lauantai 5. lokakuuta 2013

Vuokralla asumisen erot Suomen ja Turkin välillä

Kun etsit Suomessa vuokra-asuntoa, tiedät yleensä, ainakin kerrostaloissa, mitä saat; melko toimivan mutta monesti pienen asunnon, monesti tarjolla on saunavuoroa ja pesutupa, jopa kuivaushuone, pihalla roskakatos kierrätyslaatikoilla, pihalla mahdollisesti pieni lastenleikkipaikka, pyörävarasto ja alakerroksissa koppivarasto. Ovet sujahtavat automaattisesti takanasi kiinni kun astut hiljaiseen rappuun, ilmoitustaululla on listattu pihatalkoo- ja naisten lenkkisaunatiedotteita. Porraskäytävät muistuttavat usein toisiaan, kliinistä ja suhteellisen siistiä, kaikkien ovet ovat samanlaisia ja jopa asuinalueen talot muistuttavat niin erehdyttävästi toisiaan että on helppo eksyä vääriin porttikongeihin.


En osaa sanoa kuinka vaihtelevaa on vuokratakuun määrä mutta omalla kokemuksella Suomessa kaikki on selkeää, usein pyydetään yksi takuuvuokra ja se palautetaan ellei vahinkoa asunnolle ole aiheutettu, vuokralainen ottaa varmasti melkein aina vakuutuksen ja usea vuokranantaja sitä vaatiikin, myös asuinyhtiöllä on oma vakuutus. Naapurille sanotaan päivää tai ei, pulla tai sokeri tuskin vaihtaa monienkaan ovien välillä omistajaa? Suomessa jokainen elää omissa oloissaan kun taas Turkissa on otettava paikkansa uutena naapurina.


Turkissa touhu on villiä, jo vilkaisu asuinvälityssivuille saa silmät levälleen, turkoosia seinää makkarissa, kirkkaanvihreää ja keltaista vessassa, verenpunaista olohuoneessa, mitä mielenkiintoisempia hyllyjä, rakoja, johtoja jotka eivät johda mihinkään, hiekkalattioita, kaikkea mahdollista voi tulla vastaan, hintapyyntökään ei aina kerro asunnontasosta mitään. Eri alueilla on eri tavat, uusissa taloissa on jo varastoja, joillakin vanhemmilla alueilla ulkovarastoja, yleensä ei kuitenkaan mitään. Porraskäytävät saattavat olla hienoja marmoripintoineen tai sitten järkyttäviä kostean mullan hajuisia betoniportaikkoja, koskaan ei tiedä kuinka posti kulkee ja mihin se laitetaan ennen asumista. Ulko-ovien käytäntö on myös arvoitus, jossain se on aina auki, jossain aina rikki, jossain lukko on aina hajalla, jossain ovi on niin raskas että se painaa tulijan painollaan sisään.


Vuokratakuu vaihtelee rajattomasti, moni haluaa myös useiden kuukausien vuokran etukäteen. Suosituista kohteista kilpaillaan mahdollisuudella maksaa jopa koko vuoden vuokra kerralla. Vuokranantaja ei voi selvittää luottotietoja, joten aika usein pyydetään takaajia, joiksi sopivat valtionvirkamiehet tai muut vakuuttavat henkilöt. Moni vuokranantaja utelee mahdollisimman paljon vuokraajan tietoja, moni ei vuokraa naimattomille, toiset eivät halua yksinään eläviä, joku ei hyväksy nuoria tai opiskelijoita, ulkomaalaisista nyt puhumattakaan. Kotieläimiä hyväksytään harvoin, helpoiten moderneilla alueilla, jossa niihin on jo totuttu. Vakuutukset ovat harvinaisia, en ole koskaan kuullut vuokranantajan vaativan sellaista, myös asuinyhtiöiden vakuutukset ovat vielä harvassa. Kun vesiputki laukeaa, niin sitä mietitään sitten. Jos asunnosta hajoaa jokin osa, hana taikka ovi, niin maksumies on yleensä aina vuokralainen. Usein takuuvuokran saaminen takaisin on vaikeaa, moni vuokralainen jättääkin tästä syystä viimeisen vuokran maksamatta.

Suomessa ei paljon kiinnitetä huomiota naapureihin, katsellaan pintoja, toimivuutta, mahtuuko pesukone paikalleen ja onko lasitettu partsi. Turkissa kysellään naapureista, vilkuillaan heidän ovensuita, onko paljon kenkiä, tungetaan se pesukone vaikka parvekkeelle. Yleensä saman tulotason ihmiset ja samanlaisen ajatusmaailman omaavat muuttavat samoille seuduille. Talojen sommittelu ja värimaailma vaatii suurta mielikuvistusta, niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Täältä on kliininen siistiys, rauha ja ikealainen sielunmaisema todella kaukana. Värikkäitä talorivejä, vinoja rakennuksia, vuosikymmenien eroja rappauksissa, asukkaiden omia virityksiä siellä täällä, kukaan ei valvo millaisen kopin rakennat parvekkeelle tai pihalle. Viime vuosina kaupunki on alkanut vaatia taloyhtiön toimittamaa palo- ja turvallisuustarkastuslomaketta.


Turkissa on tavallista piilotella koiraa tai kissaa, asuntoon saattaakin muuttaa kahden ilmoitetun sijasta kymmenen asukasta, on mahdoton seurata kuka on vieras ja kuka oikea asukas. Vuokranantajalla ei myöskään käy mielessä että kuinkahan ne sähkötyöt, pitäisikö ne tarkistuttaa. Suomessa vuokranantajalla on vastuu ja häntä sitoo laki, hän ei voi liimailla johtoja miten sattuu tuntumaan ominpäin tai maalata virityksiä piiloon. Turkissa saattaa löytyä vaikka minkämoisia yllätyksiä, turvallisuus ei ole se ykkösjuttu tässäkään asiassa. Turkissa vuokralaisen häätäminen on vaikeaa, se että saa siihen oikeudenpäätöksen voi viedä pitkän aikaa, puhumattakaan siitä että joku tulee lopulta häädön suorittamaan. Vuokratuloista maksettava vero on hyvin pieni verrattuna Suomeen. Moni turkkilainen elää perimiensä asuntojen vuokratuloilla ruhtinaallisesti.


Suomessa maksetaan vuokran lisäksi vesimaksu monesti pääluvun mukaan, Turkissa taas jokaisella on oma vesimittari. Sähkölaitoksen tai vesilaitoksen kanssa ei tarvitse tehdä erikseen sopimuksia sillä omistaja on ne jo aikoinaan tehnyt, mittarimies käy kuukausittain porraskäytävässä tarkistamassa mittarit ja jättää samalla laskut vedestä ja sähköstä, mahdollisesti myös maakaasusta, jos sellainen on vedetty taloyhtiöön. Käytännöt vaihtelevat, osassa kaupunkeja kaasua ladataan kortille kaasuyhtiöiden pisteistä ja kortti sujautetaan kotona laitteeseen, jossa se raksuttaa niin kauan kun rahaa riittää kortilla. Lämmityskäytännöissä on eroa taloyhtiöiden sisälläkin, jokainen maksaa itse kaasuputken asennuksesta asuntoonsa, joten yhden koti voi lämmitä kaasulla, toisen ilmalämpöpumpulla. Turkissa huoltoyhtiö ei ole auraamassa teitä lumikaaoksen aikana aamutuimaan vaan silloin yleensä kärsitään, talon yleinen siisteys ja kunnossapito riippuu pitkälti talonmiehestä ja asukkaista ja talonmiehen ainoa ase monilla alueilla on edelleen lapio.

Kun muutat turkkilaiseen asuntoon, on se yleensä tyhjä, keittiössä on kaapistot muttei kodinkoneita, kaapistot ja varastotilat ovat muutenkin harvinaisia. Ihan kaikki on siis tuotava itse mukana. Kannattaa valmistautua siihen, että pääset ensimmäiseksi siivouspuuhiin, asunnonomistajalla tai edellisellä vuokralaisella ei ole tapana siivota jälkiä, ainakaan oman kokemuksen mukaan. Paikkakunnan ja talon käytännöstä riippuen, talonmies saattaa kerätä uusilta tulijoilta lomakkeellisen henkilötietoja ja henkilökorttien kopiot, hän toimittaa ne korttelin asukastoimistoon, ellei talonmiestä ole, toimittavat asukkaat tiedot itse. Turkissa on yleistä törmätä vartijaan asuntoryhmittymien porteilla, asuinalueiden turvallisuuden välillä on eroja joten kannattaa tutustua alueisiin ennen vuokraamista.


Olen maksanut aikoinaan halvimmillaan vuokraa 170 tl vuonna 2004 kaksiosta Antalyan alueella, asunto oli kattohuoneisto kahdella isolla terassiparvekkeella, toinen vuoriston suuntaan, toinen merelle, halpa vuokra selvisi myöhemmin kun parvekkeita alettiin sulkemaan vaalien lähestyessä, asunto oli laiton kuten moni muukin ylimmän kerroksen asunto. Siihen aikaan osassa paikkoja oli rakennuskielto 4 kerrosta korkeampiin kerroksiin. Ankarassa maksoimme aikoinaan 4 kk vuokran kerralla, jotta saimme asunnon. Olimme kierrelleet katsomassa useita asuntoja, joissa oli joko hometta tai reikävessa, jos asunto miellytti, tyssäsi sen saaminen ulkomaalaisuuteen. Olimme kerran jo aikeissa kirjoittaa sopimuksen kun vuokranantaja aikansa minua mittailtuaan kieltäytyi kunniasta. Vuokrasimme Ankaran kotimme mielihyvin turkkilais-ulkomaalaiselle naimattomalle parille, tiesimme kokemuksesta ettei asunnon löytäminen olisi heille helppoa.


Olen tärissyt umpijäässä talviaikaan monina vuosina turkkilaisissa asunnoissa, hyppinyt aamuyöstä jääkylmässä asunnossa, jonka lämmitin on puskenut vedet ympäri lattioita, istunut pimeässä kun sähköt ovat menneet ja kun ne ovat tulleet, on sammunut lämmitys. Aika monta remppamiestä olen tavannut, jotka ovat aikansa pyöritelleet lämmittimiä, repineet johtoja seinistä, viritelleet uusia ja jättäneet aina kamalan siivon. Naapureiden touhut ovat tulleet tutuiksi, niin hyvässä kuin pahassa, olemme saaneet naapureista hyviä ystäviä mutta riesojakin on ollut kun yläkertaan on sattunut eri rytmeissä elävä perhe. Hyvä naapurusto on Turkissa kultaakin kalliimpi, heitä on tarvittu ja puolin ja toisin apua annettu. Postia on etsitty milloin mistäkin, nykyisessä talossamme ei ole postilaatikkoja vaan virkaa toimittaa ulkopuolelle asetettu kori, josta jokainen noutaa postinsa. Olen nähnyt asuntoa etsiessä monen tasoista luukkua ja lukaalia, home katossa on ollut problem yok, laitetaan maalia päälle. Hyvän asunnon ja vuokranantajan löytäminen on onnekauppaa, onneksi tarjontaa on paljon joten ei muuta kun kiertelemään jos vuokralaiseksi halajaa Turkissa.

Kuvat on napattu turkkilaisilta vuokranvälityssivuilta.

11 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista luettavaa! Täällä nuo kodinkoneet vuokra-asunnoissa ovat jos asunto vuokrataan kalustettuna tai puoli-kalustettuna.Mutta esim,kun tulin tähän nykyiseen asuntooni niin oli hankittava itse vaatekaapit,jääkaappi ja hella.
    Suomessa joissain uusissa kerrostaloissa vesimaksu menee käytön mukaan;esim.poikani ja miniäni asuvat Helsingin Kalasatamassa ja vedestä maksetaan kulutuksen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusissa asunnoissa on taallakin joissakin osa keittiönkoneista mutta useimmiten ei, kalustettuja asuntoja on taallakin jonkun verran vuokralla ja niissa on yleensa sitten kaikki. Minusta on ihan hyva etta vesi laskutetaan kaytön eika paaluvun mukaan, sen kaytössa on varmaan jonkun verran eroja, taalla olisi ihan mahdoton vahtia kuinka monta missakin majailee ja kun on viela monissa kodeissa pitkaan majailevia vieraita.

      Poista
  2. Meilla ei ollut ongelmia asunnon löytamisessa vaikka olen ulkomaalainen. Muutimme nykyaikaiseen aparttiin, jossa siis kaikki huonekalut olivat jo. Silti on ollut kova taisteleminen, etta saamme veden, kaasun yms. Lammitys toimii kuitenkin hyvin. Toisin taas anoppini talossa. Siella ei ole mitaan lammitysta ja nyt sıella vaan taristaan kylmyydesta. Heidan pitaisi mielestani muuttaa pois, mutta he eivat halua maksaa palkkiota valittajalle. Mulle oli suuri yllatys, etta melkein kaikki vuokra asunnot ainakin taalla menee valitysfirman kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla oli ulkomaalaisuuden lisaksi ongelmana tietysti se etta olimme naimaton pari pitkaan, joista toinen oli ulkomaalainen, yksin asuntomarkkinoille saapuva ulkomaalainen nainen on viela suurempi ongelma, ellei takana ole työnantajana isoa firmaa tms. Eikö teilta pyydetty takaajia tai kyselty toimeentulosta tms. mitaan?

      Taalta löytyy suoraan asunnonomistajalta vuokrattavia asuntoja ympari Turkkia: http://www.sahibinden.com/kategori/emlak-konut

      Seassa on myös kiinteistönvalitystoimistojen ilmoja mutta paljon myös yksityisia!

      Poista
    2. Me ei olla naimisissa. Kukaan ei kysellyt ollaanko naimisissa vai ei, mutta ehka ne oletti etta ollaan silla meilla on lapsi. :D Takaajia ei pyydetty, mutta työpaikkoja kyseli. Aika hassua muuten ettei meidan tarvinnut todıstaa mitaan. Sanottiin vaan etta ollaan englanninkielen opettjia ja se riitti. Mitaan työsopimuksia ei tarvinnut nayttaa.

      VastaaPoista

      Poista
    3. Te ootte paassy aika helpolla, aika paljon riippuu aina alueesta ja ihan vuokranantajastakin tietysti, meilta on aina kyselty tarkasti työt ja toimeentulo ja kylla sita avioliittoakin on kyselty.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. loistoteksti.

    meillä (turkki-suomipari) ei ollut onneksi ongelmia löytää vuokra-asuntoa, johtuu varmaan siitä että liberaali kaupunginosa ja vuokranantaja (vaikka -k-pää).

    vesifirman, kaasufirman ja sähköfirman kaa piti kyllä tehdä itse diilit, eihän vuokranantaja halua niistä vastuuta jos ei vaikka makseta.

    mutta aika anarkiaa on. kerrottiin vuokranantajalle että patteri tiputtaa vettä olkkarin parketille (ei paljon mutta tietysti parketti pilaantuu) niin sanoi että meidän pitäs korjauttaa itse. hoh hoh. oma on parkettinsa. mutta sillä ne varmasti pitää sen takuuvuokran sitten :/

    VastaaPoista
  5. Joo vuokranantaja ei kylla yleensa ikina tule missaan vastaan vaan kaiken joutuu itse korjaamaan. Meilla on aina ollu kaikki sopparit vuokranantajan nimissa kun ollaan vuokralla oltu mutta se varmaan sitten riippuu vuokraajasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, mun ekassa istanbulin kämpässä oli jutut vuokranantajan nimellä kyllä, mutta myöhemmin kun piti hoitaa ite niin moni sanoi että se onkin yleensä tapana. vaihtelee siis.

      mua ärsyttää vietävästi tuo itse korjaaminen/maksaminen, etenkin jotkut vuotavat suihkuhanat jne. ratkaisu oli että ostettiin hyvä uusi, ja laitetttiin vanha johonkin talteen, kun muutetaan niin laitetaan se vanha takaisin ja otetaan tämä mukaan. ehkä pihiä mutta sillä hetkellä tuntui että jos investoi hyvään hanaan niin sitä ei kyllä jätetä ahneelle vuokranantajalle. ja huonoon hanaan taas ei viitsinyt investoida kun tietää että se puree viimeistään vuoden kahden päästä p*rseeseen.

      Poista
    2. Niiden hoitaminen omiin nimiin on rasittavaa ja varsinkin kaasun siirto on jarkyn hintanen! Meilla pullahti tassa uudessa vuokrakampassa keittiön seinankaakelit kuprulle yhdesta kulmasta, olin yllattynyt kun vuokranantaja lupasi maksaa ne omasta pussistaan, harvinaista. Olen ihan sita mielta etta kaikki irti ja mukaan mika vaan lahtee kun kampasta aikoinaan lahtee, mitaan ei tartte jattaa vuokraisannalle, aikoinaan kun lahdettiin Bodrumista, jatettiin vanha pesukone sinne, annettiin se mieluummin juuri muuttaneille alakertaan kun ahneelle k-paalle vuokranantajalle, olisi varmaan myynyt jollekin ulkomaalaiselle kovalla hinnalla.

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!