Maa, jossa kanamuna sai uuden merkityksen

Turkkilainen on tottunut pieniin arjen luksuksiin ruuan suhteen. Se, että voin hakea seitinohutta, juuri viereisessä huoneessa valmistettua taikinaa, käsinnäperreltyjä, manti ,taikinanyyttejä jauhelihatäytteellä tai lihakaupassa valmistettua makkaraa, on minulle luksusta, lopulliseen pisteeseen hiottua käsityötä. Turkkilaiselle se on arkea. Vaikka mieheni suhtautuu melkoisella intohimolla ruokaan, on hänestä vaikea toisinaan käsittää miten suurta ihmettä on nähdä kymmenittäin kanamunakauppiaita, tuhansien kanamunien ja kyläpaikan mukaan eriteltyjen kekojen keskellä. Hihkumista sivukujalla kun olen löytänyt leipomon takahuoneen oven, josta näkee mantin ja yufkan valmistusta livenä tai kauppaa, joka myy ainoastaan jogurttia, kymmenittäin eri kokoisia purkkeja kauniissa riveissä. Saatan tuijotella näitä ihmeitä pää kallellaan kun mies jo kiirehtii seuraavassa kadunkulmassa.


Toki itselläni on hyvin muistissa kuinka lapsuudessa mamman monimutkaisenoloinen mehukone putputti muutaman kerran vuodessa keittiössä, pitkät omenahillo- ja mehurivistöt ja suuren sammiollisen pullollaan metsäsieniä, turkkilaisten suhtautuminen ruokaan on kuitenkin ihan toisissa sfääreissä yleisellä tasolla. Tämä makkara on siis anopin tekemää, kyselin alkuvuosina ihmeissäni, neljää eri hilloa, kolmea laatua erivahvuisia tomaattisalsoja, aamiaiselle eri vahvuista kuin iltaruuan kanssa selvitti anoppi. Selvä. Samaan hengenvetoon anoppi valisti, ettei jaksa nykyisin juuri keittiössä kukkua, toista se oli ennen kun tein suolatikutkin itse, onneksi en möläyttänyt etten edes tiennyt sellaisia jonkun itse valmistavan.


Turkkiin asti minulle pähkinä oli pähkinä, mansikkahilloa oli kahtalaatua, marjoilla ja ilman, jauheliha tuli paketissa ja kanamunat kennoissa. Turkkilaisten myötä avautui ihan uusi maailma, jossa ruuan alkuperään suhtaudutaan melkoisella pieteetillä. Alussa kaikki oli vallan monimutkaista, pähkinäkauppiaalta saa kunnon tavaraa, munat haetaan tuolta ja jauhelihaa pitää pyytää sen mukaan mitä siitä valmistetaan. Nykyisin kierrän usein pienet kaupat sillä pelkään niiden katoavan suurten markettejen kitaan, mitä jos joku vuosi yufkakauppoja ei enää ole tai kanamunia saa vain kennoissa suoraan tehtaalta?


Luksuksesta ei ruuassa tarvitse välttämättä maksaa paljon, tuoretta, kulmakaupassa valmistettua tai naapurikylässä tuotettua saa edullisesti, oliivien hintaero ison marketin ja kadunkulmassa omia oliiveja myyvän papan välillä on mitätön. Kohtuuhinnalla voi syödä ulkona hyvin, ei ehkä valkoisilla pöytäliinoilla mutta kunnon ruokaa isolla K:lla, kotona voi yltää jopa kulinaristisiin elämyksiin tuhlailematta, vitosella saa rasiallisen täytettyjä simpukoita, pussillisen taikinakaupassa äskettäin käärittyjä sigara börekrullia, jotka voi tiristää kotona kypsiksi tai aamupalalle erikoisherkkua, kaymakia eli kuorittua kermaa hunajalla. Ainiin ja se hunaja haetaan hunajakaupasta.


Ensimmäinen ruokamuisto Turkista, joka veti hiljaiseksi oli lokantan eli lounasruokalan perinteinen linssikeitto. Se on yksinkertainen, vihertävä ja samenttisen paksu, hyvä energianlähde helteelläkin ja parasta yöruokaa baarivisiitin jälkeen. Sitä on aina tarjolla, aamiaiseksi, lounaaksi ja yökukkujoille 24t. Parhaan linssikeiton olen syönyt Antalyan vanhalla basaarialueella, jossa sijaitsi aikoinaan vanhemman pariskunnan pitämä vaatimaton keittokuppila. Kotonakin keitto onnistuu aika hyvin.

Lounaskuppilan linssikeitto

2 juomalasillinen punaisia linssejä
1 iso sipuli
4-5 juomalasillista kana- tai lihalientä
2 rkl jauhoja
öljyä
voita
chilirouhetta
sitruunaa
mustapippuria
suolaa


1. Liota linssejä ja huuhtele muutaman kerran vedessä. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipulisilppu. Lisää jauhoa, hämmennä.

2. Lisää linssit ja kana- tai lihaliemi ja anna kiehua, hämmentele välillä ja tarkista ettei vesi haihdu liikaa. Anna kiehua noin vartti ja tarkista että linssit ovat pehmeitä. Soseuta keitto sauvasekoittimella, mausta suolalla ja mustapippurilla.

