Hyvä päivä

Perjantai alkoi kuten muutkin päivät usein, tyttö kampesi ylös kello 07, minä vanavedessä, mies sai vielä nukkua tultuaan iltavuorosta myöhään. Neidille aamiaiseksi kanamuna ja jogurttia, perinteiset siis, itselle kilpirauhaslääke ja suolistoa puhdistava mömmö, silmät ristissä katseltiin BBC:n lastenohjelmia, luin uutiset Suomesta ja Turkista ja selasin blogit. Muutaman tunnin päästä tyttö sai baban ylös hyppimällä tämän naaman päällä, tee hautui ja silmäilin säätä, taas kuurosateita ja ukkosta luvassa. Kummallinen kesäkuu.


Juustoja, oliiveja, kanamunaa, tomaattia, kurkkua ja biberiä leivällä napaan, teetä perään, miehen kanssa suunniteltiin milloin päästäisiin seuraavan kerran anoppilaan. Tyttö osoitteli tietsikkaa ja vaati kaapoa tai pingua. Pyykit koneeseen ja fillari pihalle, ajattelin karistaa aamun viimeiset rähmät pyörälenkillä. Ajelin pikkukatuja kohti rantaa, rantatielle ja kohti Mavişehiriä, ihana reitti, merenrantaa, kalastajien aamutouhuja, koukkaus asuinalueen kupeelta takaisin rantaan. Paluumatkalla teinit olivat vallanneet pikkulaiturit, toisilla kaljatölkit ja raskaamman sarjan musa huusi masiinasta, teiniangstia, tuli nuoruusvuodet mieleen. Rapsuttelin parit kulkukoirat ja istahdin paluumatkalla rantapenkille ihailemaan Izmiriä, tummat sadepilvet ja painostava ilma, meri liplatti melkein varpaissa ja ajattelin että onpa ihanaa asua täällä.


Pyykit koneesta ja partsille, keräsin samalla partsille tunkevan luumupuun hedelmiä, kirpeän mehukkaita. Puolen tunnin päästä satoi mutten jaksanut kerätä vaatteita pois, kuivakoot aikanaa. Tytölle lounaaksi nooan arkin eläinkuviopastaa ja eilistä etli taze fasulyeta eli leikkopapuja naudanlihalla, hyvin upposi. Pikainen imurointi, taitaa imuri vedellä muuten viimeisiään. Pesin lattiat, joilla tyttö juoksi kahdesti likaisilla jaloillla, ' monta kertaa pitää sanoa että....' Aika monta. Mies lähti fillarilla hoitamaan työjuttujaan.

Ovikello soi ja mies heilutteli pientä kirjekuorta. Postia paikallisesta kansalaisuustoimistosta! Juuri aamupalalla oli suunniteltu ensi viikolle reissua samaiseen paikkaan, missä viipyy kansalaisuuspäätös? Siinäpä se! Vihdoin käsissä päätös Turkin kansalaisuudesta, olkaa hyvä ja saapukaa paikalliseen väestörekisteriin kahden passikuvan ja päätöksen kanssa 6kk aikana noutaaksenne henkilökortin. Se on siinä, ei enää oleskeluluparuljasseja, ulkomaalaispoliisia, voin hakea töitä kuten kuka tahansa muukin, allekirjoitella papereita, ostaa, omistaa ja tehdä vaikka velkaa. Passijonossa voin valita turkin kansalainen jonon. Kaveri kysyi, että tuliko susta nyt turkkilainen? Ehei, aikaa sitten jo, niin paljon kuin on tarpeeksi, nyt minusta tuli suomalainen jolla on turkin kansalaisuus.



Tämä oli hyvä päivä ja kansalaisuuspäätös teki siitä loistavan. Vettä ripotteli,
joten suuntasimme toisen äidin ja leikkikaverin kanssa Kipaan leikkinurkkaukseen, jätskille ja kauppaan, se on muuten efeksen paikka päätin kaljahyllyllä, terveelliset ruokavaliotkin saa tänään unohtaa sillä keittiössä kohoaa pizzataikina. On päiviä ja on tälläisiä päiviä.

Kommentit

  1. Onnea kansalaisuuden johdosta Petra!
    Meillekin tuli vähän sitä sadetta aamulla,oli kiva yllätys:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael, muutama tippa tuli askenkin, on kylla erikoista mutta vesivarastot onneksi taynna!

      Poista
  2. Onnea! Olipa kiva kuulla teidän tavallisesta päivästä josta tulikin sitten juhlapäivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppu meni aika rennoissa ja mukavissa tunnelmissa, hyvaa ruokaa ja kylmaa valkoviinia soodalla, ulkona heilumista, josko sitten huomenna taas arkeen ja sen turkkilaisen henkilökortin hakuun.

      Poista
  3. Onneksi olkoon. Onnellinen se joka voi sanoa olevansa turkkilainen:)!

    VastaaPoista
  4. Vautsi!! Onneksi olkoon, hieno uutinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja oli tata uutista odotettukin, huh ja kiitos!

      Poista
  5. Onnea!:)) Ma en sole saanut haettua Italian kansalaisuutta, kun hirvittää se byrokratia, mikä sen hakemisessa on..:( Mulla on onneksi samat edut kuin Italial.ilman kansalaisuuttakin.Olipa kiva lukea sun päivästä ja touhuista.:) Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leila, en ehka olisi nain malttamattomana odotellut ja olihan tassakin tata byrokratiaa kerrakseen taas, taalla elama helpottuu aika lailla kansalaisuuden myöta, loppuu ainainen oleskelulupa ruljanssi ja maksaminen, ulkomaalaisen henkilönron ihmettely ja niin saan sen työluvan mika on tarkeinta! Ja unohtamatta aanestysoikeutta, hei hei elokuu taalta tullaan pressanvaaleihin aanestamaan!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Alkaakohan kansalaisen velvollisuudet pian painamaan :D?

      Poista
  7. Todella paljon onnea uudelle Turkin kansalaiselle! :) Helpottuu se elämä vaan kummasti kun on kansalaisuus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Merve ja totta puhut, kylla moni asia suoristuu!

      Poista
  8. hienoa, elämää helpottava asia. soitellaan joku päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ilmeisesti maisemissa? Soittele mulle pain kun mulla ei ole sun nykyista numeroa ja hei tervetuloa kotiin!!!

      Poista
  9. Voi onnea tuhannesti, minulle tuli ihan liikuttunut olo tästä postauksesta. Ihana.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Venla, olipa kiva kommentti!

      Poista
  10. Hieno juttu, onnittelut kansalaisuudesta!

    VastaaPoista
  11. Onnittelut! Kiva kansainvälinen perhe teillä!
    Pidän kovasti blogisi informatiivisesta ja positiivisesta sävystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta kivoista sanoistasi!!!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit