sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Leikkiryhmät ja hoitopaikat vertailussa

Olemme nyt muutaman viikon ajan yrittäneet etsiä tytölle sopivaa leikkiryhmää, puolipäivähoitoon tai kokopäivähoitoon emme halua häntä vielä laittaa, kun siihen ei ole tarvetta. Olisi kuitenkin kiva käydä muutaman kerran viikossa leikkimässä muiden lasten kanssa ohjatusti. Leikkiryhmä pitäisi löytyä sopivan matkan päästä mutta vaihtoehdot tuntuvat kutistuvan kokoon. Suurin osa on tarkoitettu yli 2-vuotiaille tai sitten hinta on aivan älytön. Monet ryhmät ovat hintansa vuoksi suunnattu varakkaille ja usein alle 2-vuotiaiden ryhmissä oletetaan äidin leikkivän mukana tai ainakin jäävän paikalle heille varattuun tilaan. Yksi kalleimmista on Gymboree, joka sijaitsisi melko lähellä kotiamme. Ohjelmaa on tarjolla koko päivän ja jokaisella on mahdollisuuus valita erilaisista aktiviteeteista kiinnostavin, hinta on suolainen, alkaen 60 liiraa eli noin 30 €/t. Gymboreella on toimintaa useissa eri maissa ja se on melko suosittu Turkissa varakkaan väestön keskuudessa, valittavana on pelkkiä leikkiryhmiä, taiteilua, urheilua ja omat aikansa koulunsa pian aloittaville, ryhmiin otetaan jo alle vuoden ikäisiäkin.

Paras sijaintinsa puolesta olisi English Pre-School, johon kotoamme on matkaa kävellen vartin verran. Pitkään toiminnassa ollut ja suosittu paikka on kuitenkin kallis, kokopäivähoito maksaa 1500 liiraa eli noin 750 €/kk, leikkiryhmiä järjestetään kahdesti viikossa tunnin verran joista peritään 320 liiraa eli noin 160 €, hmmmm kova hinta kahdeksan tunnin leikittämisestä.  Muutaman tunnin leikkiryhmät ovat melkein samanhintaisia kuin puolipäivähoito yksityisellä ja kalliimpia kun valtion hoitopaikkojan kokopäivähoito. Ihan meidän kulmilla ei valtion hoitopaikkoja ole tarjolla, niiden tasossa on suurta vaihtelua, joissakin on paljon lapsia ja vähän hoitajia, toisista paikoista olen taas kuullut pelkkää positiivista.

Valtion hoitopaikoissa ei tarjolla ole yhtä laajasti touhua kuten yksityisellä. Joidenkin paikkojen tarjonta saa kyllä ihmettelemään onko tarpeellista opettaa alle kouluikäisille fysiikan lakeja ja balettia, puhumattakaan englannin kielestä ja puutarhanhoidosta. Toki asiat tehdään leikin kautta mutta eikö välillä riittäisi kynä käteen ja paperi eteen. Turkissa kilpailu yhteiskunnassa on kovaa ja monet vanhemmat haluavat aloittaa lapsen valmennuksen tulevaisuutta varten jo tarhasta, vaaditaan tuloksia ja kehitystä, vertaillaan yksityiskoulujen tarjontaa jo ennen lapsen syntymää ja välillä tuntuu ettei riitä jos lapsi vaan ihan tavallisesti leikkii, joskus riehuu ja rimpuileekin.


Turkkilaisilla on erilainen lähestymistapa asiaan kun suomalaisilla, Suomessa lapset ovat samanarvoisessa asemassa tarhaan tai kouluun mennessään, täällä rikkaat eivät halua lapsiaan samaan paikkaan jossa köyhät ovat, samoin uskonnollisen vakaumuksen omaavat haluavat lapsensa sitä tukevaan hoitopaikkaan, joita tarjoavat eniten yksityisen Gülen-liikkeen rahoittamat paikat. Yksityisissä hoitopaikoissa ja kouluissa tuetaan myös nopeammin kehittyvien ja älykkäiden lasten kehitystä, tukiopetusta ei ole saatavilla samoin kun Suomessa, paitsi osassa yksityisiä kouluja, vaan siitä maksetaan lisäkorvausta opettajille ellei sitten oteta lisätunteja suosituista preppauskouluista joita tuntuu olevan todella paljon. Ankarassa huippukouluna pidetään TED kolejia, johon politiikan ja kaupan alalla nimeä niittäneet mielellään laittavat lapsensa, kaupungin kallein hinta mutta hyvä meriitti tulevaisuutta ajatellen.

