perjantai 25. lokakuuta 2013

Televiootit

Syksy on pyörähtänyt käyntiin Turkin telkkarissa, se on täällä koulujen alkamisen ohella monen odottama hetki sillä uudet sarjat ja kesätauolla olleet hitit palaavat ruutuun. Turkin tv-maailma poikkeaa Suomesta melkoisesti. Täällä sarjojen suosituimmat näyttelijät ovat suuria staroja ja tienaavat suuria summia kuvauksista. Lukuisilla kanavilla on tarjolla töllöttimen täytettä, draamaa, komediaa, historiallisia sarjoja, koko perheen viihdettä ja jännitystä. Oma appiukkoni voisi varmaan tenttiä turkkilaisen telkkarin sarjatarjonnan viimeisten vuosien ajalta, niin hyvin hän on perillä niistä. Kun tavataan, latelee appi aina seuraamansa sarjat, tähdet ja arvostelut, hänen mielestä on perin kummallista kun tietomme sarjoista ovat monesti aika hatarat.

Öyle bir geçer zaman ki ja Akarsun perhe
Paikalliset siis kokoontuvat usein iltaisin klo 20 teeveen ääreen kun illan dizi eli sarja alkaa, ensi alkuun nähdään tiivistys edellisen viikon tapahtumista ja sen jälkeen sarjaa jatkuu yleensä klo 22.30-23.30 asti, ei siis mitään puolentunnin pärähdyksiä, Turkissa sarjojen seuraaminen on todellista kansallisurheilua, silmät sirrillään istumalihaksia huoltaen. Joillakin kanavilla illan sarja alkaa ilman tiivistelmää kasilta ja loppuu ennen puoli yhtätoista, jotta illan toinen sarja pääsee alkamaan. Älkää kysykö miten ihmiset jaksavat nousta aamulla töihin? Seuraavana päivänä illan sarjan tapahtumat ruoditaan niin teetuvissa kuin työpaikoillakin. Ellet ole perillä mitä Hürremillä oli päällä tai mitä Akarsun perheelle tapahtui tiistaina, saat osaksesi kummastuineita silmäyksiä.

Sulttaani Süleyman ja Hürrem
Sarjoilla on sen verran suuri vaikutus kansaan, että niihin ulottuu jopa poliitikkojen valta. Huippusuosittua Mühtesem Yüzyil sarjaa, joka kertoo ottomaaniajan hovista, on jouduttu muokkaamaan pääministerin ohjeiden mukaan. Sarjan juonenkäänteet eivät hänen mielestään tehneet tarpeeksi kunniaa historialle ja asiasta nousi melkoinen mediasirkus. Mellakoiden aikana nousi kohu kanavien takana vaikuttavista valtatekijöistä kun mellakoiden riehuessa kovimmillaan kanavilla esitettiin uusintoja, pingviinidokumentteja sekä tavalliseen tapaan perhesarjoja. Turkissa tv-toiminta vapautui todenteolla vasta 90-luvulla, jonka jälkeen valtionkanavien lisäksi markkinoille marssi yksityisiä. Valtionkanavia eli TRT-kanavia on lukuisia, niiden joukossa mm. kurdien oma kanava, lastenkanava ja dokumenttikanava. Uskonnollisia kanavia on muutamia, noin puolet kansan seuraamasta viihteestä välittyy kuitenkin maksullisten satelliittien kautta.

Mustalaiskorttelin asukkaat
Turkkilaisia sarjoja on kaupattu paljon ulkomaille, Balkanin alueelle ja Pohjois-Afrikan maihin, joissa ihmisiä kuulemma kiinnostaa turkkilaisten sarjojen välittämä elämäntyyli, Turkki on monelle tuulahdus vapaudesta ja osoitus, että muslimiyhteiskunnassa voidaan elää kuten Turkissa. Sarjoissa nähdään turkkilaisen yhteiskunnan kirjo, mustalaiskortteleiden elämää seurattiin vuosikausia Cennet mahallesi komediassa, monissa sarjoissa, kuten Adini Feriha koydum, paljastuu kuinka suuri on kuilu rikkaiden ja varattomien välillä, sarjoissa vilahtelevat turkkilaiset miljööt, eri vuosikymmenet ja läsnä on usein myös ajan poliittinen myllerrys. Paikalliset sarjat ovat laadukkaita, niihin panostetaan paljon rahaa ja sen huomaa, puvustus ja kulissit ovat mahtavia, monet näyttelijöistä todella tasokkaita ja mainontakin monesti massiivista. Aihealueet ovat usein aika rankkoja ja draama hallitsee sarjojen maailmaa, viime vuosina on käsitelty ainakin lapsiavioliittoa, perheväkivaltaa, raiskauksia ja historian karuja koukeroita. Ikuisia aiheita taitavat olla tuhoon tuomitut rakkaustarinat ja voi mitä suuria tunteita telkkari ihmisten koteihin välittääkään.

Voice of Turkey
Maan mediamoguliksikin voi jo varmaan luonnehtia Acunia, joka on tuottanut selviytyjät, voice of Turkey, tanssii tähtien kanssa ja kykyjenetsintäkisan maahan. Näitä sarjoja ja erityisesti niiden tuomareita Turkki rakastaa.Väkirikkaassa maassa kykykilpailuissakin nähdään vaikka mitä, monesti taidot korvaa vahva itsetunto. Tällä hetkellä kykyjenetsintää seurataan kolmena iltana viikossa monta tuntia, parasta ääntä metsästetään kahtena iltana viikossa, kun selviytyjät keväällä palaavat ruutuun, seurataan heidän toilailujaan saarella 16 t per viikko. Pienemmän luokan kisailuja on tarjolla erilaisin sanaleiken, haluatko miljonääriksi ja tietovisojen voimin, syksyllä käynnistyi myös Baba panik yapma, jossa isät jätetään selviämään lasten kanssa ilman äitejä, isät selviävät parin katselukerran perusteella hyvin, ihan turhaan heitä mollataan, taitaa aika olla ajanut tämän tyylisen viihteen ohi jopa Turkissa.

Puolison haussa: ehdokkaalla onkin 3 kiinnostuksen kohdetta, joista yksi on jo raskaana!
Päiväaikaan seurataan ns.naistenohjelmia eli erilaisia keskusteluohjelmia, joissa ruoditaan äitiyttä, terveyttä, lastenkasvatusta, vanhenemista, tehdään ruokaa maan eri alueilla ja esitellään käsitöitä, haastatellaan julkkiksia ja kauhistellaan taviksien perhekohtaloita. Iltapäivällä etsitään puolisoa parinhakuohjelmissa, joissa on draamaa ja käänteitä kuin parhaissa sarjoissa. Milloin kokelas narahtaa useamman ehdokkaan tapailusta samaan aikaan tai ruutuun tullut paljastuukin tarkkasilmäisten naapureiden toimesta jo naimisissa olevaksi! Viikonloppuna useammalta kanavalta voi seurata maan tähtien viimeisiä juoruja ja tapahtumia, paparazit ovat olleet toimeliaita taas viikon aikana ja kuvanneet rantakohteissa julkkisten vilauttamia selluliitteja, mahdollisten uusien pariskuntien muka salaisia poistumisia ravintoloista tai vuodatuksia heidän elämäntilanteista. Turkissa on vielä ihan omassa sarjassaan painiva julkkisluokka, jonka edustajat eivät kuulu tavallisten pulliaisten kastiin. Tosin heitä on tipauteltu maan kamaralle viime aikoina, nuoret nosteessa olevat näyttelijät ovat narahtaneet huumeista jo toista kertaa ja sellin ovia heilutellaan, sanoisin että ilmiö ei ole uusi mutta aiemmin nämäkin olisi kuitattu sievoisella summalla rahaa eikä uutinen olisi koskaan tullut kansantietouteen, joten tervetuloa pulliaisten joukkoon! Saa nähdä kuinka käy O.C kopio Medcezirin tulevaisuudelle kun päätähteä riepotellaan niin lehdistön kuin pian tuomarienkin toimesta.

Julkkisuutiset
Turkissa on lukuisia uutiskanavia, uutiset kestävät ainakin tunnin ja painottuvat aina maan sisäisiin asioihin, ulkomaan asioista kerrotaan hyvin rajallisesti. Pääministerin viimeiset painavat sanat, pahimmat kolarit ja onnettomuudet, talvella kaasukuolemat ja kesällä hukkumiset, muutama surullinen ihmiskohtalo ja lopuksi päivän kevennys kuuluvat ainakin jokaiseen iltaan. Urheilua tulee tuutin täydeltä, mieheni mielestä on ihan normaalia että useammalla kanavalla keskustellaan jalkapallo-ottellusta paneelikeskusteluna tuntien ajan, minusta ei, myöskään otteluiden uusinnat vuodelta 1987 tai 1995 eivät saa minua hihkumaan 'minä muistan tämän' tai latelemaan kentällisen nimiä ulkoon, mieheni saattaa saada kun oikein intoutuu. Kun ei ole syntynyt jalkapallohulluun maahan, ei vain voi ymmärtää. Illalla lukuisilla kanavilla keskustellaan politiikasta, toisilla taas tanssitaan vapautuneesti, puuhkat heiluvat ja naisten tekoripset räpsyvät.

Kurtlar Vadisin Polat ja kumppanit
Turkin tv on ihana, olen seurannut vuosien aikana intohimoisesti muutamaa sarjaa vaikka appiukon tasoista televioottia minusta ei kyllä tule, olen myös oppinut sarjoista kieltä ja jopa tapoja alkuvuosina, ensimmäinen sarja jota seurasin oli ihana perhesarja Çocuklar duymasin, helppoa Turkkia ja turkkia, sen jälkeen katsoin, edelleen jatkuvaa, Kurtlar Vadisia, jossa sukellettiin mafian ja maan alamaailman touhuihin, alkuaikoina turkkiaiset pojat hurahtivat sarjaan ja kadunkulmissa asteli Polatin ja tämän joukkion pitkiin poplareihin ja gangsterityyliin pukeutuneita televiootteja. Viimeiset vuodet seurasin joka tiistai klo 20 alkaen Ali Akarsun ja tämän perheen elämää 50-luvulta aina 80- luvulle asti ja voi jäin kyllä ikävöimään heitä, ihanaa ja koskettavaa ajankuvaa, perhedraamaa ja hyviä näyttelijöitä. Mikä nyt tilalle, samanveroista ei ole vielä löytynyt?

32 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen kirjoitus! Maan kulttuuriin pääsee aika hyvin sisälle juuri telkkarin kautta erilaisia ohjelmia ihmetellessä. Olen käyttänyt sitä myös joskus kielen oppimisen apuna.

    Argentiinassa esimerkiksi monet pääsarjat näytetään nimenomaan arki-iltaisin 21-23 välillä (illallisaikaan), mutta osa myös lounasaikaan. Useissa perheissä televisio on ruokapöydän jatkeena ja sitä toljotetaan ruokahetken ajan. Mulle se taas tuntuu tosi omituiselta kun ruokahetki on yleensä meillä Suomessa ollut se perheen jutteluhetki, jolloin telkkari laitetaan pois päältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taallakin sita toljotetaan missa vaan ja milloin vaan, turkkilaiset ovat todellisia televiootteja! Moni pitaa myös television sanaa taytena totuutena, nyt on uskoa heiluteltu kun tv-kanavat saivat kovaa kritiikkia mielenosoitusten aikana.

      Poista
  2. Kuulostaa tosi tutulta; täällä on melko samanmoinen kaava. Onko Suomi sitten jotenkin erityisen innokas tosi-tv-maa, kun tuntuu, että ei täällä (eikä ehkä teilläkään päin?) ole montaakaan tosi-tv-ohjelmaa, jota kaikki seuraisivat, vaan draamat ja saippuasarjat ovat ne kaikista suosituimmat? Toki täältäkin löytyy Voice of Korea jne, mutta ei esim. juurikaan mitään kokkiohjelmia tai bigbrothereita tms...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla ei nuo tosi-tv ohjelmat ole nousseet suureenkaan suosioon, muutama viritelma on ollut, suosituin on tainnut olla taksiohjelma, jossa kuskina on kansanedustaja ja asiakkaat sitten kyselevat ja juttelevat hanen kanssa mita haluavat. Taalla oli yksi kokkikisa mutta muuten nuo ruokaohjelmat ovat sellaisia etta mennaan jonkun mummelin kotiin ja seurataan mita alueen erikoisuuksia kokataan.

      Poista
  3. Meillä huomaa ja ennen kaikkea kuulee syksyn tulleen kun mies linnoitautuu sohvannurkkaan tietokoneen kanssa. On jos jonkinmoista ohjelmaa ja ikinä en juonenkäänteissä mukana pysy vaikka kuinka mies yrittää niitä minulle avata. Erilaiset kilpaulut ovat mukavaa katsottavaa, niitä tämäkin turkkia taitamaton vaimoke voi linnoittautua sohvalle miehen seuraan katsomaan :)

    Välillä tuntuu että sarjoissa käsitellään kovin arkojakin aiheita, sellaisia mistä muuten omassa turkkiperheessäni ei kauheasti puhuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo aika arkoja aiheita on monissa sarjoissa, ma luulen etta monet kasittelee niita juurikin niiden kautta jos perheessa ei pystyta asiasta puhumaan avoimesti, toisaalta musta tuntuu etta esim. tytöt puhuu aitiensa kanssa taalla aika avoimesti kaikesta. Jotkut sarjat ja niiden aiheet on niin koskettavia ettei aina tieda seuraako viihdetta vai kaydaankö tassa lapi yhteiskunnallisia asioita.

      Poista
  4. Olipa hauska postaus! Seurasin joskus tuota mustalaiskortteli-sarjaa, mitään en ymmärtänyt mutta jotenkin sitä oli vaan niin hauska katsoa. Mieleen on myös jäänyt sarja jossa oltiin Alanyassa jossain hotellissa ja joku saksasta tullut Turkkilainen siinä liehitteli jotain turkkilaista tyttöä. Vai oliko toisinpäin,en enää muista. Ja joku napakympin tyylinen ohjelma koukutti myös silloin tällöin. Tuntuu todellakin että nuo ohjelmat kestävät monta tuntia yhtämittaa,katseltiin selviytyjiä kun oltiin keväällä Antalyassa ja tuntui että suurin osa ohjelmasta meni "hukkaan" kun ei mitään ymmärretty haastatteluista:) Ja SILTI sitä jäi tuijottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cennet mahallesi oli ihana, se taitaa tulla jatkuvana uusintana! Mulle tuli mieleen tuosta hotellijutusta Recep Ivedin komedia, missa ollaan Belekin hotellissa mutta voi olla joku muukin? Napakymppeja taalla on muutamakin :D

      Poista
  5. Tuo sulttaanisarja tuli minulle kesällä ihan pakostakin tutuksi,kun asuin jonkun aikaa Helsingissä ystävän luona joka oli todella hurahtanut tuohon sarjaan,mutta persiaksi dubbattuna.MInua sitten harmitti kun en ymmärtänyt yhtään mitään.Tuntuu hassulta että juonisarjaa on muutettu ihan pääministerin käskyn mukaan.Mihin kaikkeen hän sekaantuukaan.....
    Täkäläisiä sarjaformaatteja on myyty aika reippaasti esim,Yhdysvaltojen telkkariasemille,mutta nistä on sitten tehty paikallinen versio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihinpa han ei sekaantuisi....Multa on jaanyt seuraamatta tuo mühtesem yüzyil, mika on harmi koska tiedan etta tykkaisin siita sarjasta, ei vaan aika riita seuraamaan kaikkea draamaa mita tuolta telkkarista tulee.

      Poista
  6. Ei tule katottua paikallista telkkaria sitten yhtään. Joten olen autuaan tietämätön kaikesta tästä. Tai nyt tämän postauksen verran viisastuneena sentään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankit sitten Suomeen turkkikanavat ja alat seurata siella :)

      Poista
  7. Hei!
    Ma rakastan noita turkkilaisia sarjoja.
    Itse asun irakin kurdistanissa ja taalla ne on kaannetty arabian kielelle. Noista ainakin pari ylempaa nakyy talla hetkella taalla.
    T:Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, tuo ylin eli öyle bir geçer zaman ki on hyva, suosittelen! Terveisia Irakiin!

      Poista
    2. Sita ma jo katsonkin ja sitten viela sellainen kuin Hayat,aivan ihania molemmat.
      Kiitos paljon ja terkkuja takaisin! :D

      Poista
  8. Olen lukenut Turkin historiasta ja olin aivan yhtä mieltä pääministerin kanssa, joka napautti juuri siitä, mikä minua hieman Muhteşem Yüzyıl sarjassa rassasi eli historiaa ei tulisi sensaatioida. Sulttaanista ei pitäisi vääntää jotakin ihan vain romanssinnälkäisiä miellyttäekseen. Sanonkin että Muhteşem Yüzyıl on historian Hollywood versio. Vielä viime kausi oli siitä huolimatta hyvä, nyt siitäkin on tullut parisuhdedraamaa jota tulee töllöstä jo ihan tarpeeksi. Fetih sarjaa en ole seurannut. Osmanlı Derin Devlet oli hyvä, mutta taisi loppua. Karadayı oli viime talvena tosi hyvä ja vaikuttaa siltä että tämä vuosi tulee olemaan parempi. Kuzey Güney oli myös hyvä, vaikkakin vähän yksinkertainen. Yaprak Dökümü oli sarja jota seurattiin alusta loppuun lasten kanssa koko perheen voimin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mina en ole seurannut Mühteşem yüzyıl sarjaa, minusta PM:n pitaisi kuitenkin pysytella erossa teeveesta, minulle tulee ainakin sellainen olo etta eikö hanella ole tarkeampaa tekemista? Mun mies katsoi ainakin jossain vaiheessa Karadayıta mutta multa se on jaanyt valiin, tykkasin Kuzey Güneysta mutta nyt tuntuu etta ei ole mitaan kovin hyvaa, yritan seurata Kayıp ja Kaçak sarjoja, kun tykkaan nayttelijöista, pitaisi ehka katsoa Fetih, jospa se olisi hyva?

      Poista
  9. Mielenkiintoista! Miksi eri maissa ei koskaan esitetä toisten maiden sarjoja? Tarkoitan toisten kuin tavallisten (naapureiden ja amerikkalaisten...) Siinäpä oppisi tuntemaan ja ymmärtämään muiden kulttuuria kun Suomessa katsottaisiin turkkilaista perhesarjaa ja Turkissa japanilaista ja Japanissa perulaista jne... Toisten maiden nuorisosarjojen katsominen pakolliseksi oppiaineeksi kaikissa maailman kouluissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Siina oppisi paljon eri maiden kulttuurista, mielellaan viela tekstitettyna niin kavisi myös kielenoppimisen tueksi monelle. Eikös Suomessa nayteta sita Serranon perhe sarjaa Espanjasta, onkohan muuta? Taalla on esitetty muistaakseni japanilaista samurai sarjaa, mutta se on kylla taytta fantasiaa.

      Poista
    2. Onhan Suomessa tosiaan näytetty useita espanjalaisia sarjoja (Serranon Perhe, Perhelääkäri, Naapureina Madridissa, Francon aika), myös brittisarjoja sekä muutama kolumbialainen ja venezuelalainen. On ollut ranskalaista, ruotsalaista ja saksalaista. Kyllähän niitä aika paljon riittää :)

      Poista
  10. Huomasitkos muuten että viime keväänä muistaakseni ben bilmem esin bilir-kisailuohjrlmassa oli suomalainen nainen kisaamassa turkkilaisen miehensä kanssa? Saatiinpa ohjelmassa kuulla ihan suomeakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En huomannut! Voi ei, miten tallainen on voinut menna ohi mun silmien, en kesta, ma lahden heti etsimaan, jos se nakyy netin kautta viela.....kiitos kun vinkkasit!

      Poista
    2. Nimi taisi olla Anni, jos en ihan väärin muista.

      Poista
  11. Turkin television anti vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja laadukkaalta. Täällä olen päivitellyt jo pitkää Suomen television surekaa antia. Britti ja Amerikkalaiset sarjat ovat usein hyviä, mutta voi hyvänen aika ne väkisin tehdyt suomalaiset vastineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo taytyy sanoa etta tv:n sarjatuontanto Suomessa on kylla aika rapellysta verrattuna Turkin televisioon, luulen etta taalla liikkuu melkoiset rahat sarjatuotannossa ja Suomessa kylla huomaa etta ei...Suomessa on enemmin dokkareita mutta suuri osa taitaa olla ulkomailta ostettuja, voin olla vaarassakin, taalla on dokkarit onneksi lisaantyneet ja suurin osa on paikallista tuotantoa.

      Poista
  12. hauska postaus jällleen, itse en vielä osaa ihan tarpeeksi turkkia että voisin kunnolla seurata telkkua (eikä meillä tv:tä olekaan, mutta siksi on internet!) mutta tsekkasin youtubesta ton cocuklar duymasin ja se on ihan ok, saan vähän pinnistellä mutta tukee ehkä hyvin mun oppimista.

    oletko tykännyt turkkileffoista yhtä paljon kuin sarjoista? itse kun olen vain katsonut muutaman tunnetun turkkileffan ja kokemukset ei ollu järin vaikuttavia. näyttelijäntaidoista en osaa sanoa, tai kuinka hyvin elokuvat muuten on tehty, mutta kys. pätkissä oli jotain turkkikulttuurijuttuja jotka kävi hermoille, esim. just miesten ja naisten suhteista ja sellasta. pitäs vaan jatkaa proggista, leffoja saa englanninkielisillä teksteilläkin niin se olis mulle ehkä hyvää lisämatskua oppimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. çoçuklar duymasin on musta aika hyva kielen oppimiseen, puhutaan suht hitaasti ja selkeesti eika oo mitaan kauheeta tykitysta. Ma katon nykyisin vahan leffoja kun ei oo oikein aikaa mutta no jaa osa on aika surkeita tai tosi tasapaksua mun mielesta mutta kylla ma joistakin oon tykanny, mieleen tulee sellaset kun babam ve oğlum, güneşi gördüm, organize işler on musta hauska ja oon nahny sen monta kertaa, dondurma adam on sympaattinen. Ma seurasin aiemmin sellasta sarjaa kun Behzat Ç. joka naytti Turkin nurjaa puolta ja siksi sen katseluaika sorsittiin niin myöhaseksi, ihan loistava, siita on tehty yks leffa ja toinen on tulossa nyt marraskuun 1. leffateattereihin eli tsekkaa ne, saattasit tykata?

      Poista
  13. Musta on hassua kun turkkilaiset tekee Hollywood-sarjoista turkkilaisen version. Oon nyt bongannu Nannyn ja Desperate Housewifesin turkkilaisena versiona. Ekana bongasin ton Nannyn ja en tajunnu heti et se on turkkilaistettu versio meni ehkä 5 min ja ihmettelin et onpas samanlaiset lavasteet ja sit hoksasin et jummi tää on sama sarja mut turkkilaisilla näyttelijöillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tosiaan naita turkkilaisversioitahan on enemminkin! Tuo desperate housewifes on hauska kun se on niin turkkilaistettu, joitakin muitakin on mutten nyt saa mieleen.

      Poista
  14. Turkissa ei todellakaan ole katsottavasta puutetta ja sarjojen tapahtumista tunnutaan käytävän keskustelua ystävien ja tuttavien kanssa yhteiskuntaluokasta riippumatta. Opin kielen alkeet juuri tuosta Cocuklar duymasin sarjasta kun se oli niin eleellistä ainakin silloin kun lapset olivat vielä pieniä. Tvstä on ollut paljon hyötyä kielen oppimisessa vaikken muuten olekaan televiootti. Ihlamurlar altinda ja yabanci damat seurattiin meillä alusta loppuun muitten lomassa. Intikam on nyt ainut mitä olen jaksanut ja ehtinyt seuraaman minkään maan televisiosta viimeisen vuoden aikana. Suosittelen. Meillä kaikki parhaat ohjelmasuositukset tulevat vastavuoroisesti aina anopilta joka myös jaksoi pitää minut hyvin juonissa kiinni kun kieli oli vielä hakusessa vaikka puhuukin vain turkkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telkkarin sarjamaailma on isossa roolissa tassa maassa, ja musta on hauskaa etta taalla miehet seuraa salailematta sarjoja, Suomessa on varmaan vahan noloa miesten kertoa tillittavansa salattuja elamia? Ma olen valilla vilkuillut Intikamia mutta jotenkin en ole paassyt siihen sisalle, ma taisin nyt jumahtaa katsomaan la illan Kayıp-sarjaa.

      Poista
    2. Intikamiin onkin varmasti vaikeampaa päästä sisälle kun moneen muuhun sarjaan jos ei ole nähnyt paria ensimmäistä jaksoa kun se perustuu melkolailla palojen yhteensovitteluun ja etenee kohtalaisella tempolla. Tai sitten minusta vain tuntuu niin kun katson sen netistä ilman mainoskatkoja ja özettejä kun aikaero heittää sen nyt muuten lasten valveillaoloaikaan. Kayipia en olekaan vielä katsastanut..

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!