lauantai 23. maaliskuuta 2013

Mitä lapsi syö Turkissa osa 2

Olen kirjoittanut lapsen totuttelusta kiinteisiin ruokiin ja paikallisista suosituksista aiemminkin. Tyttö on nyt tullut pyöreään 20kk ikään, lusikka pysyy kädessä ja sitä viedään ihan itse yleensä kohti purukalustoa, joskus ohi ja apuakin toki tarvitaan. Peikkokukkulan Miia kirjoitti äskettäin blogissaan poikansa kiinteiden aloittelusta ja paikallisista suosituksista tämän suhteen. Mekin noudatimme turkkilaisia ohjeistuksia ruokailuissa, kiinteät aloitettiin reilun 5kk iässä ja sen jälkeen eri ruoka-aineita annettiin nopeaan tahtiin, ekat pari viikkkoa hedelmä- ja vihannessoseita, sen jälkeen kanaa, punaista lihaa, kalaa, kananmunaa ja jogurttia sekä suolatonta juustoa. Poikkeuksena turkkilaisiin lapsiin, meillä ruokalistalle otettiin puuro, joka alussa oli löysää ja soseutettua.

Ruoka-aine allergioita ei ole tullut vastaan, kerran posket punoittivat uuteen totuttelun jälkeen ja kerran jouduimme lääkäriin nokkosihottuman puhjettua, koskaan ei selvinnyt mistä se johtui, mahdollisesti hunajasta tai sitten jostain ihan muusta. Tytön lääkäri kehoitti kiinteiden aloituksen jälkeen kokeilemaan kaikkea mahdollista, sen ihmeempiä porrastuksia tai rajoituksia ei puolen vuoden jälkeen enää ole. Nokkosihottuman takia allergialääkäri ei suositellut ruokavalion karsimista vaan kehoitti jatkamaan entiseen malliin, suurin osa yliherkkyyksistä jää mysteeriksi ja menee ohi.
Appelsiinimehua
Suomalaiset sukulaiset ja tutut kertoivat omista kokemuksistaan ja suosituksista siellä. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että olisi hyvä seurata asuinmaan ohjeistuksia, ellei joku asia sitten sodi jollain tasolla pahasti omaa järkeä vastaan. Siinä tapauksessa jos tulee allergioita tai muita ongelmia, on huomattavasti helpompaa hoitaa asioita kun ei ole sekoitellut itse suosituksia eri maiden kesken. Kun en ole ammattilainen, niin en voi myöskään tietää mistä syystä samaa ruoka-ainetta suositellaan toisessa maassa aiemmin kun toisessa, syynä voi olla ilmasto, lannotteiden käyttö, erilaiset maan pitoisuudet ja kausivaihtelut, eri maissa on myös erilainen geeniperimä. Turkissa lapset syövät alusta asti paljon hedelmiä ja kasviksia, joita on tarjolla edullisesti ympäri vuoden. Puuroja täällä ei syödä, jonkun verran valmisvellejä, kananmunia, jogurttia ja juustoja syödään mielestäni myös enemmin kun Suomessa. Totutellaan siis niihin ruokiin, joita vanhemmat syövät.

Tyttö siirtyi vuoden iässä samoihin ruokiin meidän kanssa. Ruokavaliomme on yhdistelmä turkkilaisia ja suomalaisia ruokia, kokkaamme myös jonkun verran aasialaista. Joka päivä keittiössä ei hääri pullantuoksuinen emäntä vaan suunnittelen aika tarkkaan miehen työvuorojen ja päiväjärjestysten mukaan ruuat. Pakkasessa on aina jotain helposti saatavilla tyttöä varten, sillä päivät kaupungilla, tuttuja tapaamassa tai puistossa saattavat venähtää. Pyrin ostamaan aina tuotteet kausien mukaan, talvella enemmin kaalia, sitrushedelmiä ja lehtivihreitä, kesällä mansikoita, tomaatteja, munakoisoa ja luumuja. Ostoskorin hinta pysyy stabiilina, maut ovat parempia eikä hormooneja ja muita myrkkyjä käytetä kauden hedelmissä niin paljon. Tuotitavaraa ostamme vähän, lihaa kohtuudella ja melko hinnakkaat prosessoidut lihatuotteet jäävät yleensä hyllyyn.