TED ANKARA KOLEJİ VAKFI ÖZEL OKULLARI
2012-2013 EĞİTİM VE ÖĞRETİM YILI ÖĞRENCİ ÜCRETLERİ DUYURUSU

Okullar
Sınıflar
Açıklama
Yıllık Tutarı
(KDV Dahil)

Tarha
5 ve 6 Yaş Gurubu
5-6 vuotiaat
Anne ve/veya Babası Mezunumuz Olmayan Velilerimiz
42.000 TL
n. 20 000€
Tarha
5 ve 6 Yaş Gurubu
Anne ve/veya Babası Mezunumuz Olan Velilerimiz
21.000 TL
n.10 000€

Alakoulu
1,2,3,4 ve 5'inci Sınıflar
1-5 luokkalaiset
14.000 TL
n 7000€
Keskikoulu
6,7 ve 8'inci Sınıflar
6-8 luokkalaiset
16.500 TL
n.8000€

Lukio
Hazırlık ve 9,10,11 ve 12'inci Sınıflar
9-12 luokkalaiset
16.500 T
n. 8000€

Yläpuolella olevasta taulukosta selviävät hinnat, hinta on vuoden lukukausimaksut ja tarhan yläsarakkeessa oleva on perheille, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole valmistunut koulusta ja alempi niille joiden perheenjäsenistä jompikumpi on käynyt TED kolejin.

Monissa yksityisissä kouluissa on oma hoitopaikkansa, johon otetaan lapsia yleensä alkaen kolmevuotiaista, joihinkin pienempiäkin. Tarkoitus on toki saada lapset jatkamaan samassa yksityisessä koulussa kaikki asteet loppuun asti. Kotimme lähellä sijaitseva Büyük Kolej on juuri tälläinen opinahjo, hinnat pyörivät 10 000 liiran paikkeilla riippuen luokista. Opettajina on kielten osalta natiiveja ja englannin lisäksi on mahdollista opiskella ainakin espanjaa ja saksaa, toimintaa on tarjolla uinnista tiedelaboratorion käyttöön. Yksityisillä kouluilla on monesti atatürkin oppien mukaisia johtolauseita ja periaatteita, sivustoilla esitellään koulun oppilaiden tai opettajien saavutuksia erilaisissa kilpailuissa ja kerrotaan seikkaperäisesti viikon ohjelma ja ruokalistat.


Mieheni kävi tytön kanssa tutustumassa viime viikolla Minik Kalpler hoitopaikkaan, jossa on ryhmiä 0-5 vuotiaille ja erikseen iltapäiväkerho koulun aloittaneille, paikka oli tosi symppis mutta leikkiryhmiä ei järjestetä. Tällä hetkellä pohditaan puolipäivähoito mahdollisuutta viikon muutamana päivänä. Tämän hoitopaikan kokopäivähinta on 900 liiraa eli noin 450 €/kk, puolipäiväinen reilu puolet siitä. Aktiviteeteista ei ole pulaa täälläkään mutta jossain järjen rajoissa pysytään, on piirustusta ja keraamisia töitä, näyttelemistä, musiikkia, shakkia, englantia sekä retkiä erilaisiin kohteisiin.

Lukuisien yksityisten ja valtion hoitopaikkojen seasta on mahdollisuus valita myös Montessori periaatteinen hoitopaikka Binbir çiçek tai Reggio Emilia menetelmällä ohjaava tarha. Turkissa valtio ei tarjoa muskareita tai kerhotoimintaa sen sijaan useissa ostoskeskuksissa on ohjattuja leikkitunteja ja erilaisia vaihtuvia teemaviikonloppuja, myös muutamat museot järjestävät ajoittain ohjattua toimintaa lapsille. Ostareissa isommat lapset voi jättää kiertelyn ajaksi puuhatätien hoivaan, pienemmät leikkivät vanhempien valvonnassa, seuraavat teatteriesityksiä ja pääsevät erilaisten härvelien kuten junien tai leppäkerttujen kyytiin.


Jos sopiva ja sopivan hintainen leikkiryhmä tai muutaman päivän puolipäivähoitopaikka löytyy tytölle niin sinne sitten mutta ellei, jatkamme siihen asti kun tyttö on ainakin kaksi vuotias tutustumalla muihin lapsiin ostareiden leikkitunneissa ja puistoissa. Valtion hoitopaikka ei ole millään lailla pois suljettu vaihtoehto jos hyvältä vaikuttava paikka tulee vastaan, täyden viikon hoito ei vielä kuitenkaan ole meille ajankohtainen joten sitä mietitään myöhemmin. Valtion hoitopaikoissa, jotka kuuluvat opetusministeriön alaisuuteen, hinnat vaihtelevat usein 250-400 liiran eli noin 125-200 € välillä. Nettisivuja heillä on tosi huonosti tai eivät toimi kunnolla, hyvässä maineessa oleviin valtion hoitopaikkoihin on jonoa ja monet vanhemmat kiertävätkin monta paikkaa läpi ennenkuin tekevät päätöksen mihin haluavat lapsensa laittaa. Osalla valtion instituutioista on omia tarhoja, joihin on etuoikeus siellä työskentelevillä vanhemmilla. Monet tarhat ovat avoinna ilta seitsemään asti, sillä tunnetusti turkkilaisten työpäivät tuppaavat venymään.

Suomessa löytyy paljon tietoa internetin kautta vähän kaikesta, on keskusteluja ja hyvät nettisivut, sen sijaan Turkissa kansa ei oikein luota nettisivustojen tietoihin joten tarhojen hinnat, aukioloajat ja palvelut on käytävä selvittämässä kaikki paikan päällä, viidakkorumpu on paras väline tuttavapiirissä sanan levitykseen sillä aina joku tuntee äidin jonka lapsi on jossakin lähitarhassa tai jostakin löytyy tutun tuttu jolla on päiväkoti. Me siis jatkamme katselua ja kuulostelua kunnes löydämme juuri tytölle sopivan paikan.


16 kommenttia:

  1. Heissan! Laitoin sinulle edelliseen postaukseen kommenttia.

    Tämäkin mielenkiintoinen uusi postaus! Rakastan niin tätä sun blogia! Voin elää blogisi kautta turkkilaista elämää ja oikein mukautua elämääsi siellä :)

    On kyllä kovin kalliita hintoja noissa leikkipaikoissa. Mitä jos vaan järjestäisit itse äiti-lapsi ryhmät teidän lähiseudulle ja menisitte lasten kanssa puistoon tai jonkun kotiin leikkimään?

    Se on kyllä tärkeää, että lapsi tarvitsee kavereidenkin seuraa. Järjestätkö tyttärellesi paljon kotona toimintaa esim. palapelejä, piirtämistä.. jne?

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Kiva kun tykkaat, se on aina kiva kuulla etta joku jaksaa naita juttuja lueskellakin :) Kalliita on hinnat emmeka aio talla hetkella laittaa mihinkaan naista ellei sitten löydy jotain hyvaa diilia ja kivaa paikkaa joko muutamaksi aamupaivaksi tai pariksi tunniksi viikossa. Kaymme paivittain puistossa ja siella on kylla leikkikavereita, omassa tuttavapiirissa lapset ovat jo vahan isompia kun me olemma kai takalaisittain vanhoina tehneet lapsen :) Kotona meilla on palapelit, muovailuvahat, kirjat ja piirustulehtiöt kaytössa mutta olisi kiva totuttaa tyttöa ilman meita olemiseen hiljalleen muiden seurassa ja toimimaan ryhmassa, samalla minakin saisin muutaman tunnin vapaata aamupaivalla. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  3. Unohdin näköjään laittaa nimeni tuohon edelliseen postaukseen eli Frida täällä yhä kirjoittelee! =)

    Kiitos vastauksesta edelliseen postaukseen!

    Mutta tosiaan vähän kyllä kauhistuttaa nuo leikkipaikkojen hinnat.. Minulla on lastentarhanopettajan koulutus ja sain juuri inspiksen, että sitten jos asun joskus mieheni kanssa Turkissa niin tulen kyllä järjestämään jotain toimintaa lapsiperheille! Ihan vaan ilmaiseksi pyydän kaverit kasaan lapsineen, tarjoan naposteltavaa ja keksin lapsille erilaisia kasvua- ja kehitystä tukevia viriketuokioita. En tiedä miten hyvin turkkilaiset lähtevät tämmöseen sitten mukaan, kun ei ole kuitenkaan ihan "kunnon" leikkipaikasta kyse. Mutta ainahan voi yrittää! ;)

    Frida

    VastaaPoista
  4. Frida: Sinun kannattaa varmasti siina tapauksessa katsella yksityisten koulujen työpaikkatarjontaa, lapset eivat taalta kesken lopu joten lastentarhanopettajille löytyy varmasti töita. Turkkilaisethan kyllä kyläilevät paljon ja monet äidit viettävät sukulaisten ja tuttujen kanssa paljon aikaa, varakkaammat sitten taas haluavat nimenomaan hyviin hoitopaikkoihin kehittymään. Joskus ongelmana on myös se että joissakin asioissa ajatuksemme kasvatuksesta ja suojelusta lasten kohdalla eroavat aikalailla, turkkilaiset ovat mielestäni ihan ylihuolehtivaisia monesti ja haasteita annetaan tosi vähän, toisaalta moderneissa piireissä ollaan todella kiinnostuneita kaikesta mikä tulee Euroopasta, vaatteita ja kasvatusmetodeista jne. Kiitos kommenteista!

    VastaaPoista
  5. Kiitos paljon tuosta työpaikka vinkistä! Tuli kyllä ihan tarpeen! :)

    Minua juuri kiinnostaisikin työskennellä jossakin päiväkodissa tai leikkikoulussa. Ainoa este on vaan se turkin kieli, mutta englannilla pärjäisin ihan suht hyvin. Kuulema turkissakin on joissain kaupungeissa näitä englannin kielisiä paikkoja. Mutta katselen noita yksityisiä kouluja ja leikkipaikkoja sitten kun on ajankohtaisempaa ja olen Turkissa. Nyt vielä suomessa koulu kesken, mutta onneksi opinnot aikalailla paketissa :)

    Aurinkoista päivää sinulle ja perheellesi!

    Frida

    VastaaPoista
  6. Frida: Suurimmissa kaupungeissa on juuri tallaisia kouluja, joihin otetaan hyvin englantia osaavia, työluvan saanti on tietty vahan ongelmallista muta jos olet naimisissa/menossa naimisiin turkkilaisen kanssa, voi kansalaisuutta hakea 3 avioliittovuoden jalkeen ja tallöin työlupa ongelmat voi sivuuttaa. Alanyassahan on jo aika iso suomihteisö ja ainakin jonkinlaista kerhotoimintaa on tarjolla. Sinulle myös aurinkoista paivaa!

    VastaaPoista
  7. Olemme menneet vasta tammikuussa kihloihin ja Turkkiin tulemme kesällä, viimeistään ensi syksynä. En siis usko että olemme menossa vielä vähään aikaan naimisiin. Kolme vuotta on aika pitkä aika odottaa, toivottavasti saisi silti töitä ilman työlupia.

    En osaa sanoa vielä mihin kaupunkiin muuttaisimme. Alunperin ollaan sovittu, että asutaan Suomen talvi ja syksyaika Turkissa ja kesät Suomessa. Eli oltaisiin kuitenkin suurin osa vuodesta Turkissa. Istanbul kiehtoisi omalla tavallaan, mutta voi olla että muutetaan kokonaan toiselle puolelle Turkkia eli vähän niinkuin sinne kurdien alueelle. Mieheni ei kuulu turkin kurdeihin, vaan jostain syystä hänen perheensä asuu kuitenkin sillä puolella Turkkia.

    Yksi mikä on myös kiven alla on Turkin kielen opettelu suomessa. Hyvin harvoissa paikoissa on mahdollisuus sitä opiskella. Lähden kyllä mielelläni opiskelemaan, jos sellainen mahdollisuus eteen tulee niin osaan sanoa sitten turkiksi muutakin kuin hei! :)

    VastaaPoista
  8. Hei, Karoliina on kirjoittanut hyvan postauksen työskentelysta Turkissa: http://karoliinalta2.blogspot.com/2013/02/toihin-turkkiin.html

    VastaaPoista
  9. Ihan hirveät hinnat kouluissa ja tarhoissa! Kuka tollasia summia tienaa?
    Me maksetaan noin tonni kruunuissa pikkupimun tarhasta kuukaudessa.
    Koulut ovatkin ilmasia.Paremman maineen kouluissa on jonosysteemi,joihin täytyy melkeen jo lapsen synnyttyä laittaa jonoon.
    Mulla on lapset kunnan koulussa.Näissä tavallisissa kunnan kouluissakin on isoja eroja.Me asumme alueella jossa asuu paljon ulkomaalaisia.Kun vanhin tyttöni alko koulun tässä lähellä, luokalla ei ollut ainoattakaan ruotsalaista oppilasta.Tyttöni ruotsin kieli on aina ollut hyvä,joten en ensin ajatellut sen olevan haitallista.Vasta kun pikkuveli alko koulun ja hän alko puhumaan ruotsia kummallisella murteella ja samalla huomasin että tyttö ei saanut tarpeeksi stimulointia koulussa.
    Onneksi saa vaihtaa koulun, nyt lapseni käy koulussa jossa on sekotus ruotsalaisia ja ulkomaalaisia lapsia.

