torstai 10. lokakuuta 2013

Izmirin ilmiöitä

Täällä kierrätetään, jokaisen talon pihalla tai rappukäytävässä on sininen pömpeli, johon laitetaan pahvit ja paperit. Päivä saapumisemme jälkeen tosin yksi asukkaista heivasi roskiksen paperinkerääjä miehen matkaan, aika moni asukas tuntuu ärsyyntyneen alueellamme kaupunginalueen hitaaseen keräystahtiin, joten roskikset pullistelevat ja jätettä on sitten niiden ympärillä vaikka kuinka paljon. Pullonpalautuspisteitä on runsaasti ja suurin osa kaupungin roskiksista on maahan pultattuja, joiden jäteastia on maan alla. Lähiroskikset ovat vielä vanhanmallisia ja niiden luona päivystää aina roskienkerääjä, joka muuten vetää kuormaansa mopon perässä. Turkin punaisen puolikuun eli Kızılayn vaatekeräyspisteitä on meidänkin alueella ainakin kolme.


Monella pihalla on vielä käytössä tulumba eli pumppu, josta otetaan vettä pihankasteluun ja eläimille. Vanhojen talojen takapihalla on usein pihavarastot, joissa on jokaiselle asunnolle oma koppinsa. Panjuureja eli auringon- ja pölynsuojia on monella parvekkeella, enkä ihmettele miksi kun katselen mustia jalkapohjiamme iltaisin...


Karşıyakan alueella on sunnuntaisin ihan sunnuntai, tätä ilmiötä en nimittäin ole havainnut vuosikausiin Turkissa, kaupathan ovat täällä aina auki ja koska sunnuntai on yleisin vapaa, on se myös vilkkaimpia päiviä ostoskeskuksissa ja kauppakaduilla. Poikkeuksellisesti karşıyakalaiset haluavat pitää ilmeisesti sunnuntairauhansa. Viime sunnuntaina todistin kun vanhempi herrasmies kiehui raivoa jokaisen puhelinliikkeen pistettyä kapali lapun luukulle, ohikulkeva ( eittämättä karşıyakalainen) tokaisi miehelle että hei, tämä on Karşıyaka, täällä vietetään sunnuntaita. No ruokakaupat ovat aika normaalisti auki, samoin suurin osa kahviloista ja ravintoloista.


Aamuruuhka on tuntematon käsite meidän kulmilla, miksi? No siksi koska alueelle muuttaa monia eläkeläisiä, miestä hieman ärsytti kun viime viikolla paineli aamulla aikaisin töihin ja suurin osa kulmankunnan asukkaista löntysteli samaan aikaan hakemaan lehteä ja leipää, haukotteli parvekkeella suojiaan hitaasti availlen tai oli vielä tiukasti vällyjen alla. Eläkeläiset ovat hämääviä, talossamme asuu perhe, jonka molemmat puoliskot ovat eläkkeellä eivätkä ole meistä nyt ihan kauhean paljon vanhempia, Ankarassa meidän asuntoa kävi katsomassa perhe, jonka nainen ilmoittautui eläkeläiseksi ja kertoi iäkseen 43v.


Izmirissä rinkelinmyyjä on Gevrekçi kun se Ankarassa on Simitçi, täällä paikallisella rinkelinmyyjällä on laaja valikoima lämpimäisiä rinkeleiden lisäksi, usein myös valmiiksi keitettyjä kanamunia ja pieniä  oliivirasioita. Ankarassa rinkelinmyyjän markkinat ovat aamulla aikaisin, täällä niitä kaupataan pitkin päivää, paikallinen erikoisuus on Poyoz, lehtitaikinamainen pulla. Paikalliset tykkäävät juhlista ja niitä pidetään puutarhoissa, en muista koko Ankarassa oloaikana törmänneeni häihin tai muihin bileisiin kortteleissa tai takapihoilla, täällä niitä on riittänyt, kolmet häät, joista yhdet olivat sen verran äänekkäät livemusan tahdissa että tyttö ei nukkunut vaan jytäsi paikallisen perinteisen juhlasikermän tahdissa, ikkunoissa tärisi basso mutta onneksi valot sammuivat ja piuhat irrotettiin klo 23. Ainakin kerran viikossa olen törmännyt paikallista makeaa eli lokmaa jakavaan pisteeseen, monesti makeaa jaetaan pois nukkuneen muistoksi, vaalien lähestyessä myös ehdokkaat tarjoavat kaupunkilaisille makeaa ja vaalipuheita.


Kissojen määrä on huikea, lähipuistossamme majailee laskujeni mukaan ainakin 30 pysyvää kattia, lähes joka pihalla asustaa ainakin yksi mouruaja, kissat ovat poikkeuksellisen hyvä kuntoisia eivätkä pelkää ihmisiä, eivätkä usein koiriakaan. Puistossa on monena aamuna kunnon buffetti kissoille kun lähitalojen asukkaat ovat tuoneet niille jämiä. Kissoja hoivataan jotta rotat pysyvät loitolla, niitä on monissa Turkin kaupungeissa ihan ongelmaksi asti. Kissoille ja koirille on liikkeiden ja kotitalon edustalla usein vesikuppi ja vieressä murkinaa, tunnen jo aika monta kulkukoiraa bostanlin keskustassa sillä jokaisella on oma reviirinsä, puisto, kaupanedusta tai bussipysäkki.


Voi pyöräilijät ja pyörätiet, tämä on ilmiöistä yksi ylitse muiden, pyörätiet ovat hyvässä kunnossa ja lähes jokaisen talon edustalla nököttää pyörä, puistojen laidoilla ja kauppojen edustoilla on monesti pyöräparkki. Karşıyakan alueella on ainakin kaksi pyörän vuokrauspistettä, josta voi lunastaa fillarin edulliseen hintaan: ensimmäinen puoli tuntia on 0.25 tl ja sen jälkeen tunti 2 tl, sen jälkeen jokainen tunti on liiran. Pyörän hinta veloitetaan kulkukortilta tai puhelimen kautta, kulkukortti on näppärä sillä vaihtoaika on ruhtinaallisesti 1.5 t ja yksi matka lautalla, metrolla tai bussilla maksaa 2 tl. Pyöräteitä on tulossa lisää, samoin vuokrauspisteitä. Izmirin kaupunginjohtaja onkin lanseeranut kampanjan Bisikletin kenti Izmir eli Izmir pyöräilijän paikka, hevosenkengänmuotoiseen kaupunkiin rakennetaan yhtenäistä pyörätieosuutta lisää, lukollisia parkkeja, ohjetauluja reiteistä ja lisää vuokrauspisteitä, lapsille on tulossa omat harjoituspaikat pyöräilyyn ja projektin myötä kaupunkiin pyritään saamaan pyöräkilpailuja. Sunnuntaisin Tansas marketti järjestää aina pyöräretken halukkaille Karşıyakan puolella, nyt vaan fillaria etsimään.


Alueen asukkaat tuntuvat olevan todella innokkaita ulkoilijoita, aamulla kuntoilupisteisiin jonotetaan rannan tuntumassa ja lenkkeilypolulla on porukkaa ihan ruuhkaksi asti, on himolenkkeilijää, sunnuntaikuntoilijaa ja pulisevia naisporukoita, kaikenikäisiä ja -kokoisia, maisemat ja puitteet ovat sen verran kivat etten yhtään ihmettele miksi väki jalkautuu täällä harvinaisen paljon. Izmirissä tuntuu olevan jatkuvasti jonkun alan messut ja kaupunki onkin kuuluisa niistä, nyt valmistaudutaan jo suurin Izmir expoihin, jotka ovat vuonna 2020. Vilkaisu messukalenteriin kertoo, että joka kk on ainakin kahdet isot messut, viime aikoina on messuiltu ainakin lemmikkieläinten ja puutarhojen vuoksi, äskettäin sulkeutuivat teknologiamessut ja tulossa on loppuvuodesta ainakin opiskelijoille messut kansainvälisistä vaihto- ja opiskelupaikoista, kosmetiikkamessut, käsityömessut, messut liikuntaesteisille liittyen kaupunkisuunnitteluun ja matkamessut. Keväällä on odotettavissa taas kuuluisat häämessut ja kalenteria katsoessa bongasin joukosta muutamia käymisen arvoisia tapahtumia.