Aamupala
Tyttö syö kohtalaisen hyvin, mitään suuria inhokkeja ei ole mutta joskus huiskajaiselle ruuan ääressä istuminen on tylsää kun lelut ja touhut odottavat. Aamupala on meidän neidin juttu, se maistuu lähes aina, erityisvaatimuksena suhteellisen löysä kananmuna ja paljon kurkkua. Kaurapuuro ei nykyisin maistu muille kun miehelle. Olemme koko perhe aikamoisia aamupalafriikkejä ja se on ehdottomasti minun vastuullani, en kestä jos joku muu leikkaa kurkut 'väärin' tai asettelee juustot toisin kuin minä. Jokaisella meillä on hullutuksemme ja tämä on minun. Vapaa aamuina mies saattaa joskus tehdä aamupalaksi menemeniä tai sucuklu yumurtaa eli turkkilaista makkaraa ja kananmunia, minä herkutellessamme börekiä tai toasteja.

Kanakeittoa lounaaksi
Ruokailuaikoja olemme tytön kanssa joutuneet vaihtelemaan päikkäreiden mukaan. Nykyisin uni tulee ennen puoltapäivää eikä lounas maistu hänelle ennen sitä, joten annamme välipalaksi banaania, mandariinia tai jogurttia, ulkoillessa neiti saattaaa saada rinkelin tai pasteijan. Tytöllä on erilaisia villityskausia, edellinen oli rusinat ja rypäleet, tällä hetkellä suosikkina on banaani. Unien jälkeen onkin jo nälkä ja neidille on tarjolla lounaaksi yleensä edellisen päivän ruokaa kuten tänään kasvis-pasta-kanakeittoa ja jälkkäriksi hedelmiä. Ruokajuomana on vettä ja ruokailun jälkeen maistuu maito. Turkissa on tarjolla UHT-maitoa eli iskukuumennettua versiota, pastöroitua maitoa sekä suoraan tilalta kotiin tilattavaa maitoa. Viimeistä on kokeiltu mutta se ei meillä maistunut, joten palasimme pastöroituun maitoon. Tilamaito on ollut Suomessa kiistelty aihe mutta Turkissa hyvin moni tilaa sitä kotiinsa ja maitomies onkin päivittäinen näky tonkka-autoineen kadullamme.

Ruuan valmistaminen, sen alkuperä ja tuoreus ovat tärkeitä asioita turkkilaisille äideille. Pakkauselosteet, lannotteiden ja hormoonien käyttö sekä alkuperä jäävät monesti oman harkinnan varaan, elintarvikkeiden kontrollointi on vielä vaihtelevaa eikä kunnollisia pakkausselosteita vaadita. Lähes kaikki tarhat jakavat vanhemmille viikottaisen menun ja ruuat valmistetaan tarhan omissa keittiöissä. Tässä erään tarhan viikon ruokalista, poikkeaa jonkun verran suomalaisesta versiosta:
 
TARİH
KUŞLUK eli aamupala
ÖĞLE YEMEĞİ eli lounas
İKİNDİKAHVALTISI eli välipala
01.03.2013
Ihlamur-krem peynir-zeytin-reçel
lehmustee-tuorejuusto-oliiveja ja hilloa
Orman kebabı-şehriyepilavı-yoğurt
vihanneslihapata-nuudeliriisi ja jogurtti
Elma çayı-lokul
omenatee ja pulla
04.03.2013
Böğürtlen çayı-kaşar peynir-       Y. Zeytin-bal
marjatee-juusto-vihreitä oliiveja ja hunajaa
Etli türlü-pirinç pilavı-elma
pataruoka-pilahvi 
ja omena
Vanilyalı puding
vaniljavanukas
05.03.2013
Süt-çikolatalı ekmek
maito-suklaaleipä
Mercimek çorba-kıymalı börek-komposto
linssikeitto-jauhelihabörek ja sekametelikeitto
Kısır
bulgursalaatti
06.03.2013
Ihlamur-omlet-reçel
lehmustee-omeletti ja hillo
Kabune-Zy’lı barbunya-ayran
liharisotto-papuja ja jogurttipiimä
Revani
  turkkilainen jälkiruoka
07.03.2013
Adaçayı-krem beyaz peynir Y.Zeytin-havuç salatası
Salviatee-tuorejuustoa-oliiveja-porkkanasalaattia
Sulu köfte-soslu makarna-muz
Lihapullia kastikkeessa- pasta ja banaani
Ihlamur-pişi
lehmusteetä ja jälkiruokakeksi























Allergioista kuulee Turkissa vähän, en tunne itseasiassa ketään jolla sellainen olisi. Maaseudulla niitä onkin varmasti vähemmin kun ollaan puhtaiden ruokatuotteiden äärellä ja saadaan automaattisesti kosketus normaaliin bakteerikantaan, sen sijaan maanisesti siivotuissa kaupunkikodeissa tilanne voi olla jo toinen. Me pääsimme nopeasti tytön kanssa allergialääkärille, joka vaikutti perusteelliselta ja ammattitaitoiselta, sen sijaan olen ymmärtänyt että valtion puolella allergian takia jatkohoitoihin ja tutkimuksiin hakeutuminen voi olla pidempi prosessi, allergiakokeita ei ole tarjolla valtion sektorilla kuin Istanbulissa eikä niiden teettäminen ole halpaa yksityisellä puolella. Voi olla että moni allergia jää tiedostamatta, tietyissä tapauksissa se voi olla onni ja menee ohi siedätyksellä tai lapsen kasvaessa mutta esimerkiksi keliakian kohdalla tilanne onkin jo huolestuttavampi. Kymmenen vuotta sitten marketeissa ei myyty erikoistuotteita, nyt saatavilla on jo gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita.

Lihakauppa
Yritämme syödä tytön kanssa yhdessä aina kun mahdollista koko perheen voimin. Illallisen neiti nauttii viiden maissa ja iltapalan puoli kahdeksalta, usein neidin iltapala-aika on meidän illallisaika. Tänään suunnistimme lihakauppaan, mukaan lähti lampaanjauhelihaa ja kananmunia, kotona valmistettiin lihapullia, höyrytettiin kukkakaalia sekä porkkanaa ja tehtiin vihersalaatti. Jauhelihapullat tehtiin turkkilaisittain liottamalla muutaman päivän takaista leipäpalaa maidossa, murustettiin ja sekoitettiin jauhelihan, timjamin, basilikan, tuoreen persiljan, sipuliraasteen, sitruunapippurin, kuminan ja tomaattipyreen kera,  sekaan yksi kananmuna ja pannulle pyöreitä neidinkin suuhun sopivan kokoisia palleroita paistumaan. Lihapullat katosivat nopeasti tytön lautaselta, kukkakaali ja porkkanakin kelpasi siinä sivussa. Ennen nukkumaanmenoa iltapalaksi pyöräytetään tehosekoittimessa banaania ja jogurttia ja sivuun muutama juustoleipä sekä maitoa, niillä jos jaksaisi aamuun asti nukkua.

Illallinen valmistumassa

Saimme lunta tupaan, mies tuli yöllä töistä lumeen verhoutuneena, sateenvarjo oli kotimatkalla tempautunut kangas- ja metallikasaksi. Aamulla piha oli valkoisen vaipan alla ja tuuli ujelsi koko päivän nurkissa, kauppareissulle neiti käärittiin sadesuojan alle. Arvaamaton Ankaran kevät on täällä.

Kauppareissulla ja saaliina kaurahiutaleita

12 kommenttia:

  1. Hyvä periaate tuo, että noudattaa pääpiirteissään asuinmaan suosituksia. Kuten sanoit, niiden takana voi olla jotain, jota ei heti tulisi edes ajatelleeksi.

    Voi yök, lunta! Täällä on ollut suht aurinkoista ja lämpöä jo vähän päälle 10 'C, mutta kyllä kevät tuntuu olevan myöhässä. Ihan uskomatonta katsoa esim. viime keväänä samaan aikaan otettuja kuvia, miten kevyillä asuilla sitä kekkaloikaan. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellakin olin alussa helposti vastarannan kiiskina tytön laakarin kanssa kun asioita ei tehtykaan kuten Suomessa, aika moneen juttuun löytyi ihan jarkeva syy. Ei paljoa naurattanut kaivaa jo pakattua talvitakkia kayttöön aamulla, maanantaiksi onkin luvattu taas +17.

      Poista
  2. Terve ja reipas tytto on teilla, ihana <3
    Nam mita ruokia! :) Tuli kyl heti mieli lihapullia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoittain on saatava lihapullia, onneksi tyttö on ihan samaa mielta :)

      Poista
  3. 1.Syöttekö Turkissa possua ollenkaan?

    2.Kirjoitit, että ostatte lihaa vain kohtuudella. Miksi näin? Oletteko enemmän kasvisruokavalion puolella?

    3.Osaako tyttäresi kaivata vielä epäterveellisiä herkkuja kuten karkkeja, suklaata, sipsiä ym? Minkälaiset säännöt teillä on herkkujen suhteen?

    4.Suunnitteletko siis viikon ruoat jo etukäteen?

    5.Mikä on sellainen vakioruoka, mitä aika usein syötte?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1. Ei syöda, sita on tarjolla tosi vahan ja hinta on todella korkea.

      2. Turkissa on niin hyvia kasviksia ja tykataan myös valilla keveammista kasvisruuista, joka paiva emme siis kaipaa liharuokia, tulee myös edullisemmaksi.

      3. Ei osaa kaivata, saa joskus kaurakekseja tai muutaman lusikallisen jaatelöa, meilla ei ole kovin usein herkkuja kotona muutenkaan mutta emme ole mitaan natseja niiden suhteen. Kohtuudella niita kuten kaikkea muutakin.

      4. Mina suunnittelen, tosin niina vkoina kun mies on illat kotona tai pidemmilla vapailla, suunnitellaan yhdessa.

      5. Meilla syödaan usein linssikeittoa, lihapullia, höyrytetaan kaaleja ja kasviksia, tehdaan uunissa lohkokasviksia- ja perunoita seka tietenkin paivittain salaatteja, taytettyja munakoisoja ja pikkupaprikoita ja kasvislettuja, makaroonilaatikko, lasagne ja kotipizza ovat myös kestosuosikkeja.

      Poista
  4. Minä en nyt halua haukkua Suomea tai mitään, mutta uskon että Turkissa on ihan yleisesti ottaen paljon terveellisemmät ja järkevämmät ruokavaihtoehdot, kuin mitä Suomessa! Suomi kuitenkin tarjoaa tosi laajalta valikoimalta jos jonkinmoista hyvinkin epäterveellistä herkkua. Turkissa herkut tuntuu olevan enemmän "piilossa" ja ei ole niin laajasti saatavilla kaikkea hyvää. Onhan Turkissa tietysti vaalea leipä ja leivonnaiset, mutta niinhän on Suomessakin ja vielä enemmän vaihtoehtoja!

    Uskon että Suomessa tyttäresi alkaisi hyvin pian kasvettuaan notkua kavereidensa kanssa karkkihyllyillä ja Mc Donaldsissa. Turkissa harvemmin näkee, että nuoria parveilisi niin suuret määrät herkkuhyllyillä.

    Vieraillessani Turkissa huomasin erottuvani joukosta jo ihan siinä mielessä, kun minulla oli ylipainoa. Paikalliset ihmettelivät ja kyselivät miten on asian laita näin. Yksi tyttö oli tavannut aikaisemmin jonkun suomalaisen ja kertoi, että tälläkin oli paljon ylipainoa. Kyseli sitten minulta, että onko suomessa monilla ihmisistä ylipainoa.

    Niin tai näin, olen huomannut rauhoittuvani ruokavalion suhteen aina ulkomailla. Hampurilaismaa USA:ssakin laihduin huomaamattani lähemmäs 10 kg, vaikka en sinne todellakaan lähtenyt painoa pudottamaan! Turkissa olin 3 viikkoa ja sinä aikana söin vain kerran yhden pienen suklaapatukan, enkä siitäkään edes tykännyt. Ulkomailla ei osaa kaivata herkkuja samalla tavalla, koska tietää Fazerin sinisten olevan tuhansien kilometrien päässä, eikä pikaruokaloihinkaan tule lähdettyä samalla tavalla.

    Suosittelen että opetat tyttärellesi isompana, että mitä ihan oikeasti kuuluu hyvään ruokavalioon. Asia ei ole itsestäänselvä. Meilläkin syötiin kotona aina hyvin ja olin hoikka teini-ikään asti. Mutta kun aloitin ammattikoulun, niin kaverit vetivät päivittäin karkkikauppoihin ja McDonaldseihin. Sille tielle sitten lopulta jäin ja on ollut vaikea päästä eroon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin kertyi painoa opiskelujen aloituksen jalkeen, terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion löysin lopullisesti vasta Turkissa. Kylla se niin on etta vaurastuneissa maissa ylipainoa on huomattavasti enemmin, ensinnakin Turkissa harvalla opiskelijalla ei ole varaa notkua makkareissa, on paljon halvempaa menna lokantaan joka tarjoaa kotiruokaa tai tehda itse, taalla myös lapset asuvat pitkaan kodeissa ja niista lahdönkin jalkeen kayvat kotona syömassa jos mahdollista. Turkissa syödaan perheiden kesken yhdessa ja kotiruualla on erittain tarkea ja arvostettu asema kaikenikaisten keskuudessa, pikaruuilla ei ole samanlaista asemaa, ei ole mitenkaan makeeta notkua makkarissa. Valmisruuat ovat kalliita ja ruuat valmistetaan alusta asti itse, valmisruokien makuunhan makuaisti tottuu eika se enaa ajan mittaan nauti samalla lailla tuoreista ja alkuperaisista mauista. Toisaalta turkkilaisilla ei valttamatta aina ole niin paljon tietoa mika on oikeasti terveellinen ruokaympyra mutta kylla minunkin mielesta taalla syödaan paljon terveellisemmin kun Suomessa, missa taas lahes jokainen tietaa aika paljon terveellisesta ruokavaliosta. Meilllakin on tarkeaa etta tyttö oppii pienesta asti syömaan ihan kotiruokaa, joskus saa vahan herkutella mutta kohtuudella. Kiitos viestistasi!

      Poista
  5. Moi, haluisin tietää mielenkiinnosta että minkä ikäinen olet? :)

    Aika erikoisia ruokia tuolla päiväkodissa, tosin turkkilaisille varmasti ihan normaaleita. Jännä että pienille lapsille tarjotaan teetä. Juoko teidänkin tyttö jo teetä?

    Onko turkkilaisissa kodeissa missään muuta, kuin kaasuhellat? Olen nähnyt vain kaasuhelloja siellä... Entäs ne omituiset vessat, joissa ollaan silleen kyykyssä? Mikä kysymys, mutta varmasti ihan tarpeellinen....

    Onko teillä miten tarkkaa kotitöiden suhteen, että kumpi teistä tekee mitäkin?






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, taytan pian 36 :) Suomalaisittain voivat olla vahan outoja, juurikin tuo teen juonti ja oliivien syönti. Turkkilaisesta nakökulmasta Suomessa on outoa kerman kayttö monissa ruuissa ja se etta aikuistenkin ruokajuomana saattaa olla maito. Salvia- ja lehmusteella sanotaan olevan monia terveysvaikutuksia, ovat suosittuja Turkissa ja ne haudutetaan kuivatuista lehdista, meidan tyttö ei juo kylla teeta, eika tykkaa oliiveistakaan. Kaasuhellat ovat yleisimpia, tarjolla on myös sahkö- ja yleistymassa olevia induktioliesia, seka yhdistelmia. Meilla oli edellisessa hellassa myös sahköliedet muttei koskaan kaytetty niita, ovat niin hitaita. Meilla on molemmat vessat ihan eurooppailaistyylisia mutta monella on niin etta toinen on alaturca vessa eli kyykkyvessa, monet varsinkin vanhemmat ihmiset ovat tottuneet niihin lapsuudessaan. Nyt kun olen kotona niin mina hoidan suurimman osan kotihommista, mies tekee valilla ruokaa ja lapsenhoito on yhteista, mies hoitaa pihahommat ja auttaa kotihommissa minka ehtii.

      Poista
  6. Heippa, tulin käymään blogissasi ekan kerran! Onpa täällä paljon mielenkiintoista luettavaa, ehtispä vaan lukea...pikkupoika vie kaiken ajan.
    Chilessäkään ei käytetä kodeissa valmisruokia, vaan lähes kaikki tehdään alusta asti itse. Isoista marketeista kyllä saa pakasteita, mutta niitä taitaa syödä vain isojen markettien vieressä asuvat ihmiset, jotka tienaavat keskinmääräistä paremmin. Valikoimaa ei ole läheskään yhtä paljon kuin Suomessa.
    Chilessä on kyllä paljon ylipainoisia ihmisiä - myös lapsia, sillä täällä syödään ihan kauheasti ranskalaisiaperunoita (jotka ovat halpoja pienissä kojuissa), valkoista leipää, öljyä ja juodaan aina limsoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Mia! Taallakin valmisruuat on suunnattu varakkaille koska ovat aika kalliita, tuoretta kalaa saa halvemmalla kuin pakastekalaa. Muistan nahneeni jossakin kokoelman eri maiden perheiden viikon elintarvikehankinnoista, siina oli muistaakseni edustettuna juuri Chile ja limppareita ja öljya naytti tosiaan olevan paljon. Taallakin limppari on monesti ruokajuoma ja sita tarjotaan aina vieraille, öljyakin kaytetaan ja varsinkin naisten ylipaino on lisaantymassa. Meidan tyttö on nyt jo tullut siihen ikaan etta puuhailee valilla omiaan, rytmi on tasoittunut joten aikaa jaa enemmin, jopa bloggailuun :) Nauti vauva-ajasta, se kun menee niin nopeasti, blogeja ehtii lukea myöhemminkin!

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!