    / Camilla

    VastaaPoista
  10. Camilla: Turkissa on niin kovat elintasoerot joten varakkaat on tosi varakkaita eika nuo summat tunnu missaan laakareilla, asianajajilla, menestyvilla yrittajilla jne. vaikka aika hulluiltahan ne todellakin tuntuu. Toisaalta valtion koulut ovat toki ilmaisia eivatka niiden paivakotimaksutkaan kalliita, kotia saa hoitajan alkaen 500 liiraa/kk, tannehan suunnitellaan systeemia jonka jalkeen valtion tarhoja lisataan ja ne tulevat ilmaisiksi perheille joiden aidit kayvat töissa. Tuo kielijuttu onkin tarkea huomio, hyva etta löytyi toinen ryhma.

    VastaaPoista
  11. Jotenkin sääli,että pelkkä askartelu, laulaminen ja leikkiminen ei riitä. Ihan pienten lastenkin odotetaan jo "suorittavan" vaikka mitä.
    Toivottavasti te löydätte sopivan hoitopaikan, joka ei räjäytä pankkia.

    VastaaPoista
  12. Vihreatniityt: Mitä olen jutellut paikallisten turkkilaisten nuorten kanssa, niin siellä ei ole elämä todellakaan helppoa ja asiat itsestäänselviä. Ainakin näiden nuorten mielestä.. Pitää nähdä tosissaan vaivaa ja tehdä töitä sen eteen, jos Turkissa mielii kunnon ammattiin ja haluaa menestyä. Ehkä tämän vuoksi jo päiväkodeissa alkaen aletaan painostamaan lapsia ja vaatimaan enemmän. Tiedä sitten..

    VastaaPoista
  13. On se ero kyllä kun yö ja päivä ,kun sieltä Ankaran ulkopuolella olevalta kylältä tullaan Ankaraan.Monet ihmiset ovat paljon moderninpia mitä Euroopassa.Kauniita ihmisiä ja hienoja autoja.
    Kun taas jotkut asuvat teltoissa pelloilla, tai savi majoissa.

    VastaaPoista
  14. Vihreat Niityt: Niinpa, kilpailu on kovaa ja jokainen haluaisi oman lapsensa olevan erikoinen ja ihmeellinen joka menestyy. Kuten anonyymi kirjoitti, Turkissa joutuu nakemaan vaivaa paastakseen hyvaan ammattiin, toisaalta yksityisyrittaminen ei vaadi valtavia paaomia etai paperisotaa, jokainen on taalla oman onnensa seppa. Pitaa muistaa etta naissa yksityisissa paivakodeissa jo hintojenkin takia kay vain osa turkkilaisista, suurin osa on edelleen isovanhempien tai aitien kotihoidossa kouluun menoon asti. Koko paivahoito systeemi tulee muuttumaan jos ilmainen paivahoito 0-5 vuotiaille menee lapi.

    VastaaPoista
  15. Camilla: Juuri nain, tassa keskustassakin on viela muutama slummialue mutta purkutuomion alla jo, elintasoerot ovat sen verran suuria etta nama ihmiset asuvat ihan eri maailmoissa. Monelle on yllatys kuinka moderni ja menestyva on se lansimaalainen osa Turkkia ja kuinka kaukana siita taas osa maaseutua ja vuoristoalueet.

    VastaaPoista
  16. Hei, nyt vasta löysin blogisi ja sain paljon tietoutta kaikesta mitä olen pohtinut ja miettinyt pääni puhki. :D Asun Suomessa turkkilaisen miehen kanssa ja meillä on 8 kk ikäinen tytär. Pidän blogia siitä millaista on asua turkkilaisen kanssa Suomessa, koska turkkilaisesta kulttuurista minulla ei ole minkäänlaista käsitystä ja nyt on tullut mukaan meidän elämään pieni lapsi ja sitä kautta kulttuurierot alkavat näkyä enemmän:) Kiva lukea tätä sun blogia! :)

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!