3. Juuri ennen tarjoilua sulata pannussa voita, lisää chilirouhe ja kaada valmiiden annosten päälle, tarjoile keiton kanssa sitruunalohkoja ja purista sitruunaa suoraan keittoon. Tarjoile tuoreen leivän kanssa.

Turkissa vietetään sokerijuhlaa paaston päättymisen kunniaksi, monissa kodeissa herkutellaan, paistetaan ja nuoremmat käyvät vierailulla vanhempien sukulaisten luona. Meidän kulmat ovat hiljaiset sillä moni paikallinen on lähtenyt lomalle ja uutisten mukaan rantapaikat ja hotellit ovat viimeistä paikkaa myöten täynnä. Viikon aikana lisää juttua ainakin Foçan nähtävyyksistä ja ruokapaikoista ja toivottavasti vielä tytön kielenkehityksestä. Hyvää bayramia kaikille sitä viettäville!

Kommentit

  1. Ihana postaus;ruoka on aina niin ihana aihe:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael, ruoka on kylla aina ihana aihe :)

      Poista
  2. Ovatko nuo rullatkin itse tekemiäsi? Ainakin niitä varmaan voi tehdä. Saisinko niihin ohjeen, tai jos olet sen jo antanut, niin vinkkaatko vähän, mistä löydän sen? Keräilen jutuistasi ohjeita turkkilaisen keittiön ruokiin, kansainvälinen(kin) ruoanlaitto kun kiinnostaa. Blogisi on aivan huippu, jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikava kylla ne ovat kahvilan tuotantoa, toinen on pinaatti ja toinen jauhelihataytteella, mun blogista löytyy kylla börek ohjeita, linkkaan ne myöhemmin tanaan kunhan löydan ne, voin kylla tehda lahiaikoina jotain uutta börekia ja laittaa blogiin ohjeen! Kiva kun tykkaat, iso kiitos!

      Poista
    2. http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com.tr/2013/04/vieraat-saapukoon-ja-hauskaa-wappua.html
      Tuosta linkista löytyy tavallisen börekin ohje jauhelihalla, periaatteessa idea on sama naissa rullissakin mutta tekotapa hieman erilainen, tuon yufkataikinan sijaan Suomessa voi kayttaa filotaikinaa mutta useampana kerroksena, silla se on ohuempaa. Postaan lisaa börekohjeita tulevaisuudessa silla niita ei juuri olekaan blogissa.

      Poista
  3. Espanjassa on paljon raaka-aineita tarjolla, mutta paikalliset itse ovat aika laiskoja ruoanlaittajia, se välillä ihmetyttää kun täällä on niin paljon hyviä ravintoloita ja rikas "ruokaperintö" tällä maalla muutenkin. Talojen ja asuntojen keittiöt ovat yleensä pieniä ja ahtaita, ei "kunnolliseen" ruoanlaittoon tarkoitettuja.

    Tuota linssikeittoa voisikin kokeilla, mutta kasvisliemeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me on lomailtu Espanjassa ja siella valmisruokaa on aika paljon tarjolla, on kylla tosi laadukastakin tavaraa, erityisesti ayriaiset! Taallakin monissa taloissa on pienet keittiöt mutta monesti keittiöt on ulotettu pihalle asti tai sitten olohuone muuttuu leipomoksi paivan aikana kun naapurit vaantavat yhdessa ruokia.

      Kasvisliemeen onnistuu yhta hienosti tuo linssikeitto! :)

      Poista
  4. Kiitos reseptistä, kokeilen pian.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyva Venla, kerro sitten maistuiko :)

      Poista
  5. Mä ostin nyt jotain jumalattoman hienoja kananmunia, enkä huomannut mitään eroa kipan muniin? Ehkä mulla ei ole vielä kehittynyt turkkilainen munamakuaisti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Apua! Mista sa niita hienoja munia ostit?

      Poista
  6. Meillä kanssa Italiassa toi munavillitys..;) Sergion kotona kanoja niin saadaan tuoreet munat sieltä, kuten vihannekset ja liha.
    Mä maistan jo niin tuoreen lihankin, mikä on 2 pv.sisällä teurastettu..;) Miten musta on tullut tällanen???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minakaan tieda missa vaiheessa musta tuli tallanen :)??? Opiskelijana söin nuudeleita ja mita kiinni sain, nyt tarkkailen munien kokoa ja haistelen tomaatteja...huhhuh.

      Poista
  7. Tässä tuli mieleen tuosta, "Kohtuuhinnalla voi syödä ulkona hyvin, ei ehkä valkoisilla pöytäliinoilla mutta kunnon ruokaa isolla K:lla". kuinka lapsenkengissä suomalainen ulkonasyömiskulttuuri on. Edullisia paikkoja on niin minimissään. Jos et halua 30 euron ruokailua, niin on tyydyttävä pizzaan tai hampurilaisiin. Englannissa oli sentään pubit, joista sai edullista ruokaa ja kyllä ísojen ostoskeskusten ruokapaikatkin oli aika kohtuuhintaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, juuri nain ja myös siina mielessa lapsenkengissa etta lapsiperheravintola tarkoittaa makkaria tai ABC:ta....hmmm

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!

Suositut tekstit