lauantai 26. heinäkuuta 2014

Ollapa syntynyt foçalaiseksi....

En tiedä osaako foçalainen, pienehköön kylään syntynyt arvostaa oloansa ja eloansa minunlaisen turistina vierailevan tavoin, tuskin. Tuskinpa kurkkii ränsistyneitä taloja ja ikkunanpieliä, pieniä kulmapuoteja ja ruokapaikkoja yhtä ihastuneena. Miettii varmaan, että voi kun pääsisi Istanbuliin, Izmiriin tai edes Ankaraan, pois tuppukylän tunnelmista ja kalan katkuista. Minä taas huokaan jokaisen kärpäsiäkin pyörivän kalan perään ja rakılasin ääressä nuokkuvan kalastajan. Meikäläisen romanttinen kalastajakylä on varmasti toisen kovan työn tulos, haiseva kalasaalis ja myrskyinen meri.



Viime viikon foçan lomalla ajattelin joka aamu auringon noustessa ja laskiessa, että ollapa syntynyt tänne. Jos ihminen saa tuijotella kaunista ulappaa aamusta iltaan, syödä tuoretta mustekalaa ja simpukoita, kuunnella papparaisten kalajuttuja ja väistellä kissojen aamuruuhkia, on elo aika makoisaa. Katselin mummoja, joiden iltapäivä kului kujalle kannetuilla penkeillä rupatellen, kalastajaa, joka nautti rankan päivän päälle purkin kannella aterian rakılasillisen kera ja kuunteli radiosta Zeki Mürenia, nuoria käsityöläisiä pajoissaan ja rohkeita nuoria, jotka kiipeilivät parvekkeelta suoraan mereen. Ollapa syntynyt foçalaiseksi. Uimarannat ovat kivenheiton päässä ja kylän koulu antiikin aikaisessa rakennuksessa.


Hotellimme oli pieni perheyritys, jonka nuorin osakas oli vasta 2 viikon ikäinen vauva. Aamulla nuoripari saapui hotellille jälkikasvun kera, nautti aamiaisen ja alkoi töihin. Mies ohjaili goulet-aluksen hotellin edustalta päiväksi meriretkelle ja rouva jäi vauvan kanssa valvomaan hotellin pyöritystä, vauva kulki sujuvasti sylistä toiseen, söi, nukkui ja ihmetteli. Me taas ihmettelimme idyllistä työmuotoa, johon ei kuulu 8-17 toimistoa eikä loputonta arkistointia. Asiakkaiden kalastelu, pitkät työpäivät ja turismin epävakaisuus ovat varmasti ikuinen huoli mutta voiko tuollaista olla ihastelematta?


Jokainen paikallinen taatusti tuntee toisensa ja naapureiden tarinat. Jokaisella tuntui olevan oma kantapaikka, missä nauttia päivän turkkilainen kahvi tai kallistaa lasi rakıa mezelautasen kera, illalla samat herrat istuvat kuppilan kantapöydässä tilaten sen tavallisen. Kivitalon edustalle kerääntyy eläkeläispiiri joka päivä samaan aikaan. Tunnelma on niin kiireetön ja stressitön, ravintolassa on turha hoppuilla, kylmää viiniä haetaan kauempaa ja ruuat valmistuvat ajallaan.




Vanhassa foçassa on pieniä kujia, loistavia ruokapaikkoja ja juuri tarpeeksi puoteja tutkittavaksi. Tälläkään reissulla ruoka ei ollut kertaakaan ihan hyvää, vaan aina yhtä loistavaa. Tuliaisostokset jäävät minimiin, puodeissa on tarjolla lähinnä käsitöitä, koruja ja hellevaatteita. Meidän tuliaispussiin sujahti paikallista oliiviöljyä. Näin turistisesongin ollessa vilkkaimmillaan foçan henki oli yhtä valloittava kuin se oli edellisellä reissulla toukokuussa. Samat kalastajat putput äänin matkalla kohti ulappaa, yhtä huoleton ja kiireetön tunnelma ja mikä parasta; hyvä, tuore ja edullinen ruoka. Ruuhkaa ei rannoilla ollut mutta toki siellä riitti väkeä, muut lomailijat muodostuivat pääasiassa turkkilaisista, muita ulkomaalaisia saapasteli vastaan muutama kourallinen, joista lähes kaikki amerikkalaisia.




Foçan viehätys piilee sen arkisessa ja välittömässä tunnelmassa. Kalastajakylä on paikallisten koti, siellä on pienet marketit, tiistaimarkkinat, kalahalli ja puoluetoimisto kujien varrella. Keskeltä rantakatua ajaa traktori ja vesimeloniauto, paikalliset suhaavat kapeaa rantakatua pyörin ja skootterein, kalastusverkkoja puhdistellaan ja saalis on kaupan. Foçassa on paikallinen rytmi, joka laahaa hieman suomalaista jäljessä. Olemme ensimmäiset aamiaisella ja ensimmäiset illalla hotellilla, paikallisten aamiaisaika jatkuu vielä kun me saavumme jo lounaalle rannalta. Voin allekirjoittaa käsi sydämellä foçalaisen tuttavamme tokaisun, jonka mukaan Foçan jälkeen mikään muu lomakylä ei tunnu enää miltään, on Bodrum, Alanya, Marmaris ja Çesme mutta Foça henki on jotain ihan muuta. Suosittelen jokaiselle hyvän ruuan, rentoilun, pienten kujien ja kauniiden rakennusten ystävälle, pala paikallista idylliä.



18 kommenttia:

  1. Oi miten ihana paikka! Kauniit kuvat, joista rento ja onnellinen elämä huokuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kylla siella meno on niin rentoa etta ikava oli taas lahtea pois.