14 kommenttia:

  1. Jännää että samanlaisia juttuja on aika paljon täällä kuin teillä Izmirissä. Meilläkin on siniset paperinkeräyslaatikot, melkein samanlaiset kuin nuo.Minä saan usein olla se,joka soittaa kaupungille että tulkaa tyhjentämään parerinkeräysastia..
    Kissoja on meilläkin,kaikki melkein rokotettu ja hyväkuntoisia.Käyn itse iltaisin syöttämässä kissoja tässä meidän talojen kohdalla,niitä on riippuen päivästä 5-10. Mutta vain kuivaruokaa,märkäruokaa ei saa antaa eikä jätteitä.Ja hyvät pyöränvuokraussysteemit löytyy Tel Avivista:)
    Izmir vaikuttaa ainakin blogin perusteella paljon kivemmalta paikalta kuin Ankara.:Jäitkö kuitenkin kaipaamaan jotain Ankarasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kappas, muistankin etta sina kayt kisuja siella ruokkimassa, taallakin aika moni vie kuivamuonaa mutta toisinaan myös omia jamia tai kotiruokia nayttaisi olevan. Izmir on kiva paikka ja erityisesti tykkaan tasta rauhalllisesta asuinalueesta. Yritan miettia mita Ankarasta jain kaipaamaan...ystavia tietysti ja talven tullen aivan varmasti aina lamminta kotia, talven kosteat kelit voivat olla meille monen vuoden jalkeen koettelemus? En kylla keksi oikein muuta.

      Poista
  2. Tuntuu silta etta tulette todella nauttimaan elamastanne Izmirissa! Kaikki tuntuu niin positiiviselta, mutta onko jotain miinustakin?
    Aloin huvikseni miettimaan, mita nyt kertoisit jos olisittekin muuttaneet ihan jonnekin muualle, vaikka Vaniin tai Diyarbakiriin :) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menisin mielellani reissuun molempiin kaupunkeihin mutta asumaan...ei ikina. :)Kylla varmaan jotain miinustakin viela matkan varrella eteen tulee, Izmir on kaupunkina levinnyt pitkulaisesti rantojen varsille, jos asuu kovin kaukana työpaikasta, voi työmatka olla pitka ja työlas, osa lautoista on autolauttoja mutta useampi vain henkilölautta.

      Poista
  3. Sehän sattui hyvin, että päädyitte eläkeläisten ruuhkattomaan kaupunginosaan. Istanbulin ruuhkat on nimittäin ainut asia täällä, mihin en taida tottua. Mies lähti juuri pienempien kanssa hakemaan mummoa ja pappaa kentältä. Eikä ikinä voi tietää, että kauan se hakumatka kestää....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruuhkattomuus on kiva juttu, tosin jos joutuu taittamaan matkaa pitkan matkan paahan töihin niin varmaan ruuhkaakin tulee vastaan....

      Poista
  4. Olipas taas kiva lukea Izmiristä. Anoppini sattuu asumaan monen eläkeläisen kulmilla, Izmirin Karşıyakassa. Turkkiin tullessamme viivymme siellä ainakin muutamia päiviä. Alue oli sellainen sokkelo, että eksyimme joka kerta (GPS'än kanssa) ja jouduimme kysymään tietä. Kerran kymmenen aikaan illalla lähdimme Kordonilta kotiin päin mutta kääntyessämme siitä delfiinipatsaan kohdalta oikealle eksyimme taas. Kysyimme taas neuvoa ja tämä mies veikin meidät pyöräänsä edellämme ajaen kotiovelle asti. No ei ihan ovelle kun ei sitä oikein uskalla ventovieraalle sanoa, mutta koti-sokak siis löytyi. Meillä oli auto käytössä, mutta ne sokkeloiset kujat ja tiet tekivät ajamisesta tuskaista jopa miehelleni joka on erikoisen hyvä ja kokenut ajaja. Punaiset valotkin tuntuivat olevan monelle vain suuntaa-antavia suosituksia...
    Vieläkö muuten siellä on salı pazar? Pari vuotta sitten oli, en muista osoitetta, olikohan öğretmen-jotakin... en ole varma. Sieltä löytyi kaikenlaista ja jokalaatuista tavaraa. Minulla on edelleen käytössä sieltä ostettuja vaatteita ja ovat edelleen kuin eilen ostettuja. Pazarin keskellä oli alue joka oli niin täynnä tupakansavua, että tuli mieleen höyryveturi tyhjäkäynnillä. Aivan epätodellista.
    Kemeraltı oli kuitenkin suurempi suosikki. Pikkukaupat olivat aivan ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Delfiinipatsaan kulmilla on aika sokkeloisia katuja, kun tassa vahan aikaa kappailee niin aika selkealta tama alue vaikuttaa, Ankaraan verrattuna taalla kylla kunnioitetaan jalankulkijaa hieman paremmin ja liikenne tuntuu toooodella rauhalliselta.

      Olen kaynyt vasta bostanli pazarilla, jotka ovat keskiviikkona, olisikohan nuo tarkoittamasi özkanlar pazar? Kemeralti on musta tosi kiva ja sielta löytyy kaikkea mahdollista, Karşıyakan keskuskatu on myös ihan kiva ja edullisempi kuin bostanlin kaupat. Mun pitaa kartoittaa lisaa naita lahialueiden markkinoita, hyva kun muistutit!

      Poista
  5. Ma haluaisin kovasti kayda Izmirissa! Ehka sitten kevaalla paasisi... Tosi hienoa, etta siella kierratetaan. Taalla Denizlissa kaikki roskat pahvit, lasit yms sullotaan samaan pussiin ja heitetaan kadulle, mista joku auto ne yölla hakee. Siis ihan hirveaa! Uskomattonta ettei suurimmassa osissa taloissa ole siis edes roskalaaria mihin ne pussit heittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tehtiin Ankarassakin etta kaikki pussiin, talonmies sitten roudasi ne kadunvarteen, josta roska-auto nouti ne illalla, Ankarassa kylla oli jo pullonkerayspisteita mutta ne olivat usein taynna sekajatetta. Mutta ainakin Ankarassa oli tehokas roskankeraajien joukko, joka kay lapi kaikki paikat, pullot, pahvit ja muovit seka terasosat erotellaan ja otetaan talteen, myyvat ne eteenpain tehtaille tms. ja saavat siita pienta tienestia.

      Poista
  6. Ompas taas ihania kuvia! Piristää näitä pimeitä päiviä täällä kylmyydessä.. ;)
    Olisko muuten mahdollista saada postausta koulusysteemeistä Turkissa? Jonkun verran on blogeista saanut kuvaa yksityis- ja valtion kouluista mutta pitkälti ala- ja yläasteista. Lähinnä mua on mietityttänyt onko systeemi sama kuin täällä; päätät haetko lukioon vai ammattikouluun ja niiden jälkeen ehkä yliopistoon tai ammattikorkeaan? Ja kuinka korkeassa arvossa pidetään näitä kouluja jos verrataan toisiinsa. Suomessa vähenevissä määrin törmää enää tähän etteikö ammattikouluja arvostettaisi ja sen käyneet saavat suht "helposti" töitä, jos nyt näin voi sanoa. Toimiiko siellä sama ajatusmalli ja mitä aloja arvostetaan, mitkä koulutuspaikat ovat haluttuja? :-) toivottavasti en nyt kysele sellaisen aiheen perään mistä on jo kirjoitettu..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja oli tosi hyvia kysymyksia, teen niista postauksen, mun taytyy hieman haastatella vaikka miestani silla itsellanikin on aukkoja erityisesti ammattiin oppimista tarjoavista opinahjoista, mutta tutkitaan ja hutkitaan!

      Poista
  7. Voi että näitä sun juttuja on kiva lukea!!! Yhtäkään postaustasi en ole jättänyt väliin. Olen niin onnettoman laiska kommentoimaan! Mutta jatka taas samaan malliin :) Täällä on kaunis syksy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, etta jaksat 'roikkua' mukana! Kiitos ja kuulinkin etta siella on upea ruska, meilla viela nautittiin tanaankin +28 lammöista mutta illat viilenevat ja syksyn tuoksu on ilmassa!

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!