Ulkosuomalaisen äidin kirjamaailma

Minulla on vuosien saatossa ollut erilaisia kirjakausia, toisinaan luen montaa yhtäaikaa, joskus taas kirjan lukeminen on hidasta ja mieluummin iltalukemiseksi eksyy naistenlehti. Kirjojen aihepiirit elävät omia kausiaan maailmassani, muistan nuorena ajan jolloin linnottauduin ilta toisen jälkeen kirjaston runohyllyjen nurkkaukseen, se oli sopivasti rappujen alla joten en ollut kenenkään tiellä. Seuraavana oli vuorossa Rosa Liksomin ja Joel Lehtosen tuotanto, enkä ole ihan varma aukesiko kaikki siltä lukemalta teinin maailmassa. Jossain vaiheessa istua tönötin toisen kerroksen historia osastolla ja uppouduin menneeseen, aikansa oli myös kasvatuskirjallisuudella, eri maiden kulttuureilla ja elämänkerroilla.

Nykyisin luen dekkareita ja kirjoja, joissa uppoudutaan erilaisiin maihin ja kulttuureihin. Kautta vuosien olen kulkenut Henning Mankelin kanssa pitkin tuulisia Ystadin maisemia ja vieraillut hänen olohuoneessaan, jossa soi klassinen musiikki ja palapelit odottavat kokoamistaan, Wallanderin alakulossa on voimaa. Donna Leon taas on tutustuttanut Venetsian rapistuneisiin kujiin ja kanaaleihin sekä italialaiseen sielunmaisemaan ja herkullisiin ruokiin. Kiinalainen runoja lausuva komisario Chen Cao valottaa Kiinaa ja tavallisen ihmisen elämää korruption ja väenpaljouden keskellä. Wilbur Smithin mukana pääsee milloin vaan vanhan ajan kunnolliselle seikkailulle Afrikkaan. Palanen Italiaa, Ruotsia, Japania tai Venäjää, kiinnostun heti kirjasta kun juonen ympäristö on jossain toisessa kulttuurissa.

Suomen lomilla kirjakauppaan on päästävä aika pian, mielellään myös kirjatorille tai antikvariaattiin. Sormet hyppelehtivät kirjojen selkämyksillä ja tokihan Turkkiin ja lähialueille sijoittuvat tarinat kiinnostavat, miltä Turkki näyttää britin silmissä? Entäpä maassa pitkään asuneiden ulkomaalaisnaisten vinkkelistä? Millaisia tulevaisuudenkuvia alan ammattilaiset petaavat? Miten mielenkiintoista onkaan lukea ulkomaalaisen kokemuksia Suomesta tai toisen ulkomaalaisen muista maista, on kutkuttavaa peilata kirjojen kautta kuinka sokea on välillä omasta kulttuurista opituille tavoille ja kuinka ihminen reagoi täysin toisenlaisiin toimintatapoihin ja ajatuksiin. Ulkomailla asuessaan ihminen on kuin koekaniini odottaen käyttäytymistieteilijöiden tutkimusta.

Kirjojen kautta on ihanaa palata paikkoihin, joissa on joskus asunut tai käynyt. Kuvaukset saavat melkein maistamaan katukojujen ruokaelämyksiä uudelleen tai tuoksuttelemaan tuttuja kauan unohduksissa olleita hajuja. Bangkokiin laskeutuva tunnistaa kosteassa illassa leijuvan makean tuoksun joka lyö vasten kasvoja, Turkkiin saapuessa saapujaa tervehtivät jylhät vuoret ja kesäinen siritys. Kirjojen kautta on siellä taas, joskus ajatus laukkaa lukemisen välissä omiin kokemuksiin ja menneeseen. Riveillä vilistää vieraskielisiä huudahduksia ja sanoja, osa niin tuttuja, osa taas tuntemattomia.

Tässä villi joukko kirjoja, jotka ovat varmasti samantyylisistä kirjoista pitävän mieleen:

Inna Patrakova: Tulkki

Ihana hömppä mutta samaanaikaan pureutuvan oivaltava kertomus venäläisen naisen sopeutumisesta Suomeen. 

                                                    

Rajaa Alsanea: Riadin tytöt

Saudiarabialaisten nuorten naisten elämää ja rakkaushuolia.

Ashman-Eaton Gökmen: Tales from the Expat harem

Kokoelma ulkomaalaisten naisten kertomuksia Turkista ja turkkilaisuudesta, erilaisten naisten erilaisia kokemuksia ja muistoja.

Kevin Revolinski: The yogurt man cometh

Amerikkalaisen opettajan kokemuksia Turkista, hymyhuulessa läpi kirjan.

                                                               

E.Grace Beyler: Forty Camel Girl

Englantilaisen naisen matka turkkilaisuuteen ja elämää anoppilassa 60-70-luvun vaihteessa. 

Pam Scott: Life in Hanoi ja Hanoi stories

Amerikkalainen nainen muuttaa Vietnamiin ja perustaa sinne kirjakaupan, tarinoita ihmiskohtaloista ja arjesta.

                                                    

Graham Greene: Hiljainen Amerikkalainen

Tarkkanäköinen kuvaus ulkomaalaisten toiminnasta Vietnamissa 50- luvulla ja kuinka se heijastuu tuleviin vuosikymmeniin.

Dekkarisarjoja:

Rei Shimura- sarja: japanilais-amerikkalaisen Rein vauhdikkaita tutkimuksia molemmissa maissa ja identiteetin tutkiskelua.

Guido Brunetti- sarja: hyvää ruokaa ja älykästä vaimoaan rakastava komisario Brunetti johdattaa pitkin Venetsian kujia ja kanaaleita. Aina tulee nälkä lukiessa.

Chen Chao -sarja: Etsivä Shanghaista, valottaa loistavasti nyky-Kiinan tapahtumia ja tavallisen ihmisen asemaa.

Yashim Togalu -sarja: Eunukki etsivän seikkailuja ottomaanivallan romahduksen pyörteissä.

Yusuf Khalifa -sarja: Egyptiläisen muinaisuuteen liittyviä tutkimuksia.

Seuraavaksi aion metsästää käsiini İkmen-Sarjan, jota kirjoittaa Barbara Nadel, tapahtumat sijoittuvat Istanbuliin.

Sain tänään käsiini Reeta Paakkisen Kotona Istanbulissa, olen laukannut kuin vähäjärkinen jo viikon joka kellonsoitolla ovelle odottaessani kirjan saapumista, en olisi voinut tänään onnellisempi olla postipojan kiikuttaessa kirjanmuotoista pakettia ovellemme. Suunnistin salille, jossa unohduin polkemaan tarpeettoman pitkään kirjan viedessä mukanaan, ehdin jo hihitellä ja herauttaa kyyneliä ensimmäisten lukujen aikana, kuntosalin ohjaaja oli kovin huolissaan touhuistani ja ihmetteli onko kirja lainkaan hyväksi minulle. On se, tiedän jo nyt. Arvostelu tulossa heti kun kirja on luettu johon tuskin menee pitkään sillä alku on jo vienyt minut mennessään.

Aiempia arvosteluja Reetan kirjasta täällä:

http://karoliinalta2.blogspot.com/2013/03/reeta-paakkinen-kotona-istanbulissa.html

http://mersinheli.blogspot.com/2013/04/reeta-paakkinen-kotona-istanbulissa.html

http://ebrufin2.blogspot.com/2013/04/ennakkoluulojen-oikaisua.html