      Poista
  2. Missäpäin tämä paratiisi sijaitsee, itse asumme vapaa-ajat Alanyassa ja olisi mukava piipahtaa Focassa, jollei matka muodostu kovin monimutkaiseksi.
    nimim Jo paikkaan ihastunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Foça sijaitsee noin 70 km Izmirista pohjoiseen, taalta me menemme sinne metro-bussiyhdistelmalla ja se on ihan helppoa ja tosi halpaa. Löydat lisaa tietoa kun klikkaat tunnisteen lomalla kohdasta, laita mulle spostia jos haluat kysya jotain lisaa! Suosittelen Foçaa lampimasti!

      Poista
  3. Onpa kaunis lomapaikka;) Tuollaisessa viihtyisi jonkun aikaa ihan ihan kivasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana paikka, pala sydanta jai taas sinne, takaisin on paastava!

      Poista
    2. Oih. Nyt harmittaa kun en käynyt siellä:( turisti oppaassa focan kohdalla mainittiin jotain armeijan tukikohdista. Taisi siksi focan päivä vaihtua Cesmeksi. Ensi kerralla pitää käydä tuolla focassa. Tuija

      Poista
    3. Foçassa on yksi L-Turkin tarkeimpia armeijan tukikohtia, se on ihan keskustan tuntumassa, Foçan kapasiteetti on aika pieni joten sita ei kummemmin mainostella, palvelut on suunnattu paikallisille, siina se viehatys ehka piileekin. Rannikon isompia ja pienempia kohteita nahneena Foça asettuu sinne Kaşin asteikolle mutta on vaatimattomampi mutta vahan idyllisempi.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. On ihana paikka, kaltaisillemme turistirysia karttaville loistava, ruoka on erittain korkealaatuista ja halpaa, majoitusvaihtoehtoja vanhan Foçan puolella on vahan mutta jos siistit ja symppikset perhemajoitukset sopivat, tarjontaa on ja jalleen kerran, halvat hinnat, hienoja hotelleita ei ihan keskustassa olekaan.

      Poista
  5. Taitaa olla munkin paikkani..:) Kirjoitit taas niin hyvin, että ihan kun olisi ollut paikanpäällä.:)Ja mahtavia kuvia!:) Hitsi kun olis niin varakas, että vois vaan lähtee ja tulla sinne..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on aikaa odotella sinua tanne :D

      Poista
  6. Aivan ihanan näköinen paikka ! Mä kuulen jo noista kuvista kalastaja veneiden putputuksen ja
    meren tuoksun!
    Osaatko sanoa kuinka monta tuntia kestää Ankarasta ajaa sinne?
    Ovatko rannat liukkaan kiviset? Entäs syvyys?

    / Camilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, taalla on aitoa tunnelmaa mika ikava kylla on kadonnut monista Turkin kohteista rannikolla, tata ei ole pilattu viime vuosien alyttömalla rakennusboomilla, kiitos armeijantukikohdan ja tiukan valvonnan. Foçassa tosiaan veneet putputtavat ja kalat tuoksuvat, raha ei haise eika discoissa jumputa.

      Ankarasta arvioisin ajomatkaa olevan noin 5-6 t. Vedet ovat todella puhtaat ja kirkkaat, rantapaikkoja on useita erilaisia mutta kaikki aika pienia, kaupungin rannalla on pientakivea mutta siistia, kauimmaisilla rannoilla isompaa kivia, ei ole liukasta mutta uimakengat kannattaa hankkia. Kauimmaisilla rannoilla voi kavella aika pitkalle kahlaten polviin mutta kaupunginrannat syvenevat melko akkia, alueella on myös useita ns. laiturilta suoraan portaita pitkin uimaan.

      Poista
  7. Foçan paikalla asuivat kreikkalaisetkin, joiden Fokaia-niminen kaupunki kummittelee yhä modernissa paikannimessä :). Fokaialaiset olivat merenkulkijoita ja perustivat siirtokuntia muualle Välimeren alueelle -- esim. nykyinen suurkaupunki Marseille Ranskassa on aikoinaan Fokaialaisten perustama Massilia. Siellä taitaa olla myös arkeologisia nähtävyyksiä niille, jotka ovat kiinnostuneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nain on, Fokaia eli turkinkielella Phokaia nakyy myös monen paikan, viinitilan tms. nimissa. Olen kirjoittanut Foçasta aiemmin postauksissa Foça -hyvin säilynyt salaisuus ja Foça numeroina, siella on kuvia mm. ottomaaniaikaiselta hautuumaalta. Ihan vanhan Foçan keskustassa on viiden portin linnoitus ja ulkolinnoitus, josta ei juuri ole enaa nahtavaa jaljella, kylpylan rauniot ovat viela jaljella ja 1400-l. rakennettu moskeija. Kaupungissa on upeita kivitaloja ja tosiaan ihan kivasti nahtavaa pieneksi paikaksi. Voin kirjoittaa viela postaukseen erikseen ihan pelkastaan paikan nahtavyyksista. En tiennytkaan etta Marseille on fokaialaisten perustama, mielenkiintoista! Kiitos kommentista!

      Poista
  8. Kyllä on niin ihanalta vaikuttava paikka, ettei ole tosikaan. Ihastuin erityisesti noihin tokakuvan värikkäisiin tuoleihin - onko tuommoisia "miniterasseja" ravintoloiden edustoilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin, symppis ja kaikinpuolin viehattava. Taalla on paljon terasseja ja tosiaankin tuollaisia miniterassejakin, kaupungeissa ei ole Suomen tyylista valvontaa terassien paikoista vaan jokainen kantaa tuolinsa ja pöytansa mihin lystaa. Tuo oli tosi symppis pieni kahvila-ravintola ihan keskustan laitamilla.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!