnyt jotain koetta,eilenkin muistutettiin että pitäisi tuoda yksi näyte kun en ole sitä tehnyt puoleentoista vuoteen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla pitavat hyvaa huolta kun soittelevat peraan! Meilla soitellaan terveyskeskuksesta tytön peraan ja viimeeksi muistutettiin minun kilpirauhaskokeista mutta periaatteessa taalla kylla pitaa itse pitaa omista asioista huolta, vaikka tarjolla on nykyisin maksuttomia tarkistuksia ( mammografia, papa..) niin osalle naisista ( erit. maaseutu) ne ovat viela ihan tuntemattomia juttuja, samoin on hammaslaakarin kanssa eli laheskaan kaikki lapset eivat kay tarpeeksi ajoissa tarkastuksissa kun kotoa ei patisteta.

      Poista
  9. Eikös Suomessa jo ollut puhetta, että potilaat pitää kutsua odotushuoneessa pelkästään vuoronumerolla (ei sukunimellä) anonymiteetin suojaamiseksi? Omien kokemusteni perusteella melkein joka puolella muualla lääkäriasioita huudellaan sinne sun tänne, juurikin niin, että puolet potilaista ainakin kuulee, mitä asiaa tällä kertaa hoidetaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tata muuten mietin kun kavin nyt laakarissa, siella on jokaisen huoneen oven ulkopuolella ns. ruutu, johon vaihtuu aina kutsuttavan potilaan nimi, eli kaikki nakevat sen siella valotaululla loistamassa :D Turkkilaiselle tallaiset anonymiteetti asiat ovat ihan kummallisia, haveliaita ollaan oman kehon suhteen ja kotiasioiden ja vedetaan verhoja ikkunan eteen mutta sairaudet ja sen sellaiset ovat yhteisia asioita.

      Poista
  10. ei ihan sovi suomalaisille, että henk.koht. asiat selvitetään muiden ollessa vieressä. täällä tarjotaan joka vaivaan antibiootteja. yksityislääkärillä käynti on meidän mittasuhteissa edullista ja lääkkeet saa mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalainen on todella tarkka yksityisyydestaan sairauksien suhteen, monestihan vakavasta sairaudestakaan ei saa puhua ikaankuin muille vaan se pitaa pitaa omana tai pienen piirin tietona. Turkissa on toisin, tallaiset asiat jaetaan aika avoimesti ja niita voivotellaan yhdessa.

      Poista
  11. Hih, kuulostaa todellakin luulotautisten paratiisilta. :-D

    Minua häiritsisi kyllä pikkuisen tuo yksityisyyden puute, siis että vaivoista puhutaan muiden potilaiden kuullen. Ei mulla kyllä mitään salattavaakaan ole, mutta jotenkin ei vain sovi mun ajatusmaailmaan. Kai se on se suomalainen tapa, että yksityisyys pitää säilyä. Täällä on jopa apteekin tiskeillä laput, että pitäkää tarpeeksi etäisyyttä tiskillä asioivaan, jotta hän saa asioida rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko oikeasti sellaiset laput? :D

      Minulle tulee hassu olo kun tallaisista asioista puhutaan niin avoimesti, nauratti ihan jumalattomasti se tilanne kun kuuntelin naiden rouvien hoidoista ja asioista mutta heistahan se oli ihan tavallista, sairaudet ovat taalla ikaankuin kaikkien yhteisia asioita.

      Poista
  12. Suomessahan on paikkoja jossa ei julkiselle pääse kuukausiin ja pitää käydä yksityisellä. Täällä on jotenkin turvallinen olo kun tietää että lääkärille pääsee nopeasti ja helposti ja pienemmätkin asiat otetaan todesta eikä vähätellä. Asumme erään sairaalan vieressä, ensiapuun pääsee tarvittaessa parissa minuutissa ja mieluiten siellä käy lääkärilläkin kun ei tarvitse lähteä kauemmas. Hyviä kokemuksia on terveydenhuollosta Turkissa.

    VastaaPoista
  13. Ylläoleva kommentti siis Viiviltä, unohtui nimi alta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin kokemukset ovat positiivisia Turkista, on hienoa kun paasee nopeasti erityisesti tytön kanssa laakariin, toinen on se, etta laakariin menoa ei tarvitse pelata tyyliin, onkohan tama nyt varmasti tarpeeksi vakavaa.

      Poista
  14. Mulla kanssa olisi jos jonkunlaista tarinaa kerrottavana,onneksi sinä osaat asioista hyvin kirjoitella:) entinen työpaikkani on täällä Turkissa sairaala:)Nykyään kyllä teen omat diagnoosini sairastaessani ja noudan vaan apteekista lääkkeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla ma sunkin tarinoita mielellani lukisin :) Onko antibiootit muuten menneet reseptille, yhdistelmasarkylaakkeet ja monet muuthan meni viime vuonna, onko tietoa? Ma kayn laakarissa jos on kunnon vaiva ja muutenkin saannöllisesti tarkastuksissa, laakarilta kun saa reseptin ja laakkeet halvemmalla, tosin osa on muutenkin niin halpoja etta aivan sama.

      Poista
  15. Mielenkiintoinen postaus! Toive: osaatko/voitko kertoa apteekeista? Valikoimat, käytännön asiat jne. Siis kaikki! T. Tuleva proviisori :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja apua, mulla ei ole tiskin takaista tietoa mutta ma voisin yrittaa raapia jotain postauksen tynkaa asian saralta samalla kun kerron noista luontaistuotekaupoista taalla? Ihan kamalan kattavaa ei meikalaisen tietovarasto ole kun tieto on vain peraisin asiakkaana olemisesta :D

      Poista
  16. Sekin riittää! Kertoisitko hyvistä ja huonoista puolista asiakkaan näkökulmasta ja lisäksi erot suomalaiseen apteekkiin verrattuna. Olen kuullut että ravintolisia ja probiootteja ei löydy pajoakaan, pitääköhän paikkansa? :D Kiitos jos viitsit asiasta kertoa ja hyvää kevättä. Tää on tosi ihana blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tama oli ihan hyva idea, kylla taalta ravintolisia löytyy mutta hinnat on vahan kalliimmat kun Euroopassa useimmiten, mutta ma laitan tan postauksen hautumaan, kiitos sinulle!

      Poista
  17. Oh miten mielenkiintoista!! Sen olen Turkissa huomannut, miten hienot ja monipuoliset apteekit heillä on ja niin monta tuotetta saa ilman reseptiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo apteekit ovat, ainakin suurimmat, todella hyvin varustettuja, siella on usein hyvia ihonhoitotuotteita myynnissa! Kiitos Sofia!

      Poista
  18. Me ollaan oltu viimeinen vuosi lääkäreiden suurkuluttajia. Lapset käyvät yksityisellä ja sinnekin pääsee ilman ajanvarausta samana päivänä. Ei maksa kuin 3 euroa ja lasten lääkkeet ilmaiseksi. Jos on vain esim. yskää on pakko hakea sair.tod. koulua varten ja silloin käydään lähimmässä terveyskeskuksessa ja lääkäri kirjoittaa lapun välillä lasta näkemättä :)
    Viimeksi melkein hermostuin kun kävin hakemassa koetuloksia yliopistollisesta sairaalasta, sillä ne olivat kaikkien nähtävissä nipussa tiskin ulkopuolella, ja yksi potilaista piti koko nippua kädessään kun etsi omia tuloksiaan. Eli kaikki labratulokset kaikkien nähtävissä, miehen mielestä siinä ei ollut mitään ihmeellistä, ei tietenkään :) Apteekeissa tosin ovat nihkeitä antamaan kuittia jos maksaa käteisellä, ja ihan piruuttani maksan aina kortilla tai pyydän kuitin. Näitä veronkiertäjiä kun riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo muistelen etta jossain olen ollut samassa tilanteessa kun 'toimelias kansalainen' on ottanut sairaalahenkilökunnan hommat hoitoonsa ja jaellut koetuloksia..... :) Mun mies on viela kaiken lisaksi sellainen etta voisin kuvitella hanen juurikin tarttuvan tallaisen toimeen...huoh. No naita veronkiertajia tosiaan on ja yleensa ne suurimmat ja rikkaimmat.

      Poista
  19. Kirjoitat tosi hyvin! :) Olipa paljon asiaa:) Naurattaa välillä kun kirjoitat mullekin niin tuttuja juttuja, vaikka oon Italiassa.:)Ranskassahan on Euroopan paras sairausvakuutus, sitten Italia ja Englanti.Aika samanlaiselta kuulostaa siellä.Musta on tullut vaan sairaspelkoinen kun koko ajan tutkitaan jotain! Ps. Mulle olisi tullut sun kirjoituksesta 10 mun bloginkirjoitustynkää..;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Leila, ma olen niin lavea ilmaisussani etten saa mitaan tiivistettya pakinamaiseen tyyliin niinkuin sina! Taalla on ollut onni se, etta valtio tulee vastaan osissa yksityisten sairaaloiden kuluja, eli nuo yksityisten hinnat olisivat ihan toisia ellei kuulu valtion vakuutuksen tai muun vakuutuksen piiriin, samalla paine valtion puolelta helpottaa eika jonoja ole kauheasti. Ma olen kai sekaisin kun tykkaan yleensa kayda kontrolleissa....

      Poista
  20. Hei kuulkaas, mitä sillä yksityisyydellä tässä asiassa niin on väliä? Tärkeintä, että saa palvelua ja nopeasti. Meillä suomessa varmaan tuo yksityisyyden varjeleminenkin vie varoja pois hoidolta, ja tottakai se hidastaa palvelua.
    Minä olen juuri sellainen ihminen joka tykkää keskustella terveydentilasta. Olen tykännyt jo nuorena. Pitäisköhän muuttaa Turkkiin! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulehan Marjatta tanne, rupattelukavereita on tarjolla yllinkyllin mita tulee sairauksiin ja voin tunnustaa etta poden samaa vikaa :D Mina en ole niin tarkka yksityisyydestani vaan enemmin omillani taalla, ei haittaa vaikka muut kuulee sairaalajuttuni ja tulokseni, todellakin palvelu ja hoitoon paaseminen on tarkeinta.

      Poista
  21. Meillä luotto turkkilaisiin lääkäreihin on niin kova, että herra lähtee Turkkiin asti hammaslääkärin takia. Suomessa lääkärissä voi käydä vain jos pää on kainalossa tai muuten on välitön lääkärin tarve.
    Pari vuotta sitten mua potkas hevonen päähän, ja paikallinen päivystys otti asian melko kevyesti, lähetti kotiin ilman minkäänlaisia tutkimuksia. Miehellä kiehahti yli ja hän meinasi lennättää mut Turkkiin tarkastukseen. Olin kuitenkin sen verran järjissäni että kieltäydyin kauniisti ja varasin yksityiselle ajan :D mutta täytyy kyllä myöntää, että melkein toivoo, että jos jotakin on sattuakseen niin sattuisi Turkissa. Siellä ainakin saa kunnon hoitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Onhan se pitka laakarimatka mutta toisinaan saattaa paasta silti nopeammin hoitoon Turkissa